aarremaanalla.com

Opetus oli minulle se, että huonompiakin "piippejä" pitää vaan tonkia, eikä liikaa luottaa korvaansa. Sen verran alhaisia ovat pitoisuudet aikoinaan olleet, että yli ja ohi meinaa kävellä.



Kahden reissun löydöt

jepjep!

Hyvän näköistä tavaraa! Tuossa oikeassa laidassa vois olla joku vanhempikin. Kovin neulakodalta näyttää mun silmääni tuo yks putkilo ja sen yläpuolella on "outo" putkenpätkähärpäke...

Nuo Juhana III:t ovat yllättävän hyvin säilyneitä. Itse löysin toissapäivänä ja oli helkutin hyvässä kunnossa ollakseen 1582-vuodelta, vaikka vieressä oli puolet uudempia kuparikolikoita lähes tunnistamattomassa kunnossa. Taisi olla tuon ajan kuparikolikoissa aikas paljon jalompia epäpuhtauksia....meidän onneksemme

-Luolapeikko-

Nii tai siis hopeakolikoissa epäjalompia epäpuhtauksia...

iipe kirjoitti:Nii tai siis hopeakolikoissa epäjalompia epäpuhtauksia...

taidat olla oikeassa. Olin vain alunperin tulkinnut ainakin oman löytöni kupariseksi viheän patinan perusteella, mutta kun nyt katsoo tarkemmin niin taitaapo olla hopeaa, josta epäpuhtaudet tunkeutuneet pinnalle.

Toisinkin päin on mahdollista, josta hyvänä (joskin isona) esimerkkinä toimii Turun tuomiokirkon kuparikatto. Kuparikaton uusiminen meni reilusti allesiihen siihen kaavaillun budjetin koska puretusta vanhasta kattokuparista saatiin eroteltua paljon jalompia epäpuhtauksia (mm. kultaa), jolloin lasku pieneni huomattavasti.


-Luolapeikko-

Sitä vaan itseni kohdalla manailin, että onkohan tullut taas missattua enempikin esim. noita ns. hopea-Juuhaneita. Eilinen peltokin oli niin helppokulkuinen ja mukavan kuohkea, että sitä vaan kaivoi hyvät "piipit" ja paineli vauhdilla eteenpäin.
Pitänee mennä tänään tutkimaan sama alue uudelleen ja kalibroida korva paremmin. Sitä on vaan kaivettava, kaivettava ja kaivettava... ja sehän tässä hommassa parasta on
Kiitos Johan III