aarremaanalla.com

Litistyneeksi lyijyhauliksi luultu esine lieneekin kruunattu
punnus, vaan ikä ja tarkoitus epäselvä?
10.0 g. nimellispainosta(?) jäljellä 9,2 g.
Tarkkana pitää olla "kuulienkin "suhteen

En tiedä punnuksesta, mutta olen näkevinäni rihlojen jäljet alemmassa kuvassa. Eli olisko kuitenkin luoti/kuula?

Eipä ole koskaan aikaisemmin löytynyt S- kirjainta ja
100- lukemaa käytetyn lyijyluodin pinnasta.



Noo ,kerta se ekakin

Eli on varmaan ollut kaksi käyttötarkotusta, tiä sitte mikä se toine on, juurikin punnus voisi olla

jore ja pojat kirjoitti:Eipä ole koskaan aikaisemmin löytynyt S- kirjainta ja
100- lukemaa käytetyn lyijyluodin pinnasta.
Noo ,kerta se ekakin

100-lukemalta näyttävä on rihlojen jäljet ja S-kirjain on vain sattuman kautta tullut kuvio. Kyllä se on kiveen tai johonkin muuhun kovaan osunut luoti.

Tässä tänään pellosta nostettu samanlainen litistymätön palloluoti:





Tuo "S" kuvio, tai "rinkula", on painautunut luotiin joko piippuun työnnettäessä tapilla, tai sitten sen ja ruudin välissä on ollut jokin välijuttu joka on painanut luotiin kuvion...

Ja näitä on varmaankin monessa kaliiperissa..Oma on 12mm aika tarkalleen.

Kyllä se minunkin mielestäni on tavallinen luoti.

1700-luvulla oli ainakin Ruotsi-Suomen ja Venäjän armeijoilla 2 eri kaliiperia olevia musketteja jalkamiehille ja 1 ratsumiehille ja lisäksi ratsumiehille oli 2 eri kaliiperia olevia pistooleja.
Jalkamiehen suurempi musketin kuula oli halkaisijaltaan 18,6 mm ja painoi 36 grammaa eli melkoisia oli "jöötit", mutta onneksi tarkkoja nuo musketit olivat vain 20-30:een metriin saakka ja niiden kantama oli noin 200-300 metriä.

sipuli kirjoitti:1700-luvulla oli ainakin Ruotsi-Suomen ja Venäjän armeijoilla 2 eri kaliiperia olevia musketteja jalkamiehille ja 1 ratsumiehille ja lisäksi ratsumiehille oli 2 eri kaliiperia olevia pistooleja.
Jalkamiehen suurempi musketin kuula oli halkaisijaltaan 18,6 mm ja painoi 36 grammaa eli melkoisia oli "jöötit", mutta onneksi tarkkoja nuo musketit olivat vain 20-30:een metriin saakka ja niiden kantama oli noin 200-300 metriä.

Eli tässä tällainen jalkamiehen suurempi musketin kuula..

Yes, siinähän se on ja tässä 6 gr painava ratsumiehen pistoolin kuula.

Eiköhän tuo 6-gramainen kuula ole joko raehaulipanoksesta tai sitten jostain 1800-luvun loppupuolelta.

Ruotsalaisten sotilaspistooleiden kaliberit 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolelle olivat 16-17mm. Venäläisillä taisi olla samaa luokkaa.

Venäläisten muskettien kaliberit 1700-luvulla olivat hyvin sekalaisia 21,6 - 25 milliin asti. Suomen sodan jälkeen kaliberiki vakiintui 17,8mm. Ratsuväellä 16,5 mm, 17,8 mm, 19 mm.

Ruotsalaisten muskettien kaliberit 1600-1700-luvulla olivat aika yleisesti 20mm, joku poikkeus oli 19mm, samoin 16mm upseerikivääreissä. Suomen Sodan jälkeen muskettien kaliberiksi vakiintui 18,6mm, mutta niitähän ei enää sotatoimissa käytetty Suomessa.
Rihlattuja kivääreitä ja karabiineja 1700-luvulla oli kaliberiltaan 15,3 mm, 15,5 mm, 15,9 mm, 16 mm, 19 mm, 19,4 mm, 20 mm - ainakin.

Tämä ei ole koko totuus, erikoismalleja ja -kalibereja oli molemmin puolin pilvin pimein, mutta ylläoleva kattaa valtaosan käytetyistä.

Lähteet:
J.Alm: Beskrivningar av svenska eldhandvapen av fastställda modeller.
B. Lissmark: Military handguns in Sweden 1683-2001.
P. Galperin: Russische Militär-Handfeuerwaffen

Tuo 6 gr:n pistoolinkuula on halkaisijaltaan 10 mm eli ei voi olla hauli, sillä eihän noita mahtuisi mihinkään haulikkoon kuin muutama ja mustaruudilla kantama olisi niin lyhyt, että järkevää käyttötarkoitusta ei haulena löydy. Se on venäläisen ratsumiehen pistoolinkuula vuodelta 1714.

Nuo pienet kuulat on metsästyspyssyistä.Alle 10mm kieppeillä oleva kuulakoko on linnulle ja alle 8mm alkaa olla jo oravan kokoiselle riistalle.
Mulla on perintökalusteena luodinvalupihdit jossa kolot piekkarin luodin kokoisille luodeille. Sillä on tehty luodit "oravaniuhaan".
Muistelisin jostain lukeneeni että 8mm on tavanomaisin lintupyssykaliiperi mustaruutiaikaan.

Noin 20-milliseen muskettiin tehtiin tuon kokoisilla hauleilla raelatauksia sotilaskäyttöön, taannoin joku palstalainen esitteli täällä jokseenkin kokonaisena löytämänsä paketin.

Eihän ratsumies tee mitään musketilla, on niin pitkä kapistus, että on hankala ratsun selässä käsitellä ja ei sitä voi ladata ratsun selässä. Pistoolia 2 kpl ja miekka oli Isonvihan aikana ratsumiehen varustus ja pistoolin saattoi ladata ratsun selässä ja pistoolin ampumamatka oli yleensä 10-15 metriä.

Kyllä ratsumiehillä oli sekä pitkää jalkaväen muskettia lyhyempiä kivääreitä, että vielä lyhyempiä karabiineja - jopa pistimellä varustettuja. Sekä Ruotsin että Venäjän armeijoilla oli useita malleja 1700-1800-luvuilla.

Mihin tietolähteeseen tuo ratsumiehen pistoolin 1714 10mm kaliberi perustuu? Minusta kuulostaa aika oudolta ja kysyessäni paremmin asiaa tuntevalta keräilijältä hän pyöritteli päätään.

Napuen taistelu. Sotakorkeakoulun upseerikerho, 1929. – (Sotakorkeakoulun upseerikerhon julkaisuja; n:o 5) kirjoittaja J.O Hannula sotakorkeakoulun sotahistorian ja strategian opettajana vuosina 1927–1939 ja hänen kirjoittamaansa kirjaan sekä Armfeltin itse tekemään kaavioon (karttaan) taistelun kulusta ja miten joukot olivat sijouttuneet Napuen pelloille, Hirsimäen maastoon ja Kyrönjoen jäälle ja hyökkäysreitit verrattuna kuulalöytöjen sijainteihin pelloilla. Hannula mainitsee tutkimuksessaan, että ratsumiehet olivat aseistettu etupäässä 2:lla pistoolilla ja miekalla ja harvemmin musketeilla tai muilla pitkillä aseilla.

Isonkyrön museossa on runsaasti kuulia eri kaliipereissa, ainakin 5:ssä eri kaliiperissa. Siellä mistä on löytynyt runsaasti 9-10 mm:n kuulia on kulkenut ratsuväen hyökkäys ja sieltä on löydetty vähän 18,6 mm:n kuulia. Siellä missä jalkaväki taisteli, sieltä on löytynyt runsaasti vuosikymmenten aikana 18,6 mm:n, 16,8 mm:n ja 14,4 mm:n kuulia. Kaliiperien kirjo oli kieltämättä suuri R-S:n ja Venäjän joukoilla.

Kaikella ystävyydellä epäilen, että ei noita 9-10 mm:n kuulia ole tuhlattu oraviin Napuen pelloilla 19.02. 1714 iltapäivällä ja nimenomaan venäläisen ratsuväen hyökkäysreitillä halki peltojen.
Lisäksi museossa on runsaasti erittäin pieniä hevosenkenkiä talvinastoilla (kasakkojen hevoset olivat pienikokoisia, kuten kasakatkin), jotka on löydetty pelloilta vuosikymmenten aikana venäläisen ratsuväen hyökkäysreitiltä.

Turha meidän on enää noista kuulista kiistellä, mun osalta homma loppui tähän.