aarremaanalla.com

Alumiini tulis ehkä mieleen, mutta mielestäni painavampaa ja tosi lujaa kamaa. Ei taivu, ei murru. Ei oo magneettinen. Vieressä kultasormus ja käden väri vertailukohdaksi. Mikä lienee ollutkaan, on vissiin sulanut lämpökattilassa tuollaiseksi. Mitä tämä on?

Olisko tinaa? Ei sekään taivu jos kun on riittävän paksu möntti. Helppo kokeilla kolvilla tai liedellä kuumennetulla naulalla, tina sulaa.

Jotkut alumiinit sulaa kyllä todella kovaksi massaksi. niitä on tullut kerättyä esim sota alueilta. Tuo väri kyllä on ihan sitä ihteään

Toihan ei oo paksu, vaan ihan littana möntti ja tinan kyllä tunnistaisin. Mutta siis ois kuitenki alumiinia?? Voin uskoa, että se sulatuksen jälkeen ois tuon väristä - tuntuu vaan raskaammalta kuin mitä vois kuvitella. Ja senhän vois toki tehdä, että vertaan tolla garretin 250:llä, että mitä se näyttää tolle ja samankokoiselle "varmalle alumiinipalalle"..? Pikkuhiljaa alkanu kyllä kiinnostaa noi etsimet, jotka antaa selkeesti jonkun "ID-numeron" materiaalille...

jarpat kirjoitti:Pikkuhiljaa alkanu kyllä kiinnostaa noi etsimet, jotka antaa selkeesti jonkun "ID-numeron" materiaalille...

Materiaalin lisäksi niissäkin esineen koko ja asento vaikuttaa id-lukuun...

Ei niihin id lukuihin voi verrata suoraan.. varmin tapa on mitata ominaispaino niin ei jää epäselvyyksiä.

^
Perusfysiikkaa - loistava neuvo! Taidanpa ihan kiinnostuksesta kokeillakin. Ja tuossahan on kaavat ja tiedot mm. alumiinista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiheys

Kiitos!

No niin, kappale painaa vaa'an mukaan 11g. Riittävän pieneen täynnä vettä olevaan vesiastiaan upotus ja nosto näyttää, että vettä poistui n. 4 grammaa. Kappaleen massa jaettuna kappaleen syrjäyttämän veden massalla antaa tulokseksi 2,75. Tuosta kun viilaa desimaalit kohdalleen ja kun alumiinin ominaistiheys on 2700, niin eiköhän tuo kokolailla ollut alumiinia sitten...

Dodiin .. homma selkisi

jarpat kirjoitti:No niin, kappale painaa vaa'an mukaan 11g. Riittävän pieneen täynnä vettä olevaan vesiastiaan upotus ja nosto näyttää, että vettä poistui n. 4 grammaa. Kappaleen massa jaettuna kappaleen syrjäyttämän veden massalla antaa tulokseksi 2,75. Tuosta kun viilaa desimaalit kohdalleen ja kun alumiinin ominaistiheys on 2700, niin eiköhän tuo kokolailla ollut alumiinia sitten...

Hetkinen, siis jos toi sama kappale olisi painanut esim. 22g niin olisiko se silloin syrjäyttänyt eri määrän vettä?
Eikös tuo kappale syrjäytä kokonsa verran vettä eikä syrjäytynyt vesimäärä ole painosta kiinni.
Ominaispainomittaus tehdään hieman eri tavalla, ohjeet siihenkin löytyy toki foorumilta.

Bruin kirjoitti:

jarpat kirjoitti:No niin, kappale painaa vaa'an mukaan 11g. Riittävän pieneen täynnä vettä olevaan vesiastiaan upotus ja nosto näyttää, että vettä poistui n. 4 grammaa. Kappaleen massa jaettuna kappaleen syrjäyttämän veden massalla antaa tulokseksi 2,75. Tuosta kun viilaa desimaalit kohdalleen ja kun alumiinin ominaistiheys on 2700, niin eiköhän tuo kokolailla ollut alumiinia sitten...

Hetkinen, siis jos toi sama kappale olisi painanut esim. 22g niin olisiko se silloin syrjäyttänyt eri määrän vettä?
Eikös tuo kappale syrjäytä kokonsa verran vettä eikä syrjäytynyt vesimäärä ole painosta kiinni.
Ominaispainomittaus tehdään hieman eri tavalla, ohjeet siihenkin löytyy toki foorumilta.

Ihan oikeinhan tuo on tehty. Verrataan kappaleen painoa(11g) sen tilavuuteen, eli sen syrjäyttämään veden määrään(4g). Näin saadaan ominaispaino.

Haarukka kirjoitti:

Bruin kirjoitti:

jarpat kirjoitti:No niin, kappale painaa vaa'an mukaan 11g. Riittävän pieneen täynnä vettä olevaan vesiastiaan upotus ja nosto näyttää, että vettä poistui n. 4 grammaa. Kappaleen massa jaettuna kappaleen syrjäyttämän veden massalla antaa tulokseksi 2,75. Tuosta kun viilaa desimaalit kohdalleen ja kun alumiinin ominaistiheys on 2700, niin eiköhän tuo kokolailla ollut alumiinia sitten...

Hetkinen, siis jos toi sama kappale olisi painanut esim. 22g niin olisiko se silloin syrjäyttänyt eri määrän vettä?
Eikös tuo kappale syrjäytä kokonsa verran vettä eikä syrjäytynyt vesimäärä ole painosta kiinni.
Ominaispainomittaus tehdään hieman eri tavalla, ohjeet siihenkin löytyy toki foorumilta.

Ihan oikeinhan tuo on tehty. Verrataan kappaleen painoa(11g) sen tilavuuteen, eli sen syrjäyttämään veden määrään(4g). Näin saadaan ominaispaino.

Eli olet sitä mieltä että jos toi sama kappale painaisi 22g niin se syrjäyttäisi enemmän vettä?

Bruin kirjoitti:Eli olet sitä mieltä että jos toi sama kappale painaisi 22g niin se syrjäyttäisi enemmän vettä?

Ei tietenkään, eihän paino vaikuta syrjäytetyn veden määrään. Siihen ei vaikuta muu kuin kappaleen tilavuus.
Jos kappale olisi 22g ja se syrjäyttää saman määrän vettä niin sen ominaispaino olisi tuplasti suurempi.

Pari tällaista könttiä nousi omalta pihalta. Piippari näytti kutakuinkin hopealukemia, mutta tosi keveitä ja kovaa ainetta.


Tiheydeksi sain n. 2375kg/m3 tuolla vesitilavuus/punnitus systeemillä. Eli passaa tarkkuus huomioiden alumiiniksi, jonka tiheys on 2700.

P.S: alumiinitölkki ja alumiinitanko näyttivät eri lukemia, kuten edellä jo joku totesikin, että myös esineen muoto ja koko ratkaisee, mitä näyttää.

Joo, Kemiössä on lämpövoimala, jonne kaikki roskat(metallisetkin) syötetään ja tuhkat viedään pellolle, jossa on ennestään hopearahoja. Arvata saattaa...