aarremaanalla.com

Ehdin pitkästä aikaa tepastelemaan naapurin pelloille tänä viikonloppuna, joten nyt on kausi aloitettu jo Änkilässäkin. Ekana päivänä löytyi tähän mennessä vanhin ja kolmanneksi vanhin piippailun yhteydessä kaivamani kolikko. (Naapuritalo on kylän vanhimpia tiluksia ja perustettu jo 1600-luvulla, mutta peltojen omistus siirtyi jo muille 2000-luvulla.)



Lähikuvat vanhimmista kolikoista:


1718 - 1 Daler Silvermynt (Karl XII)
1812 - 2 kopeekkaa (SPB on kai pietarin rahapajan merkintä..)

Netistä löytyi kuvia hieman parempikuntoisista yksilöistä.
https://www.ma-shops.com/brom/item.php5 ... 09&lang=en
http://www.ebay.com/itm/Russia-2-Kopeks ... Swv9hW2VyM

Muita kolikoita olivat 1873 vuoden kuparipenni, 1983 vuoden kymmenpenninen ja rupukuntoisia 5 pennisiä ja rautamarkka 1900-luvun alkupuoliskolta. Kaikista pienin saattaa olla myös joku 1800-luvun kuparipenni, mutta se oli syöpynyt niin sileäksi, ettei ollut mitään merkintöjä enää näkyvissä.

Isoin pyöreä lätkä on jonkinlaisen medaljongin tai kellon takakansi ja pintaan on kaiverrettu kaunokirjoituksella nimikin (...ri Johnny Kiho), mutta ensimmäiset kirjaimet olivat syöpyneet jo tunnistamattomiksi. Kylässä ei ole asunut ketään Kihoja, mutta talossa oli sota-aikana varusmiehiä heinätöissä, joten on saattanut jäädä ehkä joltakin heistä. Ehkäpä myös patruunat olivat tippuneet sotilaiden taskuista, mutta pellon se laita oli niin kosteaa/hapanta aluetta, että joka patruuna oli hapertunut poikki luodin kohdalta.. Sieltä löytyi myös kannat haulikonpatruunasta ja jostakin muusta pienemmän kaliiperin aseesta.

En viitsinyt kuvata muuta kuin nuo kupari/messinkijutut, mutta sieltä löytyi aika paljon myös nykyajan alumiiniroskaakin sekä ruosteisia rautaromuja ja etsin tänään pikaisesti myös naapurin pihaan hautautuneen kuparilevystä prässätyn kyltin mikä oli pystytetty silloin, kun talon viereen istutettiin kuusi suomen 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Sama kuusi katkesi silloin Asta/Veera myrskyjen aikana, joten oikea paikka löytyi helposti kannon lähistöltä..

Kävin samassa paikassa vielä tänäänkin ja löytyi vielä muutamia kolikoita, joten otin uudet kuvat sen pellon viidestä vanhimmasta lantista.



Ärsyttää kun tuo 1761 vuoden kopeekka (Elisabet Petrovna) oli niin huonokuntoinen, koska se on tähän mennessä vanhin löytämäni venäläiskolikko.
Näyttäisi tältä paremmassa kuosissa: http://colnect.com/en/coins/coin/29311- ... sia_Empire
Nuo Aleksanteri toisen kuparipennitkin ovat lähes jo mennyttä kalua..

Päivän huvittavin löytö oli noin metrin mittainen ruostumattomasta 10 millisestä pyöröterästangosta valmistettu sähköpaimentolppa, minkä tökkäsin pystyyn naapurin hevosaitauksen viereen. Vaatii jo taitoa kadottaa niin iso kromikiiltoinen esine peltoon..

Daler on kyllä ylättävän hyvässä kunnossa.

Juu.. Sen kunto oli mukava yllätys ja oli kaiken lisäksi myös kauden eka piippi lähellä pellonreunaa, joten toivottavasti lupaisi hyvää myös loppuvuodelle.

Oma rehuheinäpelto kynnettiin viime syksyllä monen vuoden tauon jälkeen, joten kunhan se on taas tasoitettu, niin olisi tarkoitus mennä tarkistamaan ne alueet uudestaan mistä löysin 2014 kesänä tuon vaatehakasen ja ristikko-koristeen. https://postimg.cc/image/4hsz2esej/ Vanhat kolikot ovat aina toki kivoja, mutta kaikista eniten haluaisin löytää uroskappaleen sydänhakaselle, koska se edustaa Kurkijokelaista tyyliä ja mulla on kuulemma hieman esi-isiäkin juuri sieltä päin..

Tsekkasin naapuripellon loppuosan sunnuntai-illan ja tämän päivän aikana. Kolikoita ei valitettavasti noussut enää kuin vain muutamia 1900-luvun pennejä, mutta kauan odotettu kaksoisnappi oli mukava saada. Myös tuo karjalaistyyppinen kirveenterä oli mielestäni aika mielenkiintoinen löytö, vaikka silmä olikin halki. https://nordiskaknivar.wordpress.com/tag/karelian-axe/ - https://www.bladesmithsforum.com/index. ... t-how-old/



Kaareva osa autosta tippuneen V-kirjaimen päällä on puolikas hevoskärryn tai jonkun peltokoneen pronssisesta liukulaakerista. Oudon paljon siitä pellosta löytyi myös kaikenlaisia sulaneita lyijy- ja alumiinimöykkyjä sekä noin 2-3 millisen kuparilangan pätkiä. Sulaneen metallin kokonaispaino oli noin 700 grammaa ja kun naputtelin kaikki kumpanakin viikonloppuna kaivetut kuparilankaväkkyrät suoriksi puupölkyn päällä ja laitoin jonoksi lattialle, niin kokonaismitaksi tuli lähes kuusi metriä. Erilaisten hylsyjen/luotien kokonaismäärä kaikkien neljän peltoreissun jälkeen oli 25 kappaletta.
Varmasti tylsintä oli nostella noita nykyajan alumiinisinkilöitä. Joku on kyntänyt kokonaisen muovikangaspressun pellon yhteen päätyyn ja jätin kaikki pressunsuikaleissa vielä kiinni olleet sinkilät palstojen rajalla olleeseen kiviraunioon ja toin kotiin vain 14 irrallista kappaletta.



Heh.. Olisi ollut aika tylsää saada joku teollisesti valmistettu malli ekaksi piipparilla tapahtuneeksi kirveslöydöksi, koska olen löytänyt vuosien varrella jo muutamia Billnäsejä tai Fiskarsseja erilaisia talonraunioita ja muita vastaavia romukasoja käännellessä. Paikallisen 1800-luvun maasepän takoma ja luultavasti myös sen ajan kaskiukkojen käyttämä työkalu on paljon mieluisampi mallikappale, jos yrittäisin joskus itsekin valmistaa samanlaisen..

Lähikuva napeista:


Omituisimpia löytöjä oli ehkä tuo kuollut näätä.. Pellon sillä laidalla on ratsutalli jossa on useita kissoja, joten eiköhän sieltä löydy syyllinenkin otuksen hengenlähtöön.

Ehdin käymään muutamana viikonloppuna omallakin pellolla, kunnes viljelijä roiski kaikki paikat täyteen lietelantaa.
Löytyi mm. karjalaistyylisessä naisten kansanpuvussa käytetyn lappavyön hela, kahteen osaan katkennut neulakota, vaatehakanen, 4 nappia, 5 kolikkoa, solki, minisakset, osia patruunoista, takorautainen salpa ja mopon vakuutuskilvet -65 & -66 vuosilta yms. Jätin kuvaamatta kaikki isommat rautaromut ja tavallisemmat alumiiniroskat..



Neulakodan puoliskot olivat vain noin metrin päässä toisistaan, joten kapineen hajoamisesta ei luulisi olevan älyttömän kauan ja putkenpätkien sisällä oli jopa hieman nahkaakin jäljellä. Myös yksi messinkirenkaista oli siinä ihan lähellä, joten on kuulunut ehkä neulakodan alkuperäisen ripustushihnan alalenkiksi.

Kolikoita ei tullut montaa, mutta oli onneksi edes kaksi hieman vanhempaa joukossa.



171x - 1 Öre (Ulrika Eleanora, 1718-1720) http://www.swedishcoppers.com/CoinTypes.html#Ulrika
1736 - 1 Denga (1/2 Kopek) Anna Ivanovna http://moneta-russia.ru/imperiya/coin/d ... -tsena.php

Kaikista syöpynein jäi tunnistamattomaksi ja noiden lisäksi nousi myös yksi 1900-luvun alkupuoliskon huonokuntoinen viisipenninen ja Aleksanteri toisen aikainen kopeekka minkä vuosilukupuoli oli kulunut sileäksi, joten annoin sen eräälle naapurille joka kävi vilkaisemassa touhujani. Napissakin on aika röpelöinen pinta, mutta siitä erottuu mielestäni kaksipäinen kotka vaakasuuntaisen urituksen päällä.
Vakuutuskilpien löytyminen ihmetytti ehkä eniten, koska se alue oli ainakin sadan metrin päässä tiestä. Toinen aika omituinen piippi oli noin puolen metrin syvyyteen haudattu peltiämpäri mikä oli täynnä erilaisia keramiikan ja lasin sirpaleita jne. Kannoin ne läheisen kiviraunion juurelle ja yhdessä lautasenpalassa näkyi Arabian piippuleima, joten rojuämpäri oli kuopattu aikaisintaan 40-luvulla.



Pellonreunasta löytyi myös yksi sormen paksuisesta tangosta valmistettu harusrauta alueella ennen sijainneen puhelintolpan jäljiltä, mutta koska tangon alapäätä ei saanut näkyviin vielä kokonaisen lapion pituusmitan syvyydestäkään, niin päätin lopettaa kaivamisurakan kesken ja taivutin harustangon noin puolesta välistä mutkalle alaspäin ja täytin montun kivillä.
Golden Mask sai senkin jälkeen vielä suht hyvän signaalin samasta kohtaa, mutta kivistä luulisi muistavan helpommin, ettei kaivaisi enää uudestaan saman piipin kohdalta.

Kilikello, kynttilänjalan osa, uistin ja hevosvaljaiden/mäkivöiden koristeet löytyivät peltoni takana asuvan mummelin tontilta, mihin jouduin evakuoitumaan silloin kun paskanlennätys alkoi omalla puolella. Kävin vielä sunnuntaina erään toisen naapurin pyynnöstä etsiskelemässä pienen maatilan pihapiiristä kultasormusta ja hopeisella hevosenpäällä varustettua pohjalaispuukkoa jotka olivat kadonneet ilmeisesti jo kymmeniä vuosia sitten.
Niitä ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt, mutta nousi ainakin jonkun verran erilaisia kuparilankoja ja klimppejä sulaneesta metallista, iso Billnäsin kirveenterä, rannekello, kuparipannun sangan kiinnitysosa, tunnistamatta jäänyt pieni kiiltävä metalliosa missä on silmukka ohuemmassa päässä ja läpireikä leveämmässä päässä, hevosen setolkkaan kuulunut messinkihela ja pala toisestakin samanlaisesta. (En viitsinyt tuoda kaikkea kuvattavaksi kotiin ja naapureille jäi vielä ainakin joku nykyaikainen avainnippu, muutamia 1980-luvun pikkukolikoita, hohtimet, pienempi kirveenterä, litistynyt kupariastia, nykyaikaista mallia edustavat hevosen suitset ja iso kasa alumiiniroskia..)



Ristikkosoljen oli talon vanha isäntä itse löytänyt joskus perunamaasta, joten siltäkin tontilta on luultavasti aika hyvät mahdollisuudet löytää yhtä vanhaa tavaraa kuin omasta pellostanikin. Löytyisikö keneltäkään foorumilaiselta kuvaa vyöstä missä on kokonainen ristikkosolki? Sitä ukkelia kiinnosti, että miten noita on alkujaan käytetty ja hyvästä kuvasta tai piirroksesta se selviäisi helpoimmin.

Kevätkausi taisi jäädä omalta osaltani tähän, koska alkaa olla jo kiireitä taidetakomon puolella..

Mikäs uistin siellä on? Pirun hienoja kuvia saat otettua onko ihan kamera käytössä vai tosi hyvälaatuinen kamerakännykkä?

Uistimessa ei näkynyt mitään muita merkintöjä kuin hyvin ohutta suomukuviota takapäässä. Liekö jonkinlainen omavalmiste kun ei ollut logoakaan..

Kamera on niitä "jokamiesluokan" järkkäreitä eli Canon EOS 600D

Otin vielä yhden vähän paremman lähikuvan lähiviikkojen vanhimmista esineistä.

Hienoa settiä.
Monen näköistä aarretta

Juu.. Yllättävän monipuolisesti Änkilästä tuntuu löytyvän tavaraa, vaikka olen kolunnut lähes pelkästään semmoisia peltoja mitkä ovat kävelymatkan päästä kotitilastani. Oikeastaan vain parilla viimeisimmällä kerralla joutui menemään autolla, mutta sekin pikku taloryhmä oli vain noin kilometrin päässä kotoani.
Siitä kun menisi vielä noin 500-600 metriä eteenpäin niin tulisi Änkilän ainoa suojeltu kohde. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjre ... 1000002208 Ja siksi olenkin pysytellyt enimmäkseen vain omalla puolellani kylää..

Astalo kirjoitti:Uistimessa ei näkynyt mitään muita merkintöjä kuin hyvin ohutta suomukuviota takapäässä. Liekö jonkinlainen omavalmiste kun ei ollut logoakaan..

Kamera on niitä "jokamiesluokan" järkkäreitä eli Canon EOS 600D

Otin vielä yhden vähän paremman lähikuvan lähiviikkojen vanhimmista esineistä.

Joo ei ihmekkään sitten tuo kuvien laatu




Mistäs tuo on? Useita hyviä löytöjä kyllä....

Kynttilänjalan yläosa. Kapeammassa päässä on reikä mistä erottui vähän kierrettäkin.