aarremaanalla.com

Kyseinen lehden muotoon taottu kärki löytyi metsästä.




Iänmääritystä kellään, noin suurinpiirtein.

Nyt ollaan jännän äärellä:

" Nuolenkärjestä, jonka haavoittavana teränä ovat soikeahkon lehden ulkoreunat, tehtiin joskus vielä tehokkaampi muotoilemalla toiseen reunaan väkänen. Se vaikeuttaa kärjen kiskaisemista osuman jälkeen irti. Luultavasti tällaiset nuolet lähetettiinkin tavallisemmin vihollista kuin saaliseläintä kohti. Kokonsa puolesta yksiväkäiset nuolenkärjet eivät erotu muista rautaisista nuolenkärjistä. Suomesta löytyneiden yksiväkäkärkien ruoto on litteä.

Yksiväkäiset kärjet olivat melko harvinaisia. Hiekkanen pystyi esittelemään vain neljä löytöä, joista kaksi ajoittuu nuoremmalle roomalaiselle rautakaudelle, kaksi viikinkiajalle. Myös ulkomaisessa aineistossa esimerkkejä on vähän. "

Piru vieköön, kun yhdestäkään rautaversiosta ei löydy kuvaa.

Laita ihmeessä museovirastolle kuvaa ja pidä kärki sillä aikaa vaikka minigrip-pussissa kosteaan talouspaperiin käärittynä. Tuo kun pääsee kuivumaan, niin ei välttämättä ole kuin kasa ruostetta hetken päästä jäljellä.

ZyrTech kirjoitti:Laita ihmeessä museovirastolle kuvaa ja pidä kärki sillä aikaa vaikka minigrip-pussissa kosteaan talouspaperiin käärittynä. Tuo kun pääsee kuivumaan, niin ei välttämättä ole kuin kasa ruostetta hetken päästä jäljellä.

Laitoin sen ihan ensimmäiseksi oliiviöljyyn ehkäistäkseni kuivumisen aiheuttaman rapistumisen, koska esine oli sen verran erikoinen vanhaksi nuolenkärjeksi. Teinkö virheen, eli kannattaako se laittaa veteen?

Anna olla öljyssä vain kun se jo on siihen laitettu.

Konservointilaitos sitten jatkokäsittelee sen.