aarremaanalla.com

Jokaisen esineen ja kolikon kohdalla olen miettinyt niitä olosuhteita joissa se on hukattu kymmeniä, satoja tai tuhansia vuosia sitten.
Onko sormus heitetty kiukun vallassa menemään vai onko se tippunut ja sitä on haettu kovasti. Onko kolikon hukkaamisella ollut suuri merkitys perheen ruokakassassa? Muistan kun mummini 70-luvulla ollessani pieni muisti aina kertoa kuinka kallista leipä on. Hänen nuoruudessaan lapsi lähetettiin kaupasta ostamaan pennin leipää ja nyt se maksoi jo markan! Nykyään ainakin euron.
Mutta nuo vuosisadan alun 10-penniset ovat siis kuitenkin merkinneet perheelle 10 leivän menetystä. Varmaan se oli iso asia silloin. Toivottavasti niitä ei ole kukaan lapsi pudottanut kauppamatkallaan vaan isäntä itse

Kyllähän tommosia asioita on tullut mietittyä,kerran jos toisenkin. No on 10 penniä ilmeisesti ollut suht paljon rahaa,jos sillä on saanut 10 leipää,ilmankos tuolla 10 pennisellä on niin mahdottomasti kokoa,on se rahan arvo ollut hieman eri ennen vanhaan,koska tuntuu,että esim. 20e ei ole paljon mitään nykyisin.

Talossa jos on ollut paljon lapsia,niin noita lanttejakin löytyy yleensä pelloilta hieman tavallista enemmän,äkkiäkös muutama lapsi hukkaa peltoon vaikka mitä.

Tulee todellakin mietittyä, ei ole kiehtovampaa kuin kuvitella sen yhden lantin tarinaa, mikä on saattanut nähdä jos jonkinmoista. Usein tulee myös mietittyä, minkä näköinen henkilö on saattanut olla, joka on hukannut esineen. Tämä tosiaan on osa tätä harrastustani.

Tätähän se on. Vaikkapa sormuksen löytäminen on vasta alkutekijä kaikelle mielenkiintoiselle.

Tuossa päivän löydöissä on juuri meneillään hyvä esimerkki. Sormuksen tekijä on löydetty leiman perusteella ja se on VANHA. Kultaseppä on lopettanut vuonna 1695. Vielä kun löytyisi kirkonkirjoista omistaja kaiverrusten perusteella.

En äkkiä muista, mikä harrastus olisi ollut monipuolisempi kuin tämä.

Kyllä nuo asiat tuntuvat tutuilta minunkin kohdallani, ja etenkin , kun piipparointureissuilla näkee vanhoja, hylättyjä rakennuksia, niin alkaa mielikuvitus lentää, ja aivankuin "näkee" millaista elämää, ja toiveikkuutta ihmisillä on ollut, kun ovat eläneet niissä maisemissa ja rakennuksissa, ja lasten äänet ja koirien haukku on raikunut saloilla...............................Nyt sitten talot seisovat tummina ja hylättyinä, katot sisään painuneina ja ilman tulevaisuutta. Se on sitä nykyaikaa.

Kyllä nuo asiat tuntuvat tutuilta minunkin kohdallani, ja etenkin , kun piipparointureissuilla näkee vanhoja, hylättyjä rakennuksia, niin alkaa mielikuvitus lentää, ja aivankuin "näkee" millaista elämää, ja toiveikkuutta ihmisillä on ollut, kun ovat eläneet niissä maisemissa ja rakennuksissa, ja lasten äänet ja koirien haukku on raikunut saloilla...............................Nyt sitten talot seisovat tummina ja hylättyinä, katot sisään painuneina ja ilman tulevaisuutta.

Näin minäkin ajattelen ja mielessäni kuvittelen!
Olen aivan hurmiossa, kun löydän autiotalon, joka on jäänyt jostain syystä tyhjilleen kaikkine tavaroineen ja huonekaluineen päivineen.
Viime vuonna olin jonkin aikaa Pohjanmaalla ja se oli autiotalojen aarreaitta. Pellot ja metsät täynnä lukitsemattomia taloja, osa jo tosin hajoamispisteessä, mutta yhtään graffitia en löytänyt. Valokuvia otin niistä mukaani, en muuta. Monia upeita huonekaluja, tapetoituja kattoja ja aika monta Singerin ompelukonetta tuli nähtyä

Toiseen asiaan; löytyisköhän jostain tietoja vanhan rahan arvosta nykyaikaan verrattuna, silloisista palkoista, kulutustavaroitten ja elintarvikkeiden hinnoista ym. sellaisesta?

Toiseen asiaan; löytyisköhän jostain tietoja vanhan rahan arvosta nykyaikaan verrattuna, silloisista palkoista, kulutustavaroitten ja elintarvikkeiden hinnoista ym. sellaisesta?

Kyllä niistä löytyy. Tuli ensimmäisenä mieleeni pari päivää sitten juomani Koff-olut, jossa oli juhlavuoden kunniaksi retroetiketti. Taustapuolella kerrottiin sen maksaneen oluen ruokakauppoihin vapautuksen vuonna 1969 noin 15 penniä (tai 25 penniä, korjatkaa kenellä on pullo kädessä) ja hinnan olleen vakio kaikissa kaupoissa, sillä sen oli itse Alko määrännyt. Nykyrahaksi tuon osaa jokainen muuttaa suoraan, mutta kerrottiinpa etiketissä että ostovoimakorjattu hinta olisikin ollut vuonna 1969 peräti 1,20€. Siis tänä päivänä tuon Koff -pullon saakin halvemmalla kuin vuonna 1969 jos ajattelee sitä, kuinka paljon ihmisillä on rahaa käytettävissään.

Tässä kohtaavat siis kaksi asiaa, numerollinen hinta eli se, mitä kyseisellä numeromäärällä valuuttaa kullakin ajanhetkellä saa ja toisaalta se, miten paljon esim. Koff -pullo maksaa suhteessa ansaittuun palkkaan, eli ostovoima. Tässä kaljapulloesimerkissä se tarkoittaa sitä, että ostovoima on kehittynyt nopeampaa tahtia kuin Koff -oluen hinta. Entisestään hämäävänä tekijänä esiintyy valuuttamuutos Markoista Euroiksi.

Virallisia taulukoita julkaisee Tilastokeskus.


p.s. tiedättekö muuten mitä markka alunperin on ollut?

Käynpä tutkailemassa tilastokeskuksesta sitten.
Tuo ostovoimakorjattu on hyvä juttu, itse en vaan tuota sanaa tuntenut, siksi kyselin palkkoja sekä hintoja. Että jos niistä olisi saanut jotain vertailupohjaa nykyaikaan.
Kiitos.

Aikani kuluksi lueskelin näitä juttuja täällä ja tässä onkin mielenkiintoinen asia.
Itselläni on aina ollut liki harrastus kuvitella miten joku vanhempi kolikko (esim) on maahan joutunut. Kerran kun löydettiin vanha vuosisadan alun markka niin asiaa kehiteltiin porukassa siihen malliin että renkipoika oli vahvistusryyppyjen jälkeen pistänyt kukkarahan päissään siihen taskuun jossa oli reikä ja kun kohteena ollut piikatyttö ei saanut konkreettisempaa rakkaudentunnustusta kuin reikä taskussa niin eipä renkipoikakaan mitään saanut. Ja meillä metallinetsintä heiluttaneilla miehenpuolilla oli sitten hauskaa kun juttua eteenpäin kehiteltiin.

näille voi keksiä vaikka mitä tarinoita. melko varmasti moni kolikko on tippunut taskusta vahingossa. ennen vanhaa oli se ikävä karu tosiasia että suomi oli euroopan köyhin maa silloin penninkin menetys harmitti. nykyään taas ihmiset heittävät pikkukolikot ihan tahallaan jonnekkin ja kuka nyt ei olisi rahaa joskus hukannut. joskus saattaa tuntua siltä että pellolla on hirveesti rahoja. miten niin paljon rahoja on voitu hukata. oletetaan että peltoa viljellään 100 vuotta joka vuosi hukkuu 1 kolikko eli pellolla on nyt 100 kolikkoa. 1 kolikko vuodessa ei ole paljon. ei tunnu enää paljolta.
no toisen haitta voi olla toisen hyöty.

Maverick kirjoitti: p.s. tiedättekö muuten mitä markka alunperin on ollut?

Tarkoittanetko wanhaa keskiaikaista painomittaa Mark = 8 unssia. Käytetty jalometallien punnitsemisessa. Tästä mitasta periytyy eri maiden Markka/Mark nimiset rahayksiköt.

Yki

Niin ja täällä: http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html on hauska laskuri jolla voi vertailla muutamien tuotteiden hintoja aikavälillä 1860 -2008

Yki

Juu painomittahan se. Vanhoissa seteleissä lukee "Suomen pankki maksaa tästä setelistä 1 markan kullassa"

Jatketaan arvuuttelua talven ratoksi. Mikä mahtaa olla äyrityinen?

Tuo laskurilinkki oli hieno.

hopearaha.