aarremaanalla.com

(jatkoa täältä http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... 19&t=13131 )

No niin! Pitkä oli talvi. Viime kaudella löydetyt uistimet jäi vieläkin odottamaan korjausta, ei muka kerennyt. AT Pro tuli takuuhuollosta, eikä finndetector vikaa löytänyt. Kone toimiikin nyt oikein mallikkaasti. Mikä lie oli vikana, ehkäpä ensimmäinen vesikeikka näyttää vuotaako boksi vai oliko vain joku outo häiriö.
Kolme sormusta hain takaisin poliisilaitokselta. Ei ollut kukaan kysellyt, eivätkä ottaneet maksua enkä kyllä saanut mitään kuittiakaan. Varustetäydennyksiä ei ole juurikaan hankittu. Koruvaa'an tilasin amazonista ja testimielessä erittäin edullisen valollisen luupin aliexpressiltä. Saapa nähdä millainen rakkine sitten lie.

Tänään ensimmäistä kertaa tälle kaudelle piippailemassa. Ilma oli hieno. Ja niin oli löydötkin. Veteen kun ei vielä tarkene, eikä uistinten etsintäkään vielä onnistu pohjan päällä makaavan jääkannen takia, oli pakko suunnata uimarannan nurmialueelle. 5 tuntia meni kyllä todella joutuisasti. Oikein yllätyin kun katsoin kelloa.



Näemmä tuo puistopiippailu ainakin kolikoiden puolesta paljon runsaampaa kuin vedestä. Saaliina vähän yli 13€, kun koko viime kauden saalis taisi olla yhteensä jotain päälle 40€. Lisäksi kaksi todella ohutta hopeasormusta. Jo kauden toisesta kaivamastani kuopasta nostin 14K kultasormuksen. Hento, eikä painoa ollut kuin 0.67g, mutta ensimmäinen kivellinen. Tosin noiden kivien päälle en kyllä ymmärrä mitään. Mistä sen tietää mitä muovia tuokin on.

Niin. Ja tosiaan. Kaivelin minä roskiakin.

FallenOne kirjoitti:Niin. Ja tosiaan. Kaivelin minä roskiakin.

Lohduttava näky Joutuu niitä näköjään nosteleen kalliimmillakin laitteilla
Niin, ja perinteiset onnittelut kullasta

Tiukemmassa oli tänään löydöt ku eilen. Pintalöytöinä pallot,sätkärasia ja aurinkolasit. Varmaan pitää opetella jonglööraamaan. Markoissa norppa ja jäänmurtaja, euroja 6,65.
Pinpointterista kuluu kyllä patterit joutuin, nyt jo teho pudonnut vaikka 2 reissua vasta ollut mukana. Pitänee hommata ladattava.

Ei savukerasian sisällä kuitenkaan ollut "jointteja"?

Niksu kirjoitti:Ei savukerasian sisällä kuitenkaan ollut "jointteja"?

Eipä ollut ei. Avonaisena pötkötti pusikossa. Kuminauhat kuitenki vielä ehjiä ja lukkomekanismikin näytti toimivan.

Pikainen piippailureissu jo tyhjäksi tiedetyllä rannalla ennen iltavuoroa. Varjoista paikka, joten aika pieni alue oli sulana. Saaliina 5 senttiä, 10 penniä ja hopeinen nappikorviksen lukko. Paino huikeat 0.13g. Toista puoliskoa ei löytynyt vaikka kovasti ympäristöstä yritinkin.

FallenOne kirjoitti:Pinpointterista kuluu kyllä patterit joutuin, nyt jo teho pudonnut vaikka 2 reissua vasta ollut mukana. Pitänee hommata ladattava.

Ota patteri pois säilytyksen ajaksi. Nämä laitteet jotka käynnistyy nappia painamalla kuluttavat vähän virtaa säilytyksessäkin Jos virtakytkin on mallia jonka asento on virrat päällä eri kuin virrat pois päältä niin virransyöttö katkeaa kokonaan.

Tässäpä viikonlopun puistoilut. Naapurikuntiin jo piti mennä. Kello olikin tämän vuoden tavoittessa, tosin pikkusen erilaista/laatuista olisin toivonut:)


Jäät jo osasta paikoista lähteny. Tuskimpa tuolla märkäpuvulla vielä vähään aikaan silti veteen tarkenee. Pahimpaan tuskaan sitten vaikka saapastella rantavedessä.
Uistimia ei tänä keväänä taidä päästä etsimään. Vesi nousee nopeammin kuin lumi sulaa rannoilta:(

Vikkonlopun saldo akselilta pyhäjärvi, sievi ja ylivieska. Jotenki jäi sellainen tuntuma että kaikissa paikoissa oli käyty. Emolahdessa näkyi jopa hiekassa kaivuujälkiä, mutta näköjään sinne aina jotain jää.
Eurot joka paikassa erittäin tiukassa.



Joku nilkka/ranne remmi. Tai sitten vaikka kissan kaulapanta, jännällä magneettikiinnityksellä kuitenki. Isoja markkarahoja ja pikkunen hopeinen vesimies riipus.


Tänään piti jo ajankuluksi kaivella folioitakin kun ei meinannu mitään löytyä. Nuo 5 senttiset anttaakin melkosta kakofoniaa kelan alla. Kauden ensimmäinen uistinkin. Heinolassa tehty hopeakorvis ja nätti hopea/kulta leijonasormus. Tai leimassa lukee luonnollisesti pelkkä hopea, mutta ainakin googlesta löytämäni sivut väittävät leijonan olevan kultaa. http://www.jasmi.net/product/96/leijonasormus

Komea leijonasormus

Taas kerran samalla uimarannan nurmikolla, kun ei muka uusia paikkoja keksi tai tohi mennä. Pääsis jo veteen.
Delfiinikoruja kaksin kappalein, tuo pienempi vaikuttaa niin paljon hopealta kuin voi, mutta ei siinä leimoja kyllä ole. Oudon suosittu teema minusta tuo delfiini, yks kultanenki taitaa olla tallessa, jossa delfiini.
"Kuuloke-korvakoru" varmana rihkamaa, kuten tuo toinen delfiinikin. Euroja pikkusen päälle 2, kruunu, mehtokymppi ja joku pennikin tais olla.

Ei näköjään oo kaikki kultaa mikä kiiltää. Ei ees vaikka leimatki väittää niin. Telekkarissa ne aartteenehtijät pyörrii jossain mutalammikoissa ku ne löyttää jotaki hienua. Ei ollu nytte kaukana itelläkkään, onneksi ootin kotia asti. Jostaki syystä tuosta "kullasta" jää hinkkaamalla kämmenpohojaan harmmaa jäläki. Vuosileima ja nimileimaki puuttuu. Pelekät 18K ja 750. No, pikkunen hoppeinen senttään ihan oikia.

FallenOne kirjoitti:Ei näköjään oo kaikki kultaa mikä kiiltää. Ei ees vaikka leimatki väittää niin. Telekkarissa ne aartteenehtijät pyörrii jossain mutalammikoissa ku ne löyttää jotaki hienua. Ei ollu nytte kaukana itelläkkään, onneksi ootin kotia asti. Jostaki syystä tuosta "kullasta" jää hinkkaamalla kämmenpohojaan harmmaa jäläki. Vuosileima ja nimileimaki puuttuu. Pelekät 18K ja 750. No, pikkunen hoppeinen senttään ihan oikia.

Jos kultasormus painaa yli gramman niin siitä pitää löytyä pitoisuusleima ja nimileima.

Tuotteissa tulee olla vähintään kaksi leimaa: vastuutahon osoittava, Tukesin rekisteröimä nimileima ja pitoisuusleima. Jos tuote on puolueettoman kolmannen osapuolen tarkastama, siinä on myös tarkastusleima. Jalometallituotteessa voi olla myös vuosileima ja paikkakuntaleima. Kevyiden jalometallituotteiden leimaaminen ei ole pakollista. Painorajat ovat kulta-, palladium- ja platinatuotteille 1 g ja hopeatuotteille 10 g.

http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Jalometallituotteet/

Tämän keväisten löytöjen perusteella kaksi pitoisuus leimaa on aika yleinen tapa väärennöksissä.
Mieluummin kuitenkin tuollainen sormus kuin pultabi tai alkon korkki

Kauden ensimmäinen vesireissu. Matalalla tarkeni loistavasti ja scooppailu onnistui helposti. Syvemmällä sitten vesi kylmeni ja meni muutenkin hankalemmaksi. Joku ketku joskus lyhentäny nuo märkäpuvun hihat niin että noiden huonojen hanskojen kanssa jää ranteet paljaaksi. Pitäis varmaan paremmat ja oikeat märkäpuvun hanskat laittaa. Ranta ei vieläkään lukeudu suosikkeihini, ja melko tyhjäksi sen tiesinkin, mutta ainahan sitä jotain jää.

5 pennisiä löyty monen sorttista. Ja varmaankin uuden ikäenkat tuli 1920 vuoden 5 pennisen muodossa. Parit uistimetkin.

No niin! Pitkä tauko. At pro tykkäsi tosiaan huonoa tuosta ensimmäisestä vesikeikasta. Liekkö viimevuoden peruja, herkesi kokonaan käynnistymästä. Kastunut oli. Finndetector hoiti takuutyönä homman kuntoon, kiitokset heille!
Pari vanhaa rantaa tuli koluttua viime viikonloppuna, varsin huonolla menestyksellä. Ei oikein onnistu. Kohde ei löydy, vesi on kylmää, tuulee, korkki ja taas korkki.
Suurinpiirtein samalla linjalla jatkettiin tänäänkin. Kivipohjaa,mutapohjaa, siirtyviä kohteita, scoopista katoavia piippejä? (veikkaisin pienoiskivääärin panoksia) jne. Jotain sentään. Kyllä se tästä! Juhannuksen jälkeen alkaa kesäloma, suunnitelmissa reissata vähän pidemmällekkin piipparoinnin merkeissä.

Sormus hopeaa. Kello "stainless steel back, base metal bezel"
Lisäksi kertascooppauksella nousi koiran "fleksi". Laiturin edessä kela villiintyi ja kopisi. Nostelin siitä uudenkarhean polkupyörän takaisin laiturille. Poliisillekkait se olisi pitänyt viedä, mutta eipä autoon mahtunut.

Eilen aloittelin pikaisesti yhdellä syrjäisellä leikkikentällä. Pinpointteri sekoili eikä suostunut piippailemaan kuin lähes aivan kiinni kohteessa. Tyydyinmpä sitten kääntelemään pelkästään aivan pinnalla olevia kohteita. Liekkö valtava sääskiparvi sekoitti ajatuksiani etten tajunnut "bootata" laitetta irroittamalla patteri. Löytöinä joitan kymmeniä senttejä, ja joku hämärä putkilo. Yritin googletella, mutten löytänyt mitään sopivaa mistä tuo voisi olla. Epäilen vahvasti että jostain vaatteesta kuitenkin.


Tänään sateiden välissä käväisin kolmella pienellä hiekkapäälysteisellä leikkipaikalla. Helppoa ja hauskaa! Vähän roskia ja kolikot pinnassa. Tuntui että etenin liian nopeaa ja varmaan signaaleja vielä jäikin maahan. Paremmalla säällä ja ajalla sitten. Ylä-asteen "leikkipuisto" tosin herätti ihmetystä. Ainoastaan yksi pennin kolikko löytyi vähän syrjemmästä. Liekkö joku käynyt jo tuolla, vai oliko paikka vasta rakennettu. Mene ja tiedä. Euroja vähän vajaa vitonen, kännykkä ollut varmaan lasten leikeissä kun sim-kortti ja akku oli jo irrotettu. Molemmat pennit vuodelta 1963.



Huomenna olisi tarkoitus tehdä koko päivän kestävä kahlailureissu jonnekkin maakuntaan. Raporttia tästäkin reissusta varmasti tulossa.

FallenOne kirjoitti: Ylä-asteen "leikkipuisto" tosin herätti ihmetystä. Ainoastaan yksi pennin kolikko löytyi vähän syrjemmästä.

Sama kokemus minulla ylä-asteista. Varhaisnuoret ei ole enään niin liikkuvaista sorttia kuin pienemmät lapset. Yläasteiden pihoilla ei varmaan käydä koko perheiden päiväkävelyilläkään kun eivät tarjoa nuorimmille oikein mitään?

Tamtidam. Koko päivän lilluin hyvin matalalla ja piiitkällä rannalla. Ensin kuivalta maalta jokunen markka huonoista tai syvistä signaaleista ja sitten veteen repäisykorkkihelvettiin. Mitä lie tuolla paikalla ennen ollut, korkkeja ja korkin palasia oli tolkuton määrä. Oli pakko siirtyä syvemmälle jotta tuolta vyöhykkeeltä pääsi pois. Sitten hiljenikin lähes täysin. Sielläpä ne olis ollu aarteet arvokkaat repäisykorkkien seassa. Ihme ettei edes markkoja löytynyt. Paluumatkalla yhestä kivisavisora-pohjaiselta syrjäiseltä, ja jo testatulta rannalta sentään hopeinen hevonen.



Jokin tuossa scooppailumetodissani mättää. Ei vaan millään meinaa osua. Kohde vaatii lähes poikkeuksetta vähintään kolme neljä kuopaisua. Joskus olen luovuttanutkin ja peittänyt montun parhaani mukaan ja jatkanut matkaa. Pinpointtaan kohteen, scooppi niin että kolahtaa kelaan perästä, ja kuopaisu. Pitänee tutkailla jos jotain videoita aihheesta löytyis. Tai sitten tuo montstrik-9 on liian kapea. Välillä myös kohde lähtee "karkuun", eikä pelkästään pulltabit vaan jopa kolikot. Siirtyy vaan aina eteenpäin ja minä kuovin perässä. Jotain teen väärin.

Noh, jos kroppa vaan kestää niin huomenna taas jonnekkinpäin harjoittelemaan.

Matala ja pitkä ranta kuulostaa tutulta ja tänään huispaajan näinkin lillumassa sellaisella kun ennen töihin lähtöä kävin pikapiippailuilla. Jos oltiin samalla rannalla, niin ennen kuin sinne rantaan asti tehtiin tie ja paljon ennen kuin koko ranta täyttyi kesämökeistä, siellä kävi uimareita todella paljon ja siellä pidettiin mm. kioskia. Siitä on enää naulat jäljellä Melko hiljainen ranta nykyään. Kahlailin viime kesänä siellä ja roskaa oli paljon. Muovipussillisen keräsin rikkinäisiä pulloja ajankuluksi, ei ihan heti tee mieli uida siinä kohdassa kun tietää mitä pohjalla vaanii.

Jep. Kyllä me samalla rannalla oltiin. Meinasinkin kirjoitella tuonne bongaa piippaaja ketjuun. Tosiaan vaikkutti että virvokkeita paikalla on nautittu, ikinä en tuollaista määrää ole nostanut repäisykorkkeja. Ja turhautumisen takia niitä sinne vielä kyllä jäikin.
Oletkos Bonecollector paikkakuntalaisia? Ja löytyikö sieltä tänään mitään?

Joo, paikallisia ollaan. Muutaman 70 luvun markan löysin ja ampumattoman .308 patruunan

Mullekkin pitää kertoa mikä ranta, tai edes minkä kunnan alueella
Piiitkä ja matala kun kuvaa hyvin melkein kaikkia merenrantoja tällä korkeudella

FallenOne kirjoitti:Jokin tuossa scooppailumetodissani mättää. Ei vaan millään meinaa osua. Kohde vaatii lähes poikkeuksetta vähintään kolme neljä kuopaisua. Joskus olen luovuttanutkin ja peittänyt montun parhaani mukaan ja jatkanut matkaa. Pinpointtaan kohteen, scooppi niin että kolahtaa kelaan perästä, ja kuopaisu. Pitänee tutkailla jos jotain videoita aihheesta löytyis. Tai sitten tuo montstrik-9 on liian kapea. Välillä myös kohde lähtee "karkuun", eikä pelkästään pulltabit vaan jopa kolikot. Siirtyy vaan aina eteenpäin ja minä kuovin perässä. Jotain teen väärin.

Oletko harjoitellut matalassa vedessä tai kuivalla. Polkaiset kolikon hiekkaan niin että kannan jäljestä näet missä se on niin näet miltä puolen kauhot väärin.
ace 150:ssä ei ole pinpointia, vispaan kohteen "yli" eteenpäin kunnes pimpotus loppuu, lasken kelan pohjaan, tunnustelen skoopilla sen reunan ja kauhaisen muutaman sentin taempaa, takaviistosta. Aika hyvin nousee ekalla ylös.

Jokin tuossa scooppailumetodissani mättää. Ei vaan millään meinaa osua. Kohde vaatii lähes poikkeuksetta vähintään kolme neljä kuopaisua. Joskus olen luovuttanutkin ja peittänyt montun parhaani mukaan ja jatkanut matkaa. Pinpointtaan kohteen, scooppi niin että kolahtaa kelaan perästä, ja kuopaisu. Pitänee tutkailla jos jotain videoita aihheesta löytyis. Tai sitten tuo montstrik-9 on liian kapea. Välillä myös kohde lähtee "karkuun", eikä pelkästään pulltabit vaan jopa kolikot. Siirtyy vaan aina eteenpäin ja minä kuovin perässä. Jotain teen väärin.

Kokeileppa yksinkertaista jalka-metodia eli: yksinkertaisuudessaan, kun kohde löytyy niin vispaat siitä vielä ohi, niin että tiedät missä signaali loppuu. Siitä peruutat niin kauan että signaali kuuluu taas ja saat pinpointattua - nyt tiedät että kohde on keskellä kelaa tai hieman keskipisteen takapuolella mikä on hyvä. Tämän jälkeen kun kela on seis ja kohde missä pitääkin, laitat vasemman jalan kelan reunaa vasten niin että puolet jalkaterästä jää kelan taakse - nyt se skooppi siihen kelaan kiinni ja vasempaan reunaan, niin että tunnet sen osuvan jalkaan. Tälla tavalla ite kaivan vedessä, ei tarvitse nähdä pohjaan ja lähes poikkeuksetta se on kertakauhaisulla kohde ylös.

Kannattaa vielä harjoitella matalalla ensin missä on näkyvyys pohjaan, niin että ensin teet tuon edellä mainitun katsomatta ja ennen kuin kauhaiset niin katsot vielä miten se kauha asettui "sokkona" linjaan kelan kanssa. Tuon kun oppii, niin on omalla kokemuksella paras tyyli helppoon kaivamiseen vedessä

Taas lähes koko päivä reissussa. Kolme pientä ja syrjäistä rantaa reisjärvellä, alvajärvellä ja muurasjärvellä taisivat antaa ehkä kolikon per ranta. Mutta ei kyllä ollut roskaakaan. Kamppeiden vaihtoon ja ajoon taisikin tuhrautua eniten aikaa. No ompa nuokin nyt testattu. Viimeisenä löytyi hyvän näköinen ranta ja kolikoita alkoikin nousemaan. Jopa kertascooppauksella:) Valitettavasti en kovinkaan syvälle ehtinyt kun piti lähteä jo kotimatkalle. Tuonne täytyy kyllä mennä uudestaan. Maaltakin hiekat kokonaan tutkimatta.

Rannasta kuva. Täällä kun nuo rannat ovat poikkeuksetta pieniä niin tuota voi pitää jo valtavana.


Ja saaliit. Ilmeisesti tuon "soljen" tai kellon lukituksen perusteella jalometalli liippaa jo läheltä:D

Hmmm..Näköjään foorumisoftalla on kuvissa joku maksimikorkeus tai sitten vaan osaa. Ei käänny niin ei käänny.

Haarukka kirjoitti:Mullekkin pitää kertoa mikä ranta, tai edes minkä kunnan alueella

Pyhännällä pitkähiedan ranta.

J.m.k kirjoitti:Kokeileppa yksinkertaista jalka-metodia eli: yksinkertaisuudessaan, kun kohde löytyy niin vispaat siitä vielä ohi, niin että tiedät missä signaali loppuu. Siitä peruutat niin kauan että signaali kuuluu taas ja saat pinpointattua - nyt tiedät että kohde on keskellä kelaa tai hieman keskipisteen takapuolella mikä on hyvä. Tämän jälkeen kun kela on seis ja kohde missä pitääkin, laitat vasemman jalan kelan reunaa vasten niin että puolet jalkaterästä jää kelan taakse - nyt se skooppi siihen kelaan kiinni ja vasempaan reunaan, niin että tunnet sen osuvan jalkaan. Tälla tavalla ite kaivan vedessä, ei tarvitse nähdä pohjaan ja lähes poikkeuksetta se on kertakauhaisulla kohde ylös.

Kiitokset vinkeistä! Vaatii vielä harjoittelua, jotenkin ei oikein anatomia taipunut tuohon:)

FallenOne kirjoitti:

J.m.k kirjoitti:Kokeileppa yksinkertaista jalka-metodia eli: yksinkertaisuudessaan, kun kohde löytyy niin vispaat siitä vielä ohi, niin että tiedät missä signaali loppuu. Siitä peruutat niin kauan että signaali kuuluu taas ja saat pinpointattua - nyt tiedät että kohde on keskellä kelaa tai hieman keskipisteen takapuolella mikä on hyvä. Tämän jälkeen kun kela on seis ja kohde missä pitääkin, laitat vasemman jalan kelan reunaa vasten niin että puolet jalkaterästä jää kelan taakse - nyt se skooppi siihen kelaan kiinni ja vasempaan reunaan, niin että tunnet sen osuvan jalkaan. Tälla tavalla ite kaivan vedessä, ei tarvitse nähdä pohjaan ja lähes poikkeuksetta se on kertakauhaisulla kohde ylös.

Kiitokset vinkeistä! Vaatii vielä harjoittelua, jotenkin ei oikein anatomia taipunut tuohon:)

En tiedä muista, mutta minulla on vedessä huispatessa etsimen varsi säädetty lyhyemmäksi kuin kuivalla. Kevyempi heilutella ja helpottaa varmaan yo. tekniikan käyttöäkin.