aarremaanalla.com

Olipahan taas mielenkiintoinen piippailu reissu. Huispailin kaikessa rauhassa mestoilla joille olimme muutama päivä sitten saaneet luvat talon emännältä. Hetken päästä pellolle ryömii ukko, joka yllättäen paljastuukin entiseksi piippailutoverikseni, samainen heppu joka aiheutti melkoisen paskamyrskyn foorumilla viime talvena. Oli ilmeisesti seurannut minua Espoosta asti Siuntion perukoille. Kaveri alkaa keuhkota ettei minulla ole mitään oikeutta kaivella alueella, koska oli kertomansa mukaan käynyt tammikuussa puhumassa maanomistajalle, maininnut nimeni ja pyytänyt häntä kirjoittamaan lapun jossa kieltää kaiveluni hänen omilla ja vuokraamillaan maillaan. Uhkaili myös että jos en heti lopeta kaivelua, niin hän "kertoo facebookkiin ja AMA:n modeille asiasta" ja alkoi räpsimään kamerakännykällään kuvia meikäläisestä Emäntä ei kuitenkaan ollut tietoinen mistään lupakielloista vaikka kerroin hänelle nimenikin.

Voit tietenkin käydä perumassa uudelleen lupani, mutta muista kun alat levittelemään ihmisten nimiä ja tarinoita vailla minkäänlaista näyttöä, puutut asioihin joista et mitään tiedä eikä ylipäätään edes kuulu sinulle, niin silloin liikut aika heikoilla jäillä.

Vaikka fiilikset menikin sen siliän tien, niin hetken jaksoin kuitenkin vielä jatkaa ja vanhempaa kolikkoa nousi ihan mukavasti.



Hopean hohtoinen pikkuklippa

Kaikenlaisia sekopäitä ja uhoajia voi aina tulla reissulla vastaan. Pääasia tällaisissa tilanteissa on että omat kaivuuluvat on kunnossa. Metrin mittainen tukeva lapio on sitten ihan oiva väline tuollaisten tyyppien hätistämiseen.

Kaikenlaisia apinoita sitä löytyykin Olisikohan taas sitä vanhaa peri suomalaista kateutta...

No en nyt ehkä kuitenkaan sekopääksi sanoisi. Piippailtiin ennen paljonkin yhdessä ja vaikutti silloin ihan mukavalta ja fiksulta kaverilta. En tiedä sitten onko kyse kateudesta vai mistä? Kokeeko hän valta-asemansa olevan uhattuna kun ei kaikkea tehdäkään aivan niinkuin hän haluaa ja "väärät ihmiset" tekee löytöjä?

Voin kyllä myöntää että olen itsekin mokannut muutaman kerran, varsinkin harrastuksen alkuaikoina menemällä luvatta muutamille pelloille ja KERRAN vahingossa yhdelle syysviljellylle pellolle, mutta nämä on aina saatu selvitettyä porukan kesken ja virheistä opittu. Tällainen järjestelmällinen vainoaminen ja mustamaalaaminen on täysin käsittämätöntä. "Kerron modeille jos et tee niinkuin haluan" tyyliin. Ei ole muutenkaan kauhean kiva kun jengi tulee jatkuvasti multa kysymään mikä sitä kaveria oikein vaivaa.

Huhhuh, uskomatonta touhua!
Mielestäni toi ei voi perustua mihinkään muuhun kuin kateuteen toisen hienoista löydöistä.
Miksi tuhlata aikaa ja energiaa toisen kiusaamiseen, kun voisi käyttää tuonkin ajan itse etsien hienoja löytöjä