aarremaanalla.com

Laitetaan nyt tännekkin vaikkei mikään metallinilmaisin-löytö olekkaan. Poistellaan jos joku kokee ettei tämä tänne kuulu.
Syksyllä mielenkiinnon herätti vinovalovarjoste-kuvassa ollut poikkeama sen verran, että piti jalkautua paikalle. Kuvissa näkyy kaivantoja erään mäen päällä, ja metsittynyt kärrypolku ylos paikalle.





Mäen päältä löytyi melkoinen linnoitus tai oikeastaan sen kyhäelmä. Matalia, kivillä vuorattuja juoksuhautoja ja muureja, sekä ilmeisesti jonkinsortin tykistöpesäke. Olisiko kapinan aikainen rakennelma? Alueella ollut 1918-kovia taisteluita, mutta ehdittiinkö silloin rakentaa mitään? Onko paikalla asiantuntemusta, joka voisi arvella paikan tarkoitusta/ajoitusta? Rekisteriportaalista paikkaa ei löydy. Kuvista ei oikein saa käsitystä rakenteista.
Metallinetsimellä en alueella rohjennut kokeilla.

Missä paikkakunnalla tuo sijaitsee? 1914-17 rakennettiin ympäri Suomea asemia venäläisten toimesta.

Pirkanmaalla Lempäälässä tämä. Laitoin sulle YV:llä karttalinkin, jos haluat katsoa.

Turusta Vesilahden kautta Tampereelle venäläiset rakensivat puolustuslinjat, joten sattuu paikalleen hyvin.

Mielenkiintoinen asia. Jos ei kuulu rauhoituksen piiriin kannattaa ehdottomasti pinta poimia. Historia on mielenkiintoista.

Tänään kävin tarkistamassa jälleen yhden kohteen, joka myös osoittautui Venäläisten aikaansaannoksiksi.

Poikkeama vinovalovarjosteessa:


Kohteessa vielä paljon lunta, joten kuvista ei mitään ihmeellisiä tullut. Kaivannot olivat kuitenkin selvästi havaittavissa. Oli poteroita ja ilmeisesti tykeille tehtyjä isompia kaivantoja, joiden kumpikin sivu oli ladottu siististi kivillä. Millaisia tykkejä tähän aikaan asemoitiin ja millaisiin kaivantoihin, tietääkö Ärkoo?

Paikalta tavattiin myös ilmeisesti rajamerkki, kaiverrus 1906 tai jotain vastaavaa.

Kaivannot ovat lähinnä ampumahautoja, konekivääriasemia ja suojakammioita. Kenttätykit olivat yleensä tasaisella maalla. Raskaat linnoitustykit olivat isoissa asemissa, tehty betonista tai puusta. Yleensä raskaita tykkiasemia on vain solmukohdissa, Helsingissä, Viipurissa, rannikolla ym.

Ok. Ihmetyttää nuo isommat kaivannot. Leveyttä 3-4 metriä ja reunalatoomuksen korkeus n. 2m. Näitä oli kaikenkaikkiaan 7 kappaletta ja kaikki yhdistettynä jonkinsortin keskuskaivantoon.

Sitten oli useampia noita pienempiä, miehen mentäviä poteroita ympäri aluetta.

Tuli tästä ^mieleen, niin pakko mainita. Näitä vanhoja juoksuhautoja ja tykkibunkkereita on tosiaan ollut ja on yhä mm. helsingissä paljonkin. Moniin on "helppo pääsy", jos haluaa omin silmin hahmottaa, millaisia ne ovat olleet. Isosisäni alkoi 50-luvun lopulla rakentaa omakotitaloa helsingin konalaan ja sai hankittua sitä varten tontin, "joka ei ollut vielä muille kelvannut". Tontin läpi nimittäin kulki ihmisten käyttämä kärrypolku ja lisäksi tontilla oli vanha tykkibunkkeri. Joku vuosi sitten näin tuon rakennuslupa-hakemuksen siltä ajalta ja minua jonkin verran huvitti, kun siinä vakuuteltiin hakijoiden olevan "hyvätapaisia, naimisissa ja rokotettuja!!". Mutta tosiaan, talo tehtiin sen bunkkerin päälle ja se on siis yhä olemassa. Käsittääkseni sieltä on ollut tarkoitus ampua merelle - jonne matkaa linnuntietä minimissään 5km. Muistelen, että sieltä olisin pikkupoikana löytänyt hylsyjäkin, mutta tuskin ne ovat kovin vanhoja olleet. Bunkkerin lattialle oli tuotu joskus valtava määrä hiekkaa lattiatason korottamiseksi. Seinistä näkee, että lujittamiseen on rakennusvaiheessa käytetty mm. hirsiä ja ratakiskoja. Tila on tänä päivänäkin sen verran iso, että sisään mahtuisi about 2-3 kuorma-autoa. Tällaista meillä.

Joitakin päiviä sitten löysin jotenkin kartan, johon oli merkitty ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Valitettavasti en löytänyt enää mitenkään, saattoi olla erillinen kartta tai sitten sain jotenkin paikkatietoikkunaan näkyviin. Siinä oli kuitenkin hyvinkin tarkkaan merkitty rakennetut, keskeneräiset ja suunnitellut linnoitteet yhdeltä alueelta kaakkois-Suomesta. Yritän vielä jotenkin etsiä.

Bumerangi kirjoitti:Ok. Ihmetyttää nuo isommat kaivannot. Leveyttä 3-4 metriä ja reunalatoomuksen korkeus n. 2m. Näitä oli kaikenkaikkiaan 7 kappaletta ja kaikki yhdistettynä jonkinsortin keskuskaivantoon.

Sitten oli useampia noita pienempiä, miehen mentäviä poteroita ympäri aluetta.

Urjalassa hyvinkin samanlaisia kaivantoja.

Nuo Bumerangin kertomat isot kaivannot ovat eräänlaisia "korsuja", joita kutsutaan avoimeksi suojahuoneeksi. Niissä ei ollut kattoa joten suojasivat vain luodeilta, ei tykistön ammuksilta.

Pitää käydä katsomassa Maa Nallen kertomaa paikkaa. Ajan joka syksy peurajahtiin tuota tietä pitkin.

Helsingin linnoituksista on parikin hyvää kirjaa, jos kiinnostaa niin voin etsiä kirjojen nimet. Netissä on Helsingin linnoituksista oma sivu, yritän löytää sen.

Maa Nalle kirjoitti:

Bumerangi kirjoitti:Ok. Ihmetyttää nuo isommat kaivannot. Leveyttä 3-4 metriä ja reunalatoomuksen korkeus n. 2m. Näitä oli kaikenkaikkiaan 7 kappaletta ja kaikki yhdistettynä jonkinsortin keskuskaivantoon.

Sitten oli useampia noita pienempiä, miehen mentäviä poteroita ympäri aluetta.

Urjalassa hyvinkin samanlaisia kaivantoja.

Tuli käytyä viime syksynä tuolla kun käytiin läpi Väinö Linnan reittiä. Oli mielenkiintoinen kohde. Kiinalaisten sotavankien rakentama!
Tässä vähän tietoa paikasta:

Museovirasto on kunnostanut Urjalan Honkolassa Väinö Linnan reitin varrella olevan Kankaanpäänmäen puolustusvarustuksen, jonka rakentamisen venäläiset aloittivat 1915. Urjalan varustukset ovat osa laajempaa puolustusvarustussuunnitelmaa, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1914-17 Pietarin suojaksi. Varustuksia rakennettiin eri puolille Urjalaa.

Jalkaväen puolustusasemiksi tarkoitettuihin linnoituksiin kuului yleensä taistelu- ja yhdyshautoja, konekivääripesäkkeitä ammusvarastoineen, tykkiasemia ja kivettyjä tykkiteitä, luolia ja ammusvarastoja sekä miehistösuojia. Varustukset rakennettiin yleensä mäkien ja kukkuloiden päälle joko maahan kaivaen tai kallioon louhien ja viimeisteltiin betonilla ja puurakenteilla.

Rakennustöitä varten paikkakunnalle saapui venäläisiä sotilaita ja rakennusjoukkoja ja kiinalaisia sotavankeja. Venäläinen linnoitusväki asui paikkakunnalla nuorisoseura Pyrinnön ja Honkolan VPK:n taloissa sekä paikkakunnan maatiloilla.

Venäjän sisäisten tapahtumien sekä Suomen itsenäistymisen vuoksi työt jäivät kesken. Ennen lähtöään venäläiset räjäyttivät valmiiksi saatuja rakenteita, eikä linnoituksia koskaan käytetty niiden alkuperäiseen tarkoitukseensa. Tällä hetkellä ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset ovat muinaismuistolain suojelemia sotamuistomerkkejä, joihin ei saa kajota ilman lupaa.

Mainitsin aiemmin tuon tykkibunkkerin vanhempieni talon alla helsingissä. Senkin joku aikoinaan sanoi olevan kiinalaisten sotavankien rakentama. Olikos muuten suomenlinnakin?

Kiinalaisia oli paljonkin töissä 1900-luvun alussa. Ei ne sotavankeja pääosin kylläkään olleet. Tekivätten kivitöitä ja radan rakennuksessa lapiomiehinä paljon oli kiinalaisia. Eli kuten länkkäri elokuvissa, niin suomessakin oli ratatöissä kiinalaisia paljon. Esim. Kouvolassa jos käytte, niin täällä on Vaakuna hotellin vierestä lähtevä ns. ratavalli, joka on kiinalaisten lapiolla pistelemä... Se mikään valli sinänsä ole, vaan melkonen kaivanto, jossa vanha Savonrata ennen meni. https://www.google.fi/maps/@60.8713704, ... 312!8i6656 ...On siinä Vaakunalta Kotiharjuun päin kyllä valliakin muutama sata metriä, olisko suon kohdalla 30m korkee...Ja lapiopelillä pistelivät ton ratavallin menemään

Näitä taistelukaivantoja on itseasiassa näillä kulmilla melko paljon, joita ei ole rekisteriportaalissa. Kulkevat kahdessa rivissä Lounas-Koillinen suunnassa.

Tuossa on joitain kuvia;
http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmai ... e-2015.pdf

Jarpatin linkki on hyvä, se kertoo olennaisen.

Mutta jos tiivistän, niin
- Venäjän tsaari pelkäsi ensimmäisessä maailmansodassa Saksan hyökkäävän Suomen alueen kautta Pietariin.
- tämän takia tehtiin kolme erillistä linnoitusketjua säteittäisesti Pietarista katsottuna
- ne keskittyy lähinnä teiden ja rautateiden katkaisuun
- ja lisäksi rannikoille oletettuihin maihinnousukohtiin paikallispuolustukset
- näitä on ainakin Satakunnassa viljalti
- rakentajina oli venäläiset sotamiehet, suomalaiset palkattuina(hyvät ansiot, pula-aika) ja tosiaan pääkaupunkiseudulla muistaakseni 3.000 kiinalaista, tai ainakin sieltäpäin
- joissakin harvoissa paikoissa näissä sodittiin sisällissodassa

Netistä löytyy helposti lisätietoa.

Ja WeKinky, olisi tosi hienoa, jos löytäisit sen karttatiedon uudestaan! (ja laittaisit linkin tänne)
Näiden tarkemmat tiedot makaa jossain venäjänmaalla....