aarremaanalla.com

Historia yleisesti ottaen kiinnostaa ja Suomen historia erityisesti. Kun olen lukenut vanhoista sotaretkistä Hämeeseen, niin olen ihmetellyt kuinka jotkut ajattelevat että esimerkiksi Novgorodin armeija olisi tullut jokia pitkin ja vetäneet veneitään/laivojaan välillä maakannasten poikki. Se olisi aika hidasta ja armeija haavoittuvainen. Tutkin lidar-kuvien ja korkeusvyöhykkeiden avulla vanhoja jokiuomia, ja löysin peräti neljä eri vesireittiä Suomenlahdelta Hämeenlinnaan, ne siis sellaisia jotka ovat olleet todennäköisesti täysin purjehdittavia. Osalla niistä on enemmän muinaislöytöjä ja osalla vähemmän, kaikille on yhteistä se että löydöttömiä alueita on paljon ja siis potentiaalisia piippailupaikkoja.

Mielenkiintoisin niistä menee aika hienosti nykyisen 3-tien linjausta noudatellen, tuntuukin todennäköiseltä että paras vaihtoehto menee siellä. Kai ne maaväylätkin on tehty vesireitin varteen muodostuneen asutuksen kautta. Suurin maa-alue siinä on Riihimäen kohdalla, mutta sillä kohtaa on todennäköisesti ollut aikoinaan järvi, joka on soistunut umpeen. Muuten koko väli on sellainen että siitä pääsisi varmaan nykyäänkin veneellä.

Toinen asia mikä ihmetytti on Urjalan seutu. Miksi siellä on paljon löytöjä, jos se on ollut vanhoista kulkureiteistä sivussa. Mutta Urjalan ja Punkalaitumen väliltä löysin kaksi todennäköistä ja yhden mahdollisen vesireitin, yhden varrella on muutama muinaislöytö merkintä, se voisi olla todennäköisin. Röykkiöt sen reitin varrella on ajoitettu esihistoriallisiksi tai rautakautisiksi. Varmaan sen reitin varrelta löytyisi paljon uutta piippailemalla.

Jos jotakuta kiinnostaa niin voin laittaa karttoja tänne näkyville.

Laita toki näkyville. Mutta jollain muulla kuvapalvelulla kuin postimg...

Täällä Lempäälässä on yksi hyvä esimerkki sen aikaisesta solmukohdasta, joka on aiheuttanut harmia vesiliikenteelle aina niin kauan kunnes kanava valmistui 1800-luvun lopulla.

Vanajaveden ja Pyhäjärven välissä olevan kannaksen ylitse on ollut pakko kuljettaa veneet maata pitkin, koska kuokkalankoski on liian voimakas yhdenkään veneen sitä nousta. Tätä alkuperäistä paikkaa on yritetty hahmottaa useasti. Vaihtoehtoja on useampia, mutta jos nimistön perusteella lähdetään asiaa pohtimaan, niin yksi alkuperäinen ylityspaikka nousee todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi.

"Seurakuntatalon tontin nimi on Aimalan kirkonpolttorunossakin mainittu Telkäntaival. Tuossa nimessä jälkiosa taival, taipale tarkoittaa telatietä, jota myöten veneet on vedetty kannaksen yli järvestä toiseen. Etuosa on ruotsinkieltä Kokemäen ja Porin Teljän tapaan ja tarkoittaa kauppapaikkaa. Järvien välinen kannas on siis joskus ollut osa läntistä kauppapaikkojen järjestelmää" - Juha Kuisma

Toinen ylityspaikka olisi mahdollisesti paljon etelämpänä.

Kolmas ylityskohta järvestä järveen on sekin ollut muinaisen Lempäälän pitäjän alueella. Viialassa on Taipaleen kylä. Kun vedet ovat olleen korkeammalla on nykyiseen Leipälammin päässyt Vanajaveden Jumusesta ojaa myöten. Siitä on jatkettu toista ojaa myöten yli selänteen ja lasketeltu Heinäsuon kautta Heinälahteen. - Juha Kuisma

Hämeen vesireitit on todella mielenkiintoinen aihe ja toivoisin asianmukaista, perusteltua keskustelua.

Tässä vielä linkki lähteeseen: http://www.juhakuisma.fi/lehtijutut/63

Hyvä aihe ja sen verran suppea, että pysyy toivon mukaan kasassakin. Pysyttäydytään entisen Hämeen maakunnan rajojen sisällä.

Vaikka se vesitien käyttö tuntuu nykyaikana tolkuttoman työläältä, niin se on ollut monesti se kätevin kulkumuoto jollei ole haluttu kulkea talvella. Ja silloinkin liikuttiin mielellään järven jäitä pitkin. Nykyiset talousmetsät antavat väärän kuvan siitä, millaisia luonnonmetsät olivat. Kyllähän jalkamies ja hevonenkin kulkivat harjuja pitkin mutta tavaroiden kuljettaminen oli sitten ihan eri juttu. Itse asustelen entisen Sysmän vesireitin varressa ja täällä näkee hyvin vesitien merkityksen. 1600-luvulla näillä main poltettiin tervaa maailmanmarkkinoille ja tuotteet kuljetettiin Viipuriin. Isonvihan jälkeen tervanpoltto loppui. Tietysti väestäkin oli vähyyttä mutta lopullinen syy oli vesireitin katkeaminen. Terva olisi pitänyt viedä maata pitkin Salpausselkien yli Helsinkiin tai Porvooseen ja se jäi tuona aikana useimmalta tekemättä. Suhteellisen lyhyt maataival Puulan ja Saimaan välillä ei vielä haitannut.

Paikannimet ovat todellakin hyviä kun alkaa hahmotella vesireitin kulkusuuntaa. Joskus kannattaa vilkaista vähän kauemmaskin, nimiä saattaa löytyä yllättävistäkin suunnista. Esimerkiksi Päijänteen rannalta ja Vuoksen varrelta Karjalasta löytyy samoja paikannimiä, näin äkkiseltään mieleen tulee ainakin Hopeasalmi, Vuoksensalmi ja Sysmästä Otamo. Reittiä on arveltu vanhaksi karjalaisten vesireitiksi Pohjanmaan lohijoille ja onhan Jämsän seudulla reitin vastarannalla linnavuoria, joten tämä voi pitää hyvin paikkansakin. Tiedä sitten mihin suuntaan nimet ovat kulkeutuneet, lännestä itään vai päinvastoin.

Sodankäyntiä ajatellen eihän tällainen liikkuminen mitään salamasotaa ollut, kymmenelläkin veneellä kulku otti aikansa ja heidät luultavasti huomattiin hyvissä ajoin jos jonkinlainen vartiointi pelasi. Ehkä pyrittiin tuhoamaan asumukset, vilja ja karjanrehu ja näin heikennettiin koko yhteisöä. Tähän riitti pienikin joukko ja veneitten määrä.

Kiitokset ! Bumerangille mielenkiintoisesta kirjoituksesta . Täytyy perehtyä vieläkin paremmin tuohon asiaan .

WeKinky kirjoitti:Jos jotakuta kiinnostaa niin voin laittaa karttoja tänne näkyville.

Wanhat vesireittikartat etelästä/lännestä Hämeeseen kiinnostavat toki. Jos laittaisit niitä mahdollisia karttoja tänne näkyviin niin hieno homma olis jos ei muuten niin laita vaikka kuvalinkkiä privana...

Laitan kartat tähän, niihin on nyt hahmoteltu vaan pisteillä kartalle reittejä. Kulkevat suurimmassa osin olemassa olevia jokia pitkin, paitsi Urjalan suunnalla jossa joet ovat muuttuneet suoksi ja pelloksi. Ulosanti on nyt hieman heikkoa, olen sen verran töpinöissäni eräistä löydöistä. Eivät kuulu varsinaisesti piippailun alalle mutta sanotaan näin että jos puoletkaan pitää paikkansa niin löysin enemmän metallia kuin kaikki muut yhteensä












Toivottavasti kuvista saa selvää. Reitit on noilla oranssin kellertävillä merkeillä, siniset on joitakin mahdollisia/hyvä linnavuoren tai vartiopaikkoja.

Tämä sopinee tähän yhteyteen ja moni varmaan tiesikin jo, mutta jos vaikka kertaukseksi. Jos porukassa on H. Ylikankaan kirjan Tie Tampereelle lukeneita, niin varmaan panitte merkille, että vielä 1918 joukot liikkuivat jäätyneitä järviä, jokia ja puroja pitkin... Vesistöt on siis aika olennainen osa vanhoja kulkureittejä.

http://yle.fi/uutiset/3-7066457

Eipä kuvista juuri selvää saa.

Lähetetty minun ONEPLUS A3003 laitteesta Tapatalkilla

Kiitokset...onkos muuten tuolla 3-tien länsipuolella mitään "mahdollisia" vesireittejä Hämeeseen. Itse en ole kerennyt karttoja niin tarkkaan koluta...Onko kukaan tutkinut tarkemmin pikkujokia ym. silläsuunnalla?

WeKinky kirjoitti:Laitan kartat tähän, niihin on nyt hahmoteltu vaan pisteillä kartalle reittejä. Kulkevat suurimmassa osin olemassa olevia jokia pitkin, paitsi Urjalan suunnalla jossa joet ovat muuttuneet suoksi ja pelloksi. Ulosanti on nyt hieman heikkoa, olen sen verran töpinöissäni eräistä löydöistä. Eivät kuulu varsinaisesti piippailun alalle mutta sanotaan näin että jos puoletkaan pitää paikkansa niin löysin enemmän metallia kuin kaikki muut yhteensä

Mielenkiintoinen havainto.. Tuossahan matka lyhenee lähes 50 km (s.o. yksi päivämatka), kun Vanajavedeltä kulkee Kokemäelle Urjalan ja Punkalaitumen kautta, eikä Pirkkalan kautta. Varsinkin talvisin tämä lienee paljon käytetty reitti..

Tulisiko Punkalaitumen nimikin siitä, että yhdessä päivässä kerkee hevosella Vanajalta tänne, jonka jälkeen täytyy punkka laittaa laitumelle ja seuraavana aamuna jatkaa matkaa

Ukonvakka kirjoitti:Kiitokset...onkos muuten tuolla 3-tien länsipuolella mitään "mahdollisia" vesireittejä Hämeeseen. Itse en ole kerennyt karttoja niin tarkkaan koluta...Onko kukaan tutkinut tarkemmin pikkujokia ym. silläsuunnalla?

Tuo Urjalan reitti on juurikin sellainen, ensin Kokemäenjokea ylös, sieltä Punkalaitumelle ja edelleen Urjalaan. Sieltä pääsee sitten Akaaseen, tosin parikin koskea taitaa sattua matkan varrelle. Vaikka Urjalaan mennessä alue on peltoa ja suota, on vanha jokiuoma melko selvästi näkyvillä lidar-kuvissa, etenkin pohjoisimmalla reitillä.

Luulen että aikoinaan kauppa on kulkenut paljonkin Kokemäenjokea pitkin, pahimmissa koskissa on sitten vedetty veneitä tai siirretty tavarat maitse kosken ohi toiseen veneeseen. On myös tiedossa että joissakin paikoissa veneet on vedetty maan kautta telojen avulla, sellaisiin paikkoihin luulisi tippuneen pientä irtotavaraa mitä voisi löytyä piippailemalla.

Tuo Lempäälän juttu on mielenkiintoinen, mikähän on ollut vedenpinnan korkeus viikinkiaikaan? Sekä Pyhäjärveä että Vanajavettä on ilmeisesti laskettu moneenkin kertaan vedenpinnan nousun tai viljelymaan kuivattamisen takia. Niistä löytämäni tiedot ovat vaan 1700- ja 1800-luvuilta. Jos joku löytäisi toooosi vanhan kartan tai muuta tietoa niin kiinnostaisi. Korkeamman vedenpinnan aikaan siellä on todennäköisest ollut parempi vesireitti.

Pahoittelen noita karttoja. Omaa hölmöyttäni tein reittimerkinnät väärällä värillä joka ei erottunut taustakartasta. Sen vuoksi jouduin vaalentamaan karttaa, mutta kyllä siitä saa selvän tietokoneen näytöllä. Jos kuvat tallentaa koneelle niin niitähän pystyy sitten zoomaamaan. Jokainen reitti on enemmän tai vähemmän kasvanut umpeen, mutta lidar-kuvat paljastavat suuremmat jokiuomat hyvin. Maankohoaminen ja soistuminen ovat suurimmat syyt reittien umpeutumiseen. Tuo todennäköisimpänä pitämäni "kolmostien" väylä Vantaanjokea ylös menee nykyisin Riihimäen (siellä on vedenjakaja) rakennetun osan kautta, löysin 1800-luvun kartan jossa jokien yläjuoksut lähtevät saman suon alueelta. Siellä lienee ollut joskus suurempikin järvi, koska yhden nykyisen peltoalueen reunalla on Riutta niminen paikka, samoin Koiraniemi. Siellä on myös Rajaportti ja Kirjaus, onkohan ollut vanha tulliasema???

Tuo Urjalan suunta on mielenkiintoinen. Sieltä on tehty paljon muinaislöytöjä, eteläisimmän reitin varrella on rautakautisia röykkiöitä ja nehän tehtiin monesti veden lähelle.

Tuossa Urjalan reitissä voi olla vinha perä. Tätä joskus aikaisemminkin mietin, sille kuitenkaan antamatta sen enempää ajatusta. Täytyykin palauttaa asia taas lähempään tarkasteluun.

Tuon 1000-luvun rantaviivan näet helposti tästä:
http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/ ... arker=true

Tuosta näkee että vesi on vellonut samalla korkeudella hyvinkin pitkään. Olen löytänyt rautakautista esineistöä tuosta "niemenkärjestä". Muutamaan otteeseen vedenpintaa on keinotekoisesti laskettu. 1800-luvulla kerralla lähemmäs 2 metriä.

Tässä ne mahdolliset reitit Lempäälän kannaksen yli. Kumpaankin liittyy Taipale nimistöä.
http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/ ... 802780.876|

Katsoin itsekin juuri samoja reittejä Lempäälän kohdalla. Yhdessä vanhassa kartassa jonka löysin oli yksi ero nykyiseen vesiuomaan. Se pitkä niemi joka nykyisessä virrassa on, puuttui kokonaan. Silloinen niemi meni poikki suunnilleen Majauslahden kohdalta, länsirannalla olevan puhdistamon ja itärannalla olevan Karpin talon kohdalta. Siinä näkyy kannas olevan matalampaa maata nytkin. Eli nykyiset kosket olisivat melko uusia, onko perimätietoa? Karttaa saattoi olla peräti 1800-luvulta, en muista tarkkaan. Toki kartta saattoi olla väärin piirretttykin mutta kun rantaviiva oli muuten melko hyvin nykyisellä kohdalla niin luulisi niin pitkä niemen olevan piirrettynä.

Jossain vanhassa kirjoituksessa (olikohan Bumerangin linkittämä vai joku muu) mainittiin että maanviljelijät vaativat Vanajavettä laskettavaksi viljelymaiden häviämisen takia, koska järven pinta oli noussut peräti 10 metriä maanpinnan kohoamisen takia. En tiedä pitääkö noin suuri luku paikkansa.

Se Urjalan suunta on muutenkin mielenkiintoinen. Löysin lidar-kuvista Urjalasta Akaaseen olevan joen varrelta selvästi ihmisen tekemän muodostelman jossa kasvoi nyt metsää. Luulin jo löytäneeni vanhan linnan tai vastaavan, mutta asiaa tutkittuani selvisi että siinä oli 70-luvulla ollut kuparikaivos. Tuli heti mieleen että onko kupari ollut hyödynnettävissä jo pronssi- tai rautakaudella, se selvittäisi lisää miksi Häme ja Kokemäenjoenseutu on ollut niin rikasta aluetta. Nykyinen teoriahan on turkiskaupan tuoma raha.

Pääsyy kuokkalankosken perkaamiselle oli pyrkimys avaamaan laivareitti Tampereelta Hämeenlinnaan. Tästä syystä vedenpinta laski jonkunverran. Yksi syy ruoppaukselle saattoi olla myös tämä maanviljelijöiden ongelma, mutta 10 metrin nousu on huitukukkua (?).

Kuokkalankoski oli ennen Lempäälän kanavan rakentamista ainoa vesireitti Vanajaveden ja Pyhäjärven välillä. Laivaliikenteelle se kuitenkin muodosti ylitsepääsemättömän esteen, jonka voittamiseksi tehtiin paljon töitä siinä kuitenkaan onnistumatta. Kosken on noussut ainoastaan kaksi laivaa, joista ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen kohtasi melkein ylitsepääsemättömiä esteitä, mutta onnistui lopulta vuonna 1863. Kolme vuotta myöhemmin samasta urakasta selviytyi siipirataslaiva Vanaja. Sen jälkeen matkustajat saivat kävellä kannaksen yli Havaslahdesta Kirkkojärven rantaan, kunnes Lempäälän kanavan rakentaminen ratkaisi laivaliikenteen ongelmat. -Lempäälä Info.

Lopulta 1870-luvulla valmistui kanava, joka laski vedenpintaa entisestään. Nykyäänkin vedenpinta heittelee melko paljon riippuen säännöstelyjuoksutuksen tilanteesta.

Tätä ennen oli jo yksi kanavayritys, mutta mielestäni paikka ei sovellu veneiden telatieksi pituutensa vuoksi?
wikipedia linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikalan_kanava

Vanajavesi oli n. 3 metriä korkeammalla rautakauden aikaan kuin nykyään. 50- luvulla tiputettiin pintaa viimeksi lähes 1.5 metriä.

Bumerangi kirjoitti:Pääsyy kuokkalankosken perkaamiselle oli pyrkimys avaamaan laivareitti Tampereelta Hämeenlinnaan. Tästä syystä vedenpinta laski jonkunverran. Yksi syy ruoppaukselle saattoi olla myös tämä maanviljelijöiden ongelma, mutta 10 metrin nousu on huitukukkua (?).

Juu samaa mieltä, että 10 m on yläkanttiin.. Kun katsoo MVn merkkaamia muinaisjäännösten ja löytöjen korkeuksia niin matalimmat ovat 80 m korkeuskäyrällä. Esim. Vakkistenmäki Viialassa. Siten Vanajavesi (nykyinen keskikorkeus 79,4 m) ei ole voinut olla kovin korkealla, toki ajoittaista vaihtelua on ollut.

Mökki on Vanajaveden yläpuolisilla vesillä ja melkoista vaihtelua on vedenpinnan korkeuksissa nykyään kun juoksuttavat vettä voimaloiden läpi. Syksyllä saattaa olla lähes metrin korkeammalla kuin keväällä.

WeKinky kirjoitti:Tuo Urjalan suunta on mielenkiintoinen. Sieltä on tehty paljon muinaislöytöjä, eteläisimmän reitin varrella on rautakautisia röykkiöitä ja nehän tehtiin monesti veden lähelle.

Urjala on samaa juurta kuin Ural, josta on louhittu metalleja, kultaa jne. Ural on ollut Ur-ala, Sumerin Urin porukan perustamia kavoksia. Jos näillä ei ole ollut metalleja niin ei kenelläkään.

Itse mietin myös noita Novgorodin ryöstöretkiä Hämeeseen esim.Vanaille Hämeenlinnaan ja mahdollisesti Hakoisten linnavuorelle 1300-luvun alussa,tuskin ovat tulleet soutamalla vastavirtaan kesällä,veikkaan että jokien jäitä pitkin talvella tai kevättalvella.Jokihan oli tie ja hyvä nopea sellainen jäiden aikana.Nopeat täsmäiskut ilman varoituksia olivat tuhoisia.
Soutamalla tulleet viholliset jokea pitkin pystyttiin tuhoamaan hetkessä.

raiban kirjoitti:Itse mietin myös noita Novgorodin ryöstöretkiä Hämeeseen esim.Vanaille Hämeenlinnaan ja mahdollisesti Hakoisten linnavuorelle 1300-luvun alussa,tuskin ovat tulleet soutamalla vastavirtaan kesällä,veikkaan että jokien jäitä pitkin talvella tai kevättalvella.Jokihan oli tie ja hyvä nopea sellainen jäiden aikana.Nopeat täsmäiskut ilman varoituksia olivat tuhoisia.
Soutamalla tulleet viholliset jokea pitkin pystyttiin tuhoamaan hetkessä.

Matka on Riihimäeltä Hakoisiin myötävirtaan, Riihimäki on korkein kohta. Maankohoaminen pitäisi myös ottaa huomioon, kun vaan jostain löytäisi tutkimuksia siitä kuinka se on vaikuttanut viimeisen 2000 vuoden aikana.

Hakoisten linnavuoren sijainti on tavallaan mieletön Vanajaveden puolustamista ajatellen. Mikäli vihollinen tulee Puujokea Kernaalanjärvelle ja sieltä lähtee Hiidenjokea pitkin kohti Vanajavettä, ei Hakoisten vuorelta voi muuta kuin vilkuttaa hyvästiksi, matkaa jokisuuhun tulee 4 km. Mutta jos puolustettava alue onkin Viralanjärven suunnalla, Janakkalan kirkonkylä (nykyinen Janakkalan keskusta on aivan toisessa paikassa) tai vielä ylävirtaan, asia onkin aivan toinen. Kuka väittää että Hämeenlinnassa olisi ollut silloin mitään arvokasta?

Mutta jos Hakoinen olisi ollut vaan jonkinlainen esivartio ja Kalpalinnan mäki olisi ollut varsinainen linna niin asia onkin aivan toinen. Siinä onkin miettimisen aihetta...

No niin, vähän uutta tietoa. Vanajaveden pinnankorkeudesta sen verran, että se on tosiaan noussut 10 metriä JÄÄAKAUDEN jälkeen, siksi vanhimmat kivikautiset löydöt ovat tällä hetkellä ainoastaan sukeltajien saavutettavissa. Tosin suurempi pinnannousu alkoi jo 5000-6000 vuotta sitten kun Apiankoski on puhjennut, ja kuinka paljon lieneekään noussut 1600-luvulla kun sen yläpuolisella vesistöllä tapahtui muutoksia. Tosin jo 1000 ekr. lienee ollut suunnilleen nykyisellä korkeudella. Kuokkalankoskea Lempäälässä on ruopattu ainakin 1750-luvulla jolloin veden pinta laski ja 1850-luvulla jolloin se laski 2 metriä. Tarkempi tietoja en löytänyt .

Koska Vanajavesi on ollut kuitenkin useita metrejä nykyistä korkeammalla mahdollisesti viikinkiaikaankin, tarkoittaa se myös sitä että Aulangonjärvi ja Katumajärvi ovat todennäköisesti olleet yhtenäistä vesistöä Vanajaveden kanssa. Maakaistaleet niiden välissä ovat kuitenkin matalia, vain pari metriä veden pinnan yläpuolella. Se selittäisi mielestäni hyvin linnavuoret jotka niiden rannoilla ovat. Kuitenkin kuninkaan kartastossa 1700-1800-luvun vaihteessa ne ovat omia järviään, vaikuttiko 1750-luvun pinnanlasku niin paljon VAI onko niiden vesiyhteydet Vanajaveteen mahdollisesti tukittu Hämeenlinnan valmistumisen yhteydessä, jolloin on jäänyt yksi helposti valvottava vesireitti??? Siinä olisi hyvä tutkimuksen kohde jollekin hämeenlinnalaiselle.

Vanhoissa kartoissa on Vantaanjoki merkitty vesireitiksi Janakkalaan, se lienee siis ollut pääasiallinen kulkureitti. Muitakin reittejä on voinut olla, ehkä novgorodilaiset käyttivät jotakin muuta hyökätessään, luulisi Vantaanjoen olevan kuitenkin hyvin valvottu ja vartioitu niihin aikoihin.

Kommentteja ja etenkin tietoa kaivataan

Minua kiinnostaisi Espoonjoen tarina. Miksi sen reunoilta löytyy rautakautta jotka viittaavat itään.

Muinaisuutemme jäljet-kirjassa kerrottin, että keskiajalla Uudenmaan alueen väestö kävi paljon kauppaa Talinnan suuntaan, vaikka Ruotsi yrittikin sen estää. Sakot olivat suuret jos kiinni jäi. Sinne suuntaanhan kauppaa tehtiin jo kivikaudelta lähtien ja vielä tänäänkin . Se varmistaa selittää sen esineistön ainakin osaksi. Olihan Espoossa kuninkaankartanokin, varmasti sekin vaikuttaa. Kartanoa perustettaessa sen alueelta siirrettiin kaksi kylääkin pois. Joen varrella näkyy olevan vanha kylänpaikkakin, sen rantapelloilta olet ilmeisesti piippaillut . Ja Espoonlahti näyttää oikein hyvältä ja suojaiselta satamapaikalta, ehkä siellä on ollut kauppapaikka? Sinne vaan piippailemaan .

Espoonjokea käytännössä päästä päähän löytynyt rautakautta. Yksi paikka mistä löytyi runsaiten kamaa, oli myös täynnä erikokoista litteää naulaa joista osa kotkattuja. Sitä epäilen jonkinlaiseksi toimintapaikaksi, mahdollisesti satama korkeuskäyrien perusteella.