aarremaanalla.com

Kuvassa oleva kolikko pitäisi tunnistaa.

1. kolikko
2. Rahamestari
3. Lyöntipaikka

Kuningas Ethelred Neuvottoman penninki Englannista.

Tossa jtn vastaavia(?):
http://www.irishcoinage.com/HIBERNO.HTM

Veikkaan että on Ethelred II , anglosaksinen Englannin kuningas 987-1013 ja 1014-1016 AD.

Rahanlyöjä =B Y R H T Y O L D

Kaupunki =WINCHESTER

Aethelred II Long Cross type. Hild. type c, var. b. +Byrhtpold m-o pint. Byrhtpold : Lyöjänä ja Winchester paikkana kuten jo tulikin ilmi. Winchester on yksi yleisimmistä lyöntipaikoista. Byrhtpoldin yleisyydestä lyöjänä ei hajua.. Hieno myntti

Eiköhän me voi laskea kolikko tunnistetutuksi näillä tiedoilla, kiitos avusta.

Sen verran kuitenkin kummastuttaa kun noilla tiedoilla löytyy lähes identtinen kuva netistä, mutta tässtä kehällä on ylimääräinen T tai Risti , kuinka tavallista tämä on ?

https://www.sixbid.com/browse.html?auct ... ot=2073281

Tässä lisää näitä Raision rahalöytöjä, varmaan olet jo lukenutkin:
http://www.mlab.uiah.fi/mulli/html/tutkimus/talvio.html

J@rvis kirjoitti:Tässä lisää näitä Raision rahalöytöjä, varmaan olet jo lukenutkin:
http://www.mlab.uiah.fi/mulli/html/tutkimus/talvio.html

Joo, luettu ollaan, harmi kun noissa ei ole toista puolta näkyvissä, löytöpaikka on kuitenkin kohtuu lähellä tuota kätköä

Nyt on pakko kysyä, kun en tiedä enkä ymmärrä..
Miten näitä rahoja on aikanaan valmistettu? Googlesta löytyy loputtomiin tämän jampan penninkejä, mutta ei oikein "kahta samanlaista". Ihan ku ois tehty käsityönä yksitellen?

edit: vai oisko rahapajoja ollut niin paljon, että hieman erinäköisiä rahoja tuli sieltä täältä?
Mielenkiintoista kuitenkin funtsia tuota aikaa - about tasan tuhat vuotta sitten. Piti ihan wikittää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ethelred_Neuvoton

Ja kuinhan se myntti lie tänne joutunut..?

jarpat kirjoitti:Nyt on pakko kysyä, kun en tiedä enkä ymmärrä..
Miten näitä rahoja on aikanaan valmistettu? Googlesta löytyy loputtomiin tämän jampan penninkejä, mutta ei oikein "kahta samanlaista". Ihan ku ois tehty käsityönä yksitellen?

edit: vai oisko rahapajoja ollut niin paljon, että hieman erinäköisiä rahoja tuli sieltä täältä?
Mielenkiintoista kuitenkin funtsia tuota aikaa - about tasan tuhat vuotta sitten. Piti ihan wikittää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ethelred_Neuvoton

Ja kuinhan se myntti lie tänne joutunut..?

Kyllä tuohon aikaan kolikot lyötiin ihan käsipelillä, lyöntipaikkoja oli monta ja lyöjiä vielä enemmän joten eroavaisuudet johtuvat suurelta osin varmaankin noista asioista.
Ethelred joutui valtakautenaan maksamaan viikingeille niin sanottua tanskalaisveroa (Danegeld), siksi hänen aikansa kolikoita oli runsainmitoin liikkeellä.
Suomeen kolikot ovat tulleet oletettavasti kaupankäynnin johdosta ja voihan olla että suomalaisia on ollut viikinkien mukana Englannin retkillä?

Suomesta on löytynyt Ethelred kolikoita 600-700 kappaletta joten se on yleisin englantilainen kolikkolöytö viikinkiaikaisten löytöjen joukosta , allekirjoittanutkin on löytänyt niitä toistakymmentä

Itselle herännyt kysymys lukuisista eri lyöjistä (moneyer). Onko todella jokainen kaivertanut itse omat meistinsä joilla rahansa lyönnyt. Vai millä metodilla asiaa hoidettu??. Epäilen että olisi yhtä monta kaivertajaa kun lyöjää (vai onko tosiaan niin ). Asiasta olisi kiva tietää lisää jos jollakin tietoa on

LuckyOne kirjoitti:Itselle herännyt kysymys lukuisista eri lyöjistä (moneyer). Onko todella jokainen kaivertanut itse omat meistinsä joilla rahansa lyönnyt. Vai millä metodilla asiaa hoidettu??. Epäilen että olisi yhtä monta kaivertajaa kun lyöjää (vai onko tosiaan niin ). Asiasta olisi kiva tietää lisää jos jollakin tietoa on

Just vähänniinku samaa iteki ihmettelen ja sit tää "rauhansopimus" tanskan kanssa ja siitä seuranneet "sotakorvaukset" - sitäkö vaan sitten tehtiin sitä rahaa lisää niitä varten? Inflaatio ei vissiin ollu vielä tuttu käsite tuolloin..?

edit:Ja sanonpa senkin, että tää on justiinsa harrastuksen paras puoli - ei se, että "kenellä on vanhin, voittaa" - vaan että sitä alkaa enemmänkin pohtia tuota mennyttä aikaa. Saa vähän perspektiiviä tähän nykykouhotukseen...