aarremaanalla.com

Muutama täntapainen Samalta pellolta.
En tiedä mikä juuristotai maatoukka tekis tällaista.

Tuommoinen ilman mittakaavaa. Kuiten hienoa hiekkaiveä mitä täällä
ei esiinny luontaisesti. Ura myös toisella puolella hieman vinossa.Veikkaan luu-tai puukoukun teroituskiveksi?Mitta on noin 50 x 16mm.Aivan lähimetsikössä on ajoittamattomia kivihautoja. Muutoin tyhjä yli 550 vuotta vanhemmista esineistä.Epäilen jonkinverran hautojen olevan metallikautisia.Titty tämäkin pintalöytö kun sojotti kuin lateraalimerkki pellossa.
Pikkulöytö vielä tähän ko ei viitti erikseen topata.No, eipä latautunut tällä kertaa.Jospa tässä jotain hiljaisuuteen.

Joku foorumilainen löysi vastaavia kuin tuo yläkuvan kohde. Muistaakseni johtui jostain ruo'on ympärille kasaantuneesta maa-aineksesta, jonka keskeltä ruoko lahonnut pois.....tai jotain sinne päin.....

Leijona kirjoitti:Joku foorumilainen löysi vastaavia kuin tuo yläkuvan kohde. Muistaakseni johtui jostain ruo'on ympärille kasaantuneesta maa-aineksesta, jonka keskeltä ruoko lahonnut pois.....tai jotain sinne päin.....

Näin mullekin on kerrottu ja silloin tällöin löytänytkin tuollaisia.

Itse olen löytänyt yllä olevan kuvan mukaisia "kivettymiä" jotka muistuivat mieleeni kun näin löytösi. Tiedustelin aikanaan asiaa geologian laitokselta Pasi A. Heikkilältä ja sain vastaukseksi:
" Äkkseltään sanoisin, että en ole henkilökohtaisesti törmännyt mihinkään
aivan vastavaan, mutta kivettyneeltä puulta ne eivät vaikuta.

Ensivaikutelmani oli, että ne ovat jonkinlainen kalkkikonkreetion muoto
sedimenttikivissä. Idea on, että sedimenttikivi koostuu "klasteista",
jotka rantahiekassa ovat hiekanjyviä. Hienojakoisemmissa sedimenteissä,
kuten siltissä ja savessa nuo klastit ovat paljon pienempiä, mutta rakenne
on sama kuin rantahiekassa. Klastien välitiloissa on tyhjää tilaa, jossa
on huokosvettä tai syvemmällä pohjavettä. Konkreetio syntyy, kun
pohjaveden mukana liuenneessa muodossa tullut kalsiumkarbonaatti kiteytyy
ja täyttää huokostilan. Kiteytyminen alkaa yhdestä kohtaa ja tavallisesti
se etenee pallomaisesti. Hiekasta iskostuu täten pyöreä, kalsiitilla
iskostettu kivipallonen. Iskosmineraali voi olla muukin kuin kalsiitti,
esim. rautamineraalit hematiitti tai goethiitti tekevät samaa.

Jos sama mekanismi tapahtuu millimetriluokan kerrokselliseen
siltti-savikiveen, jossa kerroksien raekoko vaihtelee, konkreetiosta tulee
"sorvatun" kynttilänjalan mallinen. Usein käy vielä niin, että
kiteytyminen alkaa sedimenttiin tunkeutuneen puunjuuren ympärille, kun
itse puuaines on kuollut ja hajoaa pois jättäen sedimenttiin läpireiän.
Tällaisista kalkkikonkreetioista käytetään nimitystä rhizoliitti,
englanniksi rhizolith, rhizo concretion).

Googlasin vähän linkkejä:
http://www.intersurf.com/~chalcedony/geofact.html
http://www.nhm.ac.uk/natureplus/thread/3324

Aivan tällaisia konkreetioita en itse ole Suomesta tavannut, voi olla että
ovat historiallisen ihmisen kauppatavaraa ja peräisin ulkomailta? "

Kiitos hienoista tiedoista. Eipä tarvimietiskellä sen enempää.Hienoja ovat kuitenkin.