aarremaanalla.com

Olen tässä nyt kuukauden päivät harrastanut tätä mielenkiintoista lajia. Etsintä olen ulkoiluttanut ainoastaan sänkipelloilla. Kolikoita on löytynyt 16kpl joista tuorrein 1942 10penniä ja vanhin 1673. Valtaosa kolikoista ennen markka-aikaa. Kuparisia nappeja on löytynyt yhtä monta. Karkeasti voisi sanoa että 1 kolikko ja 1 nappi per tunti nousee (toki myös kilokaupalla muuta roinaa). Kaikki kolikot 5-20cm syvyydestä.

Miksi pelloissa on kolikoita? Luulisi että köyhät ihmiset olisivat olleet tarkkoja rahoistaan. Hukkaako nykypäivän maajussit kolikoita myös ja löytävät ne Valtran hytistä? Vai heittelivätkö esi-isämme kolikoita peltoon taikauskon takia?

Olen etsintäpaikat toki valinnut vanhojen karttojen perusteella.

Oletteko miettineet samaa?

Tästä muistaakseni on ollut juttua aikasemminkin foorumilla. Mielestäni kolikot ovat peltoon pudonneet vaikkapa heinätöiden yhteydessä. Ja jos joka vuosi joku pudotti yhdenkin kolikon, niin vuosisatojen aikana määrä kertyy aika suureksi. Tietysti myös hajonneet esim. isovihan aikaset kätköt ym voi olla syy osaan kolikoista...

Miksi joka paikasta löytyy kolikoita? Ihmisiä on liikkunut aika paljon vuosisatojen aikana kaikissa mahdollisissa paikoissa, ja ennen valuutta oli kuitenkin lähinnä kolikoita, joten niitä myös taskuissa mukana roudattiin, ja kyllähän niitä kolikoita silloin myös joka paikkaan kulkeutuu ja katoaa. Kuinka paljon esimerkiksi ihmisiä on kulkenut vaikka jonkun metsäpolun läpi viidensadan vuoden aikana? Jos vaikka joka sadas hukkaisi yhden kolikon tuon polun varteen, niin kuinka paljon kolikoita siellä metsässä oikein olisikaan? Ja ennen vanhaan pelloilla oli jos minkä moista toimintaa, ja suuret määrät porukkaa peltotöissä. Ja varmaan tarkoituksella peltoon kylvettyjen onnenrahojenkin määrä on jo yksistään valtava.

Nykyään taas käytetään kortteja ja seteleitä, ja mukana kuljetettavan käteisen määrä pienenee varmaan koko ajan kehityksen myötä, joten ei sitä rahaa enään samassa suhteessa varmaan hävitetä. Tosin väestöä on koko ajan enemmän ja enemmän, joten se lisää hävitettyjen kolikoiden mahdollisuuttakin.

Mikä selittää sen jos pellolta löytyy satoja kolikoita ajalta 1600-1900 mutta viereisestä metsästä ei ainuttakaan? Miksi peltotöissä kanneltaisiin kolikoita mukana, varsinkin lautasen kokoisia äyrejä ja kopeekoita? Pakostikin tulee mieleen että ne on sinne tarkoituksella viskelty, ehkä paremman sadon toivossa.

Pelloille päätyy kaikenlaista paskan mukanakin, navetoista ja ulkohuusseista. Mitä lapset on pirtin lattioilta suuhunsa pistäneet ovat päätyneet tunkion kautta pelloille. Vaatteet on pesty ja kuivattu pihoilla. Taskuista tippuu pihamaalle kaikenlaista ja päätyy haravointiroskien mukana tunkiolle ja sieltä pellolle.

minä oon vastaavasti ihmetellyt miksi täällä löytyy joka paikastaja joka reissulla nuita sotilas kiväärin hylsyjä???

Oma käsitykseni on että luontaistaloudessa eläessä vaikkei rahaa juuri ollut ja silloin kun sitä tarvittiin oli todella tiukassa, niin taskunpohjalla olleita kolikoita ei nykyajan tapaan arvostettu ja niitä hukattiin vähän miten sattuu.

Itse rahan arvostus saattoi myös olla täysin toinen kuin nykyään. Jos tuollaisella hopeakolikolla saattoi ostaa lehmän tai pari joka oli perheelle omaisuus, niin kuinka moni nykyään hukkaisi vastaavan rahasumman? Suomen silloiseen asukaslukuun ja sen varallisuuteen verrattuna yllättävän paljon löytyy vanhoja rahoja.
Sotien aikana kätketyt ja unohduksiin jääneet rahat ovat vielä oma lisänsä.

Metsästys- ja sotilastoimintaa on ollut ympäri Suomen josta sotilaskiväärin hylsyt ovat peräisin. Kovin paljon vanhempia hylsyjä ei löydy koska aseissa ei hylsyjä käytetty, mutta vanhempia musketin- yms. kuulia löytyy samalla lailla näköjään lähes mistä vain..

Tyhjentävä selitys kollikon höpinöissä pian. Uskopaa tai eipäosiossa. Nää on vaan arveluja tässä.

Onko kukaan selvittänyt esim.onko 1600-luvun ööret kelvannut 1700-luvulla jne. ,varsinkin kupariset ,voi olla että ei ole .Tämän takia viskattu hyvän sadon Jumalille

Tässä on tullut mietiskeltyä että tuleville sukupolvillle ei paljon 2000-luvun kolikoita löydy pelloista.

P.Aholainen kirjoitti:Tässä on tullut mietiskeltyä että tuleville sukupolvillle ei paljon 2000-luvun kolikoita löydy pelloista.

Ei löydy ei, mutta repäisykorkkeja löytyy ja niissä sitä onkin ihmettelemistä kun tulevaisuudessa kaikki ravinto saadaan suoraan suoneen tippapullosta
Muovinpaljastin tulee olemaan argeologien tärkein työkalu

Olen kanssa monesti ihmetellyt, että miksi uimarannalla vedessä on kolikoita, ei mulla ainakaan ole uikkareissa taskuja johon kolikoita laittaisi...??

Jos pellolla on aiemmin sijainnut talo, niin sisätiloissa kolikko pääsee helposti tipahtamaan jonnekin lattianrakoon. Tai on jopa tahallaan laitettu johonkin ullakkopuruihin kätköön ja jäänyt syystä tai toisesta sinne. Kun talo joskus puretaan, niin maahanhan ne rahat jää. Joskus on ilmeisesti kolikoita laitettu rakennusvaiheessa tahallaankin jonnekin oven päälle tms. tuomaan onnea.

Sitten on tietysti ne peltopankit. Eli varsinkin vanhempina aikoina rahat oli turvallisinta piilottaa jonnekin ulos. Yleensä tietysti metsän puolelle, mutta peltoja raivatessa saattaa pelto laajentua kätkön päällekin. Luulen tosin ettei se ole kovin yleistä, tuskin rahakätköjä on kovin lähellä peltoja alunperin pidetty.

Ja tuo jo mainittu tunkioiden ja laskiämpärien tyhjentäminen pellolle on varmaan myös yksi ihan todennäköinen skenaario.

Itse löysin myös vanhasta talorauniosta 5 mk rahoja 1930 luvulta 6 kpl vierekkäin hevosenkengän alta,olisiko rakennusvaiheessa toivotettu onnea uuteen taloon?

Tuossa huomasin myös itse kahden pellon vertailussa, että 1600-1700 luvun kolikot ovat löytyneet hyvin tiiviiltä alueelta. Molemmat pellot ovat "suuria" ja ainoastaan yhdestä kohtaa on löytynyt paljon kolikoita. Tästä syystä epäilen jonkinsortin kätköjen mahdollisuutta...

Bumerangi kirjoitti:Tuossa huomasin myös itse kahden pellon vertailussa, että 1600-1700 luvun kolikot ovat löytyneet hyvin tiiviiltä alueelta.

Saman olen pannut merkille monella pellolla. Pudonnut rahapussukka voi olla yksi selitys, mutta aika paljon niitä on sitten tipahdellut. Samalta pellolta kun saattaa löytyä useampikin spotti.

Niin, ei kai mitään edellä mainittua teoriaa voi poiskaan sulkea. Jokaisen kolikon reitti rahapajalta peltoon on ollut eri ja jokaisen "rahakasan" tarina voi olla erilainen.

Mistäpä tuota tietää, mutta jos miettii millaista touhua vaikka viljan leikkuu on aikoinaan ollut, niin onhan siellä ollut paljon väkeä kumartelemassa. Ja naurispellolla on kyykitty ainakin yhtä paljon. Vetoketjuja ei ole vaatteissa ollut. Kyllä moni on lanttinsa pudottanut.

Nykyisissäkin housuissa on niin kehnot taskut että avainnippu ja kännykkä tulee "munittua" aina sohvatyynyjen väliin kun pitkälleen oikasee.
Luulisin että joku on huokaissut selällään myös pellolla esim. heinätöiden kahvitauolla.

Tätä ojatusmaailmaa vastaan omat aivot sotii vanhojen kolikoiden osalta. Miksi peltotöissä olisi kannettu rahaa mukana? Ei ollut limsa-automaatteja eikä jäätelöautoja. Oikeen vanhaan aikaan rahaa tarvi max muutaman kerran vuodessa markkinoilla ja myöhemminkään ei edes joka viikko. Silloin kun rahaa on tarvinnut todella harvoin on ollut luonnollista kätkeä se vaikka peltoon hautaamalla. Myöhemmin rahat on pidetty purkeissa ja piirongin laatikoissa. Vasta 60-70luvuilla kun kaupunkilaiset ovat käyneet kaupungeista kotitiloilaan auttamassa on varmaan rahaa roiskunut taskuista pitkin peltoja.

Ennen vanhaa ei ollut pankkeja eikä rahaa talletettu muuta kuin pirttihin tai maapankkiin jos sinnekään. Omaisuus kannettiin käytännössä mukana taskuissa. Vaatekertoja ei ollut rengillä montaa ja vaatteet olivat usein huono kuntoisille. Taskuissa ei ollut vetoketjua yms...

Työ oli ennen vanhaa fyysisesti raskasta ja työ tunteja kyykistellen pellolla oli paljon. Elämä keskittyi ennen vanhaa pelloille, joten siellä vietettiin paljon aikaa. Pelloille synnyttiin ja pelloille kuoltiin niin miksei sinne siinä touhutessa kerinnyt muutama lanttikin tippumahan.

Varmaan paljon vaatteita poltettiin kuoleman tai täiden vuoksikin. Nappimäärä viittaa ainakin siihen. Varmaan taskuihin joku kolikkokin jäänyt. Virattomat rahat paljolti päätyivät lasten leikkeihin. saattohan se kauppalopokin nappikaupassaan vähän vedättää ja myydä huonoa lankaa tahalleen.

Haarukka kirjoitti:Oikeen vanhaan aikaan rahaa tarvi max muutaman kerran vuodessa markkinoilla ja myöhemminkään ei edes joka viikko.

Olen toista mieltä. Kyllä meilläpäin on aina ennen riihellä istuttu kortilla ja viinaakin on juotu, myyty ja ostettu. Tähän jumalattomaan elämään ovat syyllistyneet niin isännät kuin rengit.

ja jos kolikoita löytyy paljon samasta kohtaa,niin on siinä voinut olla jokin lato tai riihi missä on kokoonnuttu eli ryypätty ja pelattu korttia.