aarremaanalla.com

avataan tänne V1:lle hienoille valuhommille oma topic.

Hienoa, kiitokset. Vähän karkasi käsistä tuo mikä tämä on osaston ketju.
Pohjustan keskustelua sen verran että itse olen täysi amatööri valuhommissa ja sitä on vasta päästy hieman maistelemaan. Metallin valaminen on ollut haaveena jo vuosia ja tarvikkeita on hankittu tähän jo pitkän aikaa.
Nyt sitten tuli ostettua ebaystä pieni sähkökäyttöinen upokasuuni ja talvikauden valuharjoitukset tuli mahdollisiksi.

No, laittelen jotain kuvia kunhan taas jotain tällä rintamalla tapahtuu.

Laitatko tuosta upokasuunista linkin mistä hankit.

Tässä aika hyvä englanninkielinen sivusto harrastevalureille. http://www.backyardmetalcasting.com

Suomeksi on vähän vaikeampi löytää tietoa aiheesta, koska se on niin pienen piirin harrastus. Itseltänikin löytyy hieman hiekkavaluvälineitä, mutta edellisestä valukerrasta taitaa olla jo ainakin 5-6 vuotta, koska se on yksin tehtynä niin hankala ja aikaavievä menetelmä pelkän kosaanin ja avoupokkaiden kanssa.
Opiskeluaikoina tuli tehtyä aika paljon alipainevalua missä muotoiltiin ensin korujen ja muiden pienesineiden malleja erilaisista vahoista ja valettiin ne kipsimuotissa hopeaan tai pronssiin. Tykkäsin hirmuisesti siitä menetelmästä, koska esineiden muodon ei tarvinnut olla niin rajoittunut kuin avattavien hiekkamuottien kanssa, mutta en ole vielä raaskinut hankkia alipainekalustoa omalle pajalleni. Tuossa esimerkkinä pieni kuvasarja alipainevalusta minkä tein eräässä koulussa vuosituhannen vaihteessa. http://www.saunalahti.fi/~wfan/valut.html

Pitäisi olla ainakin sulatusuuni, muotinpolttouuni ja alipainelaite jos haluaisi käyttää sitä valumenetelmää ja jos haluaisi tehdä vaikka useita kopioita jostakin tietystä esineestä, niin pitäisi hankkia myös vaharuiskupuristin, kumimuottien vulkanisointipuristin ja muitakin sekalaisia lisätyökaluja eri työvaiheisiin. Perhanan kalliita vehkeitä ainakin tämän Sargentan myyntikatalookin perusteella. http://www.sargenta.se/doc/kuvasto.pdf

Täältä tuli mun uuni: http://www.ebay.de/itm/Goldbrunn-Schmel ... 19fa5fba49
Hinnaksi tuli jotain 470euroa toimituskuluineen.
"Schmelzofen" kun lyö ebay.de hakukenttään niin pitäisi löytyä.

Scmelztiegel haulla löytyy sitten upokkaita.

Täällä tietopläjäys: http://www.valuatlas.fi/oppimateriaalit.php
Tuolla pääsee jo hyvin alkuun

Tätä hiekaa mulla muottina, hyvin on toiminut http://www.kerasil.fi/Oeljyhiekka-nmeta ... -kg-saekki
Muottihiekkaahan löytyy pikkusankoissakin mutta hinta on vaan moninkertainen.

Kipsiäkin tilasin k-rautaan mut en tiedä käykö se metallin valuun, Knauf mallikipsi 40kg säkki. Kävisiköhän vahaksi kyntteliparafiini?
Tuleekohan tuosta pommi? Kerran "räjähti" luotipihdeistä lyijyt pihalle kun jäähdyttelin pihtejä välillä lumessa ja sisään jäi vesipisara.

Hienoa hienoa!
Itse arvostan suuresti kaikkea käsityötä.Keväämmällä menossa kokeilemaan(vaatimattomammin) pronssisavea, jos jotain riipuksia saisi aikaan.

Olen huonolla menestyksellä valanut tinaa kipsimuottiin. Paukkui ja muotti mureni. En tiedä sitten auttaisiko jos valmiin muotin yrittäisi kuivata paremmin esimerkiksi uunissa?

Kynttilästeariini käynee mallivahaksi mutta mutta tahtoo jäähtyessään kutistua aika paljon.

Ajattelin kokeilla kipsinpolttouunina vanhaa keittiön liesiuunia. Luulisi että sekin 275 astetta kuivattaa kipsin kun vain antaa aikaa paistolle.
Sitten jos se ei riitä niin käytettyjä keramiikkauuneja alkaa saamaan parilla satkulla ja niissähän saa lämmön nousemaan tuhannen kieppeille.

Kyllä tuonkin lämmön luulisi riittävän jos ei viivyttele turhan pitkään valun kanssa.

Ei kipsimuoteilla valaminen onnistu ilman polttoa kuin hyvin alhaisessa lämpötilassa sulavien aineiden kanssa. Kipsi on kuitenkin jo luonnostaan niin huokoista ainetta, että muotit saattavat imeä jo pelkästä huoneilmastakin niin paljon kosteutta, että valu menee mönkään jos sen jättää vasta tuntien päähän muotin poltosta.
Jos asiaa miettii fysiikan kannalta, niin onhan se selvää, että vaikka joku uunista otettu lämmössä laajentunut muotti ei järkyty kovin paljon kun sisälle valuu sulaa metallia, verrattuna siihen shokkiin mikä seuraa, jos huonelämpöiseen onteloon valuu yli 800 asteista nestettä mikä alkaa samalla keittämään kipsin huokosiin sitoutunutta vettä.

Muistan joskus koulussa kun oli älyttömästi kiirettä valupäivänä ja muutamien muottien valu viivästyikin vasta seuraavalle päivälle. Toinen niistä räjähti melkein silmille silloin kun metallin kaatoi sisään, mutta toisessa onnistui ainakin osa muotin sivuosien esineistä vaikka kipsimuotin pohja romahtikin kaadon loppuvaiheessa.

Kipsimuotin lämpötilaa on nostettava näin hatusta muistellen noin 600C° max. 50C°/h, sillä muutoin kidevesi poksauttaa muotin muruiksi. Tämä koskee muita kuparimetalleja ja kaikkia jalometalleja, mutta ei messinkiä...

Jos nykyajan vempaimet alkaa ahdistaa tai ovat liian kalliita, niin valaminen onnistuu myös luonnossa, ohessa pieni intro aiheeseen:

https://jouni.jappinen.fi/files/Tammijarvi.pdf

EKAMK:issa oli kerran muutaman päivän kurssi Pohjois-Afrikan paimentolaisten suosimasta valumenetelmästä, mikä soveltuu hyvin ainakin yksittäisten korujen ja pikkuesineiden valuun. Korumalli muotoiltiin ensin mehiläisvahasta ja siihen jätettiin myös vahakartio mikä jää muotin valukanavaksi. Sen jälkeen vahamallin ympärille sivellään vetisen saven ja hienojakoisen hiekan seosta kunnes se on kauttaaltaan peitossa. Kun ne olivat kuivuneet yön yli, niin seuraavana päivänä ympärille lisätään myös paksumpi kerros savesta, hevosenlannasta ja hiekasta sekoitettua massaa lujittamaan muotin rakennetta, koska pelkkä savi halkeaa liian helposti muotin polttovaiheessa.
Poltto tapahtui ihan normaalissa nuotiossa mihin oli laitettu esimerkiksi kolme pyöreää kiveä keskelle ja muotti niiden varaan vahatappi alaspäin. Heti kun saven pinta on palanut jo mustaksi ja kaikki vaha on valunut/palanut pois, niin ei muuta kuin muotti käännetään varovasti ylösalaisin vaikka grillipihdeillä ja sulaa pronssia kaadetaan sisään ennenkuin muotti ehtii jäähtymään.

Tuossa joku valamassa pronssikautisia aseita samalla metodilla. https://dirtandtaxes.wordpress.com/2013 ... se-manure/

Jänniä nuo vanhanajan menetelmät. On vain miksattu savea, hiekkaa ja pazkaa ja sitten valettu mitä tarvitaan. Nyt on valmiit hiekat ja kaikki maailman tieto netissä ja silti tuntuu vaikealta.
Tuo lantahiekkamuotti on tullut esiin myös Suomalaisista kellonvalu jutuista mitä on netissä tullut vastaan.
En vaan millään muista missä.

V1 kirjoitti:Jänniä nuo vanhanajan menetelmät. On vain miksattu savea, hiekkaa ja pazkaa ja sitten valettu mitä tarvitaan.

Luulen että tarpeet ovat joustaneet sen verran että noilla menetelmillä tehdyt esineet ovat riittäneet.

V1 kirjoitti:Nyt on valmiit hiekat ja kaikki maailman tieto netissä ja silti tuntuu vaikealta.

Puuttuu ne käden taidot 10vuotta on kaiken saanut valmiina koti ovelle muutamalla hiiren klikkauksella ja niin halvalla ettei kannata itse tehdä vaikka eka yrityksellä onnistuisi.

Ilmeisesti mallivahan sijaaan hiekassa voi myös käyttää styroksia.

http://youtu.be/sGr_XoFTKmc

Vesqu kirjoitti:Ilmeisesti mallivahan sijaaan hiekassa voi myös käyttää styroksia.

http://youtu.be/sGr_XoFTKmc

" I had to put over 100 hours of work into making this"

Vesqu kirjoitti:Ilmeisesti mallivahan sijaaan hiekassa voi myös käyttää styroksia.

http://youtu.be/sGr_XoFTKmc

Styrox-malli haihtuu sulan tieltä styreenikaasuksi, joka hengitettynä kulkeutuu aivoihin aiheuttaen keskushermostoon vajaatoimintaa, puhumattakaan planeetan mittakaavasta, eli tuhoaa puhdistamattomana ilmakehää. Ei siis kannata henkäillä kovin syvään...

Kerkesinpäs sen verran tänäänkin että pikainen viimeistely kellolle tuli valmiiksi. Kieleksi käy hevosenkenkänaula.
Sukulaisuus viimekesän löytöihin on nähtävissä.

Kultaseppä kirjoitti:

Vesqu kirjoitti:Ilmeisesti mallivahan sijaaan hiekassa voi myös käyttää styroksia.

http://youtu.be/sGr_XoFTKmc

Styrox-malli haihtuu sulan tieltä styreenikaasuksi, joka hengitettynä kulkeutuu aivoihin aiheuttaen keskushermostoon vajaatoimintaa, puhumattakaan planeetan mittakaavasta, eli tuhoaa puhdistamattomana ilmakehää. Ei siis kannata henkäillä kovin syvään...

Juu, ulkona täytyy tehdä jos styroxia käyttää ja vaikka hengityssuojaimen kanssa.

Ei se tuo kokillivalu oikein sujunut. Nokesin muotit ja kuumensin ne toholla kuumiksi mutta silti soppa pääsi vain puoleenväliin muottia.
Mummonmarkka alumiinipronssilla kokeilin.
Olisi pitänyt uskoa ohjeita ja aloittaa vaikka tinalla. Muotit säilyi kuitenkin ehjinä.






Mitenpäin se pitäisi tuo pronssiseos tehdä? Sulatetaanko ensin tina vai kupari?
Ekaksi ajattelin että tietysti kupari ensin sulaksi ja sitten plumpsautetaan sekaan tinat.
Se voisi toimia toisinkinpäin. Sula tina syövyttää aika voimakkaasti ainakin hopeaa ja varmaan kupariakin.
Onko näkemyksiä?

Tina liuottaa kuparia alhaisessakin lämpötilassa, kuten kuparisen juotoskolvin kärjessä havaitaan. Kun kuparipitoisuus seoksessa kasvaa nousee myös sulana pitämiseen vaadittava läpötila.
Reilu 500 asteessa voi aloittaa seoksen tekemisen ja nostaa lämpötilaa tarpeen mukaan. Taitaa parempi kuumentaa kupari ensin sillä pelkkä tina alkaa hapettua tuossa lämpötilassa.
Metallurgian kirjassani on hienoja käyriä tinaseoksista mutta lämpötiloista ei paljon puhuta. 200-1100 asteen välillä nuo sekoittuvat eri suhteissa.

No nyt on kokeiltu oikeaa tinapronssia seoksella jossa oli 800g kupariputkea ja 200g tinatuoppia. Olihan tuo ihan eri tavaraa kuin se messinkiromu mistä on tähän asti valettu.
Niinhän se meni että ekaksi kuparit sulaksi ja sitten tinat sekaa. Susikappaleita tuli paljon kun arkailin kaadossa. Edellisellä kerralla roilahti lattialle ja sitten oli vähänaikaa kiirettä.
Nyt kun tulisi äkkiä lämpimät kelit että voisi pistää kunnon tuuletuksen niin kokeilisi vahvalla lyijyseoksella.
Se on jo vähän niinku pakon lykkimänä selvitettävä mistä ne hopeanharmaat kellot on valettu.


Ensi kesänä on pinpointterille perinteisen mallinen ripustus kun laitan sen tuppihihnaan. Vyöllisestä voisi jakaa paikat hammasharjalle ja korkkarille ja mitä siihen keksiskään?

Hyvältä näyttää,turvakengät pitää olla kyllä jalassa jos jalkoihin roiskuu,voi tulla aika pahaa jälkeä.Hieno tuli tuosta vyöllisestä,miten olet siihen aihion (valumuotin) tehnyt?

Monissa näyttäisi olevan ongelmana, ettei metalli mennyt muotin joka kohtaan, eli muistitko painella vaikka jollakin rautalangalla ilmakanavia hiekkamuotin ontelon ulommaisiin nurkkiin? Sula metalli ei kunnolla tunkeudu kauimmaisiin kohtiin, jos ilma ei pääse karkaamaan alta pois.

Myös valukanavan sijainnilla ja muodolla voi vaikuttaa metallin virtaamiseen ja tuossa avaimessakin se vaikutti kovin pitkältä ja kapealta. (Joissakin tapauksissa voi käyttää myös monihaaraista valukanavaa) Toinen keino on sulattaa kerralla vähän isompi määrä pronssia, jotta se ekstramassa auttaisi sulaa metallia tunkeutumaan tehokkaammin muotin sisään. Silloin pitää viritellä vaikka joku paksusta pellistä taivuteltu kehys kaatoaukon ympärille, jotta ylimääräinen metalli ei roiskuisi pitkin lattioita.
Yksittäisen pienen valun kohdalla voi käyttää erimerkiksi semmoista kikkaa, että heti kun metalli on kaadettu sisään, niin otetaan raaka peruna mikä on katkaistu keskeltä ja perunanpuolikkaan leikkauspinta painetaan heti valuaukkoon muodostunutta metallikartiota vasten. Peruna alkaa heti keittymään ja muodostaa painetta joka työntää metallin paljon tiiviimmin muotin sisään, mutta en tiedä toimiiko tämä viimeinen niksi muiden kuin kipsimuottien kanssa.