Mitä mineraalia?

[Jedward]

Löysin pellon pinnalta äskettäin tällaisen kiven. Arvatkaapas, mistä mineraalista on kyse? (Itselläni on kyllä jo jonkinlaista hajua asiasta)

[Aquila]

Ettei olis piikiveä . Tuskin mitään kuukiveä tai laavalasia kuitenkaan .

[ilkkap]

Joo on piikiveä. Piikiveä ei esiinny Suomessa luonnostaan, kaikki on tuontitavaraa menneiltä ajoilta.
Joten kun löytyy niin tuntosarvet esiin, vanhaa voi olla enemmänkin.

[aar1pne]

Nämä " tuontikivet" ovat varmaankin purjelaivojen painokiviä.
Näitä löytyy vanhoista satamista ja saarten rannoista josta ihmiset ovat kantaneet niitä ympäri suomea Kokkolan lähistöllä rannassa näytti olevan runsaasti.
Sieltä piikiveä löytyy.
Ken tietää milloin ensimmäset purjelaivat suomen vesille tulivat?

On sieltä voinut tippua muutakin vanhaa tavaraa kivien purkupaikalle.

[Jedward]

Olette oikeassa. Kyseessä on piikivi eli limsiö, mutta se mysteeri millä tavalla tällainen yksinäinen ja pienehkö (todellakin yleensä laivojen painolastina käytetty) keskieuroopasta peräisin oleva liitukautinen kvartsinpalanen on mahtanutkaan päätyä suomalaiseen peltoon yli 3 kilometrin etäisyydelle meren rannasta, onkin jo toinen kysymys.

[Paul M]

Muistaakseni myös Norjassa on esiintymiä.

[Jedward]

Tässä kuva kiven toiseltakin puolelta:

[ilkkap]

En tajua tuosta kuvasta kuinka suuresta palasta on kysymys. Mutta olen näkevinäni siinä lyönnin jäljen. Ja jos on niin, niin sitten voidaan olla ihan kivikaudessa asti.

[ilkkap]

Tässä vielä lisää aiheesta:

http://www.youtube.com/watch?v=-cHM8rfm ... re=channel

[Jedward]

En tajua tuosta kuvasta kuinka suuresta palasta on kysymys. Mutta olen näkevinäni siinä lyönnin jäljen. Ja jos on niin, niin sitten voidaan olla ihan kivikaudessa asti.

Kiven koko on n. 6x4cm...itsestänikin nuo kolot kivessä vaikuttavat kyllä hieman siltä kuin olisivat lyönnin jälkiä, mutta kivikauden aikana merenpinta lainehti viitisen metriä tämän kiven löytöpaikan yläpuolella.

[Paul M]

>>En tajua tuosta kuvasta kuinka suuresta palasta on kysymys. Mutta olen näkevinäni siinä lyönnin jäljen. Ja jos on niin, niin sitten voidaan olla ihan kivikaudessa asti.>>

Piikiveä on käytetty lähes nykypäiviin asti. Ei tässä kivikautta tarvita. Piilukkoisiin aseisiin on varmaankin tehty kivi jostain isommasta. Eli jonkun metsästäjän kivi se voi olla.

[aar1pne]

kivi on saanut iskuja kun se on lohjennut,mutta iskun jälkiä en huomaa.
Kuperat lohkopinnat ovat tyypillisiä kvartsille ja piikivelle,geolokisella kielellä määritellään lohkevuus, kupera tai simpukkamainen.

[Jedward]

Vielä yksi kuva. Katsokaapas kiven oikeaa reunaa:

[teksako]

No eikös tuota materiaalia ole käytetty piilukko musketeissa sytyttämiseen.

[Arkeologi]

Hei,
kyllä tuo on selvästi ihmisen muokkaama piikivenpala. Iskuista seuranneita arpia voi kuvista laskea lukuisia. Osa on isketty tästä kappaleesta ja osa iskuarvista on vain osittaisia eli ne on isketty suuremmasta kappaleesta, jonka osa tämä kappale on.

Tuossa pitkässä "suorassa" murtopinnassa näkyy alapuolella pistemäinen kohta, johon on osunut se lyönti, jolla tämä on murtunut alkperäisestä suuremmasta kappaleesta. Kolmannessa kuvassa oikealla näkyvä reuna näyttäisi jäänteeltä vanhasta "saranamurtumasta" eli ns. hinge fracturesta.

En usko, että kyseessä on kivikautinen löytö vaan pikemminkin tämä näyttää ns. tuluspiiltä, josta tulusraudalla iskettiin kipinää. Näitä on käytetty vielä 1900-luvun alkupuolellakin.

Piikiven ym. kivien murtumamekaniikkaa tutkitaan etenkin arkeologian piirissä. Geologit eivät näihin asioihin juurikaan kiinnitä huomiota (poikkeuksia toki on).

[Jedward]

Hei,
kyllä tuo on selvästi ihmisen muokkaama piikivenpala. Iskuista seuranneita arpia voi kuvista laskea lukuisia. Osa on isketty tästä kappaleesta ja osa iskuarvista on vain osittaisia eli ne on isketty suuremmasta kappaleesta, jonka osa tämä kappale on.

Tuossa pitkässä "suorassa" murtopinnassa näkyy alapuolella pistemäinen kohta, johon on osunut se lyönti, jolla tämä on murtunut alkperäisestä suuremmasta kappaleesta. Kolmannessa kuvassa oikealla näkyvä reuna näyttäisi jäänteeltä vanhasta "saranamurtumasta" eli ns. hinge fracturesta.

En usko, että kyseessä on kivikautinen löytö vaan pikemminkin tämä näyttää ns. tuluspiiltä, josta tulusraudalla iskettiin kipinää. Näitä on käytetty vielä 1900-luvun alkupuolellakin.

Piikiven ym. kivien murtumamekaniikkaa tutkitaan etenkin arkeologian piirissä. Geologit eivät näihin asioihin juurikaan kiinnitä huomiota (poikkeuksia toki on).

Yllä kirjoitettu sopii hyvin kuvaan, koska kappale löytyi alavalla maalla sijaitsevasta vanhasta pellosta.
Kiiitokset Arkeologille mielenkiintoisista tiedoista.