aarremaanalla.com

Kävin eilen ulkoiluttamassa etsintä umpimetsässä ja kirpeässä pakkasessa. Löytöjä tuli tasan kaksi: kiväärin paukkupatruuna ja kuvassa oleva rautainen esine.

Rautainen kikkare antoi todella alhaisen, mutta tasaisen id-luvun Päätin kaivaa sen metsässä kun olin.

Onkohan kellään tästä mielipidettä?

Tulusraudalta näyttää. Aika pieni kylläkin, eli voi olla ihan jokin muukin.
Eikös varpaat palellu?

Juu ..kyllä on tulusrauta. Muutamia saman tyypin ja kokoluokan rautoja maasta kaivanut.

Mistä tunnistaa eron tulusraudan ja vanhojen hirsirakenteiden läpipulttaukseen käytetyt soikeat pitkäreikäset aluslevyt " prikat " kummatkin on ulkomuodoltaan samanlaisia ?

Kiitos vastauksista.

Itse ajattelin ensin, että esine olisi jokin nahkaremmin solki, mutta harjauksen ja jäänpoiston jälkeen muoto viittasi muuhun. Soljeksi turhan vahvareunainen ja suhteessa pieni reikä. Karvalakkimallin tulusraudaksi sen itsekin arvelin niiden kuvia tutkittua. Tulusraudaksi se on näin maalaisjärjellä ajateltuna hämmentävän pieni. Tosin niitä pieniäkin tietysti on olemassa. Henkilökohtaisesti itse käyttäisin mieluummin edes pari kokoa suurempaa . Noh..onneksi nykyään on "Coltteja".

Mihinkä niitä hirsiprikkoja käytetään? Ymmärsinkö oikein että niiden reijistä tulee joku metallitappi läpi ja kiinnittää päällekäiset hirret toisiinsa? Tossa löytämässäni raudassa on kovin pieni toi keskireijän halkaisija. Luulis, prikassa olevan hieman tilavampi soikioreikä. Löytöalueella ei ollut muuta rautaesinettä, mikä voisi viitata hirsiseen rakennelmaan.

Omat samanlaiset löydöt ovat olleet konteksti sidonnisisa määrityksiä.. toisaalta Hiisi tuossa yllä luettelikin pääasialliset erot. Hirsiprikkoja olen kyllä löytänyt mutta niistä yleensä näkee tarkoitusperän.

Mun mielestä tuo on vaan joku maatalous-/metsäkoneen osa. Tuollaisia on vahvikkeena kahden lattaraudan liitoksessa monessakin paikassa, ihan samankokoista en pikagoogletuksella löytänyt, mutta tuossa äkeen päädyssä näkyy esimerkki miten käytetään:

Tuo Haarukan ehdotus on kyllä hyvä. Jos esine olisi löytynyt pellosta tai edes vanhasta metsittyneestä pellosta niin olisin varmaan nakannut sen pestyäni menemään. Tässä tapauksessa se kuitenkin löytyi kivikkoisesta rinteestä johon ei ainakaan suuremmalla maataloushärvelillä ole asiaa. Tietysti joku hevoskapine, vaikka tukinsiirtoon tarkoitettu, on tuollaisen prikan voinut pudottaa.

Fisherman kirjoitti:Eikös varpaat palellu?

Hullut pärjää kun on pipo päässä

Minullakin löytönä 50 mm pitkä kaksikippurapäinen tulusrauta. Saattoi nuo pienemmät olla vaikka naisten tai lasten malleja.

Itse olen lyhyen "urani" aikana löytänyt 3 tulusrautaa. Kaikki eri mallia ja kaikista näkee selkeästi, että niitä on käytetty. Käytön aiheuttamasta kulumasta noi metsästä löydetyt tulusraudat on todella helppo tunnistaa. Tiedä sitten miten peltoon kadotettujen laita on, onko kulumajäljet ruostemöykkyjen peitossa.

Hiisi kirjoitti:

Mihinkä niitä hirsiprikkoja käytetään? .

Hirsirakennukseen fjöljäreissä (völjäri) käytettiin kovasti tulusraudan näköisiä prikkoja.
Völjärit on niitä pystyyn asteteltuja hirsiä seinän sisä/ulkopinnalla, joiden tarkoitus on pitää seinä suorana. Rikkoina oli soikeat, juuri tulusraudan näköiset rikat ja miksikö ? Siksi että völjäri pultattiin soikean reikärikan yläpäästä , jolloin vaakaan laitetut seinähirret hirret pääsi painumaan alaspäin. Noit saa vieläkin uusiakin:https://www.google.fi/search?q=v%C3%B6l ... etalliosat sekä http://www.mitek.fi/Liukukiinnikkeet.aspx

Siinäpä on selvittäminen onko tulusrauta vai fjöljärin rikka.

Juu.. nuo liukuraudat on kyllä tuttua tavaraa kun on tullut useampi hirsimökki kasattua/purettua vanhoja ja uusia...
Laitanpa tuohon oman löydettyjen lattatyypin tulusrautojen kokoelman osan... kaikki määritettyjä tulentekorautoja.

mukavaa, että tulee kommentteja

nyt kun "iron maden" selvensi hirsiprikan käyttötarkoitusta ja kertoi termin völjäri voinen olla melko varma, että tämä esineeni ei ole prikka. Tai ainakaan se ei ole prikka tuosta völjäristä. Löytämässäni esineessä keskireikä on todella kapea ja lyhyt hirsiprikaksi. Hirren kiinnitystanko ei mitenkään voi olla noin ohut, mikä tuohon reikään mahtuisi. Lisäksi tässä tapauksessa reijän pituus on niin pieni että hirrelle ei tulisi tarpeeksi painumavaraa. Reijän "päät" eivät myöskään pyöreät vaan enemmän pyöreän kiilamaiset, joten tämä lyhentää entisestään liikkumavaraa. Mikäli kyseessä ei ole pieni tulirauta, niin kallistuisin enemmin tuohon "Haarukan" lattarauta-teoriaan, kuin mihinkään hirsiprikkaan.

Tota Goldmanin kuvaa kun katsoo niin, ymmärtää että noita tulusrautoja todellakin on yhtä paljon kuin tekijöitä. Varsinkin kun kuvassa näkyvät ovat tuollaisia hienostelemattomia tulirautoja. J@rviksen raudat muistaakseni ovat sellaisia vähän hienompia ja kippuraisempia. Tuossa raudassani ei hirveämmin kuluneisuutta ole, ainoastaan toisen käyttösivun päät ovat aavistuksen pyöristyneitä.

Laitan tähän vielä pari kuvaa jotta kokoluokasta ja muodosta saisi paremman käsityksen. Oma "lapioni" on mallia keskikokoinen ja sormus sitä myöden samassa mittakaavassa .










Niin, esine on todellakin uskomattoman pieni.

Yksi raudoista on samanmallinen kuin tuo sinun. Lattanan puolen toinen pääty oli selkeästi kuluneempi kun toinen. Se ei tästä kuvasta käy ilmi ja rauta on museolla, niin en voi uutta kuvaa ottaa.


Tämä rauta jäi minulle, kun ei museo vastannut mitään.


Toinen pääty kulunut käytössä kiilamaiseksi.

Tässä muutamia lyyratyypin tulirautoja omista löydöistä.Konservoimattomia kappaleita.
Vasemmassa alakulmassa on soikiotyypin tulirauta +-1000 Jaa.. ikämääritys varma .


Huom tuo miniatyyri lyyra ala oikealla.. samaa kokoluokkaa kuin Hiiden rauta

aar1pne kirjoitti:Mistä tunnistaa eron tulusraudan ja vanhojen hirsirakenteiden läpipulttaukseen käytetyt soikeat pitkäreikäset aluslevyt " prikat " kummatkin on ulkomuodoltaan samanlaisia ?

Tässä muutamia vanhoja följärinlevyjä, joissa on naulanreikiä.Sehän vois olla yks tunnistuskriteeri. Toisaalta tuolta
netistä löyty kuva missä oli laatikollinen uusia levyjä, joissa ei ole reikiä päädyissä joten tarkoitus on varmaankin että itse saa
väsätä naulan, ruuvin reiät.
Noi kolme oikeanpuoleista rautahärpäkkettä on mielestäni tulusrautoja! Eipä taida olla sellaisia tulusrautoja joissa
molemmissa päissä olisi reiät ?
Noi följärinlevyt löyty metsästä, jossa on ollut 1885 vuoden karttojen mukaan lato.

Kiitos lisäkuvista Hiisi!
Ne avartivat katsantokantaa sen verran että hylkään följäriehdotuksen, esineen heppoisuuden ja esille tulleiden seikkojen takia!

Varmaan noita löytyisi vanhoista rakennuksista paljonkin kun ajatellaan että niitä käytettiin yleisesti vielä 1900 luvulla. Kysehän on vain karkaistusta teräksestä. Demonstroin tuossa sukulaisporukalle miten kipinää syntyy viilalla ja piikivellä. Onnistuu porannterälläkin.Kvartskiven sopivuutta en ole testannut vaikka se mainitaankin passeliksi ko. tarkoitukseen.

Goldman1 kirjoitti:Tässä muutamia lyyratyypin tulirautoja omista löydöistä.Konservoimattomia kappaleita.
Vasemmassa alakulmassa on soikiotyypin tulirauta +-1000 Jaa.. ikämääritys varma .

Varmaan nuo meikänkin pari tuollaista vois olla noita samoja ja ajoituskin sopisi aika lailla yksiin muiden löytöjen kanssa. Lisäyksenä vielä ettei Espoosta ole muualta löytynyt vastaanvalaisia tuluksia. Vähän eri mallisia tosin.



Samalta pellolta löytynyt myös tuollainen joka muistuttaa enemmän tuota Hiisin lenkkiä. Pituus n. 5,5 cm.