aarremaanalla.com

Viime viikonloppuna tuli tehtyä ensimmäinen "kunnollinen" löytö.
Velipoika kadotti vihkisormuksensa 13 vuotta sitten savon korpeen.
Hyttysiä huitoessa oli sormus ottanut siivet alleen ja hävinnyt rahkasammaleen joukkoon.

Maisema, siis metsä oli muuttunut ilmeisen paljon tänä aikana. Polku, jota veli oli silloin kävellyt, oli lähes kokonaan kadonnut.
Muisti kuitenkin suurinpiirtein paikan.
Vajaan puolen tunnin heilutuksella sormus nousi sammalkasvuston alta.
Olihan se kiva tunne varmaan molemmille, kun se löytyi.

Ihmettelin vain kovasti sitä, miten alhaisen ID- luvun sormus antoi. Taisi olla 54.
Itselläni ei ole kultaa sormessa, eikä kainalossa, niin ei ole tullut testailtua ennen tuon jalometallin lukemia.
Kapoinenhan se sormus oli. Mutta silti.
Jatkossa pitänee kaivella noita pienempiäkin ID- lukuja...

Wicceri kirjoitti:Ihmettelin vain kovasti sitä, miten alhaisen ID- luvun sormus antoi. Taisi olla 54.
Itselläni ei ole kultaa sormessa, eikä kainalossa, niin ei ole tullut testailtua ennen tuon jalometallin lukemia.
Kapoinenhan se sormus oli. Mutta silti.
Jatkossa pitänee kaivella noita pienempiäkin ID- lukuja...

Jep, asteikon puoliväliin se tuo mun Ace:kin kultasormuksella piippaa, isolla DD-kelalla ja hennolla sormuksella jopa alemmas. Samaan kohtaan osuu näppärästi esim. alumiiniset repäisykorkit

Hieno löytö ja molempia varmasti lämmitti kun sormus löytyi.
Tälläiset löydöt säväyttää tänne asti.

Hyvin löydetty niin pitkän ajan jälkeen ja vielä metsämaisemasta.
Hienoa

Hieno homma Kummalla oli enemmän riemua löytäjällä vai omistajalla?

Tää on sitä parasta antia ,kun löytää jotain tosi tärkeää,tuon löydön muistaa loppuikänsä,Onnittelut

Kätkäläinen kirjoitti:Hieno homma Kummalla oli enemmän riemua löytäjällä vai omistajalla?

Kyllähän tuossa löytötilanteessa molemmilta taisi suustaan päästä jonkinsortin äännähdys.
Tokihan sinne korpeen lähdin sillä ajatuksella, että sormus löydetään.
Aikaa oli käytettävissä vain rajallisesti, jos aioin vielä Onnibussiin ehtiä...
Etsintöjä aloittaessa At pro piippasi vähän joka puolella.
Sitten tajusin kiristää kelalta tulevan piuhan liittimen.
Loppui ylimääräiset kilkatukset.
Seuraavan kerran kun piippasi, niin loppu onkin historiaa