aarremaanalla.com

Ensimmäinen virallinen rantapiippi suoritettu Heinolassa Hevossaaren uimarannassa. Sateisen reissun saldo 0,20e, 3 repäisykorkkia ja 2 hämärää metallinkappaletta. Peittelin samalla edellisen kävijän poraamisiakin muutaman... kuka lienee, ei ollut mitään koirankaivamia. Voi sanoa että tyhjäksi oli koluttu korkkeja myöden. Veteen en mennyt kuin puoli metriä rannasta...

Vesirajasta nuo 20-centtinen, 3 repäisykorkkia, ja lähempää metsää ei-rautaiset metallinkappaleet rantamudasta. Raudat diskasin pois kokonaan.

Upeata päästä jokatapauksessa pöllöilemään lapsuuden maisemiin. Vaikka vettä satoi niin olo oli kuin .

Kuulostaapa tutulta, arvaa vain montako tuollaista reissua on tullut tehtyä Niistä on vain niin vähän kertomista ettei päädy näihin kokemusketjuihin ensimmäistä kertaa useammin. Omaan viestiketjuun( http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... 19&t=12942 ) olen kyllä yrittänyt pistää näitä huonompiakin reissuja

Pieni länttihän tuo ranta oli, mutta sai olla ihan omassa rauhassaan kun ranta on uimareijjen hylkäämä jostain syystä jo vuosia. Upeeta ois viedä laitetta pidemmällekin kun sen saisi johonkin vakuumipakettiin. Varmaan 100m pääsee kävelemään hienoa hietaa pitkin 'aavalle' ennen kun on vyötäröön asti vettä, ja ranta itsessään oli tunnissa läpikäyty aika tarkkaan.

Sinne kunnon vesikoneen ja märkkärin kanssa joku paikalle niin menisi koko päivä. Ensi kesälle siis lämpimät vedet ja vakuumipakkauskone, kiitos.

Hitto, täältä kun karkaisi tuo -60cm vettä pois, niin tuollahan kävelisi saappailla jo maailman tappiin asti... =)

ps. Niin, ja oli liki ettei tarvinut lähetä metästää omaa auton avaintaankin löytämättä sitä. Epähuomiossa olin laittanut avaimen magneettivehkeiden kanssa samaan pussukkaan... parin tunnin luutimisen jälkeen ihmettelin sitten että missähän helkkarissa sekin on, kun ei enää muistanut koko magneetteja. xD Hoksasin sitten, että jotain sieläkin pussukassa on joka ei kuulu joukkoon, kun aloin kattelemaan että kaikki muu edes on mukana... sarjassaan ikimuistoisia hetkiä, kun tuli paniikki että joko sielä sateessa pitää vielä piipata omat auton avaimetkin. xD

Tälläistä tänään metsäpolun päässä olevalta minimaalisen pieneltä uimapaikalta maantien varresta. Mikähän tuo logo on? Vähän kuin VR:n logo, mutta tässä kirjaimet RV. Mitään käryä ei ole materiaalista, ei mikään painava ole kuitenkaan kokoonsa nähden.

Eikä ollut tuo lenkki ainakaan mitään vapaaehtoisesti taipuvaa tavaraa kun koitin vääntää, joten tuskin hopeaakaan.

Voisiko olla vetoketjun vedin?
Logo näyttää tältä: http://www.roncato.com/

Tämähän se on. Kuva on otettu huonolla kännykän kameralla niin erottuu vähän huonosti. Kiitos tunnistamisesta. =) Seuraavaksi haluaisin kuulla tarinan, miksi Italialaisen luxus-matkalaukun tms. vetoketjun vedin on Heinolan metsässä hyvin mitättömän metsätien varressa olevalla "tuntemattomalla" hiekkarannalla... Ei mikään Teneriffa ollut se biitsi.

Taas tänään syrjäinen uimaranta ratsattu, ja joskos se tästä ura urkenisi. Löytyi vaatteidenvaihtopenkin takaa rikkinäinen korvakoru, joka suattaisi ehkä olla jopa hopeaa. Ohkainen vanhahtavan mallinen rengasmallin lirpukka ilman leimoja (tuohon kun lämäyttäisi leiman, niin tulisi toiselta puolen varmaan kuvio läpi), mutta patinoitumisesta päätellen kuitenkin ainakin hopeoitu.

Ensimmäiseltä rantareissulta tuli ensimmäinen kolikko, tällä kertaa koru. Jalometallikin siis voidaan poistaa kausitavoitteista, onhan sitä ainakin 0,01g edestä vaikka ois vain hopeoitukin.

Tulipahan eilen käytyä kalalla tuossa ja vingautettua odotellessa syrjäisen suolammen rantakallioita. Kaivuuvehje unohtui autoon, joten totesin että pintakalliot ehtii hyvin ratsata läpi kun fisujen kiinnostus syöttiin oli suurin piirtein 1 näpy per 5 tuntia (oletan, että tuo liki kiloinen lötkö oli lammen ainoa iso kala joka rohkeni käydä pohjaongen syöttiköntin kimppuun).

Reissun saldo n. 800g fisu, ja 2 wanhaa pullonkorkkia pintakallioilta sammaleen alta. Onkipaikalta tuli isoo rautanaula nyppäistyä pois mullasta ettei se joskus ole jonkun kalamiehen jalkaterässä, ja kalliolöytönä pala lyijylevyä. Syöttiä kelatessa viimeisiä kertoja ylös tuli sitten vielä jonkun aiemman kalamiehen sotkeutunut siima painoineen koukun mukana, niin sai kaverikin jotain hyötyä tästä reissusta. Liekö jollain epäonnisella mennyt siima mykkyrään ja käpy palanut sen setvimiseen. Paiskannut sitten koko hässäkän jortaaniin...