Tulevaisuutemme toivot liikenteessä
Lähetetty: 11 Syys 2009, 21:14
Tästä tekstistä tulee nyt lähinnä vetoomus ensiksi varusmiehille itselleen, että myöskin heidän omaisilleen, työnantajilleen, ystävilleen, sekä myöskin varuskuntien esimiehille ja johtajille.
Varusmiehet. Alokkaat, sotilaat/taistelijat sekä esimiehet että johtajat.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat. Kuinka moni varusmies lyhyen sotilasuransa aikana kohtaa maallisen matkansa pään itse aiheuttamassaan liikenneonnettomuudessa.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat. Kun ohitatte holtittomasti muita tielläliikkujia, ajatelkaa hetki ennen kaasun painamista, kuinka moni teitäkin jää mahdollisesti kaipaamaan? Olette kuitenkin aina jonkun poikia/tyttäriä, isiä/äitejä, miehiä/vaimoja.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat. Kuinka moni muu, täysin sivullinen kanssaliikkuja kohtaa maallisen matkansa pään, kun te, Herrat Sotilaat, kiirehditte lomillenne ajaen huimaa ylinopeutta ja ohittelemalla "silmät ummessa" hitaampia.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat. Miltä tuntuisi selvitä lähes naarmuitta onnettomuudesta, jossa esimerkiksi lapsiperheen vanhemmat (yleensä etupenkkiläiset) kohtaavat maallisen matkansa pään. Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat, näitä orpoja lapsia, jotka eivät koskaan unohda viimeistä kuvaa vanhemmistaan.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat, raskaan kaluston kuljettajia, jotka yleensä selviävät. Näkevät esimerkiksi 5 autoonsa ruhjoutunutta nuorta, 5 tulevaisuutemme toivoa jotka olivat matkalla lapsiensa, vaimojensa, tai muiden läheistensä tykö. Voivatko he nukkua seuraavaa yötään levollisesti... vai miettivätkö yön toisensa jälkeen, että olisivatko voineet tehdä jotain estääkseen tapahtuneen.
Varuskuntien johtajat, vanhemmat, läheiset, ystävät ja esimiehet
Tehkää selväksi näille perskutan tappipäisille Sotilaillemme, etteivät he ole särkymättömiä. Tehkää selväksi etteivät he elä mitään tietokonepeliä jossa heillä on 7 elämää. Etteivät he ole elokuvassa, jossa sankarit eivät koskaan kuole. Ja ennen kaikkea se, että heitä kaivataan siellä kotopuolessa, eikä heillä ole mitään hävittävää vaikka tulisivat ihan rauhallisesti siellä muun liikenteen mukana.
Tähän kirjoitelmaan antoi kipinän automatka tiellä 44 Laviasta kohti Kankaanpäätä tänään, välillä klo 1600-1630.
Arvon Äidit sekä Vaimot. Jos tiedätte oman varusmies-läheisenne lähteneen tänään Niinisalon varuskunnasta kohti Huittista klo. 16, niin antakaa semmoinen oikein kunnollinen automiehen hellä "litsari" ihan varuiksi jokaisen pojan poskelle.
En tuolla matkalla onnekseni päässyt todistamaan mitään tapahtunutta, mutta kerran oli lukkojarrutus tehtävä kun tuli sellainen 4 auton letka samalla kaistalla mutkassa vastaan.
Herroilla Sotilailla oli pientä kilpailua ilmeisesti, että kuka ehtii rekan ohi ja kuka ei. Jos nämä kuljettajat olisi tässä edessäni, niin antaisin ihan ensin pienen ojennuksen ja kun kerran aikuisista miehistä on kyse, niin sähköjohdonpätkällä pistelisin kintuille niin että ikänsä muistaisi. perhonen mä sanon...
Varusmiehet. Alokkaat, sotilaat/taistelijat sekä esimiehet että johtajat.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat. Kuinka moni varusmies lyhyen sotilasuransa aikana kohtaa maallisen matkansa pään itse aiheuttamassaan liikenneonnettomuudessa.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat. Kun ohitatte holtittomasti muita tielläliikkujia, ajatelkaa hetki ennen kaasun painamista, kuinka moni teitäkin jää mahdollisesti kaipaamaan? Olette kuitenkin aina jonkun poikia/tyttäriä, isiä/äitejä, miehiä/vaimoja.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat. Kuinka moni muu, täysin sivullinen kanssaliikkuja kohtaa maallisen matkansa pään, kun te, Herrat Sotilaat, kiirehditte lomillenne ajaen huimaa ylinopeutta ja ohittelemalla "silmät ummessa" hitaampia.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat. Miltä tuntuisi selvitä lähes naarmuitta onnettomuudesta, jossa esimerkiksi lapsiperheen vanhemmat (yleensä etupenkkiläiset) kohtaavat maallisen matkansa pään. Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat, näitä orpoja lapsia, jotka eivät koskaan unohda viimeistä kuvaa vanhemmistaan.
Ajatelkaapa, Herrat Sotilaat, raskaan kaluston kuljettajia, jotka yleensä selviävät. Näkevät esimerkiksi 5 autoonsa ruhjoutunutta nuorta, 5 tulevaisuutemme toivoa jotka olivat matkalla lapsiensa, vaimojensa, tai muiden läheistensä tykö. Voivatko he nukkua seuraavaa yötään levollisesti... vai miettivätkö yön toisensa jälkeen, että olisivatko voineet tehdä jotain estääkseen tapahtuneen.
Varuskuntien johtajat, vanhemmat, läheiset, ystävät ja esimiehet
Tehkää selväksi näille perskutan tappipäisille Sotilaillemme, etteivät he ole särkymättömiä. Tehkää selväksi etteivät he elä mitään tietokonepeliä jossa heillä on 7 elämää. Etteivät he ole elokuvassa, jossa sankarit eivät koskaan kuole. Ja ennen kaikkea se, että heitä kaivataan siellä kotopuolessa, eikä heillä ole mitään hävittävää vaikka tulisivat ihan rauhallisesti siellä muun liikenteen mukana.
Tähän kirjoitelmaan antoi kipinän automatka tiellä 44 Laviasta kohti Kankaanpäätä tänään, välillä klo 1600-1630.
Arvon Äidit sekä Vaimot. Jos tiedätte oman varusmies-läheisenne lähteneen tänään Niinisalon varuskunnasta kohti Huittista klo. 16, niin antakaa semmoinen oikein kunnollinen automiehen hellä "litsari" ihan varuiksi jokaisen pojan poskelle.
En tuolla matkalla onnekseni päässyt todistamaan mitään tapahtunutta, mutta kerran oli lukkojarrutus tehtävä kun tuli sellainen 4 auton letka samalla kaistalla mutkassa vastaan.
Herroilla Sotilailla oli pientä kilpailua ilmeisesti, että kuka ehtii rekan ohi ja kuka ei. Jos nämä kuljettajat olisi tässä edessäni, niin antaisin ihan ensin pienen ojennuksen ja kun kerran aikuisista miehistä on kyse, niin sähköjohdonpätkällä pistelisin kintuille niin että ikänsä muistaisi. perhonen mä sanon...