aarremaanalla.com

Tämmöinen sormus löytyi nurmikentältä n. 5.cm syvyydestä.


Lähikuva leimoista


Sormuksessa on kaiverrus vuodelta -77. En tiedä kauanko tuo on ollut maassa mutta yllättävän hyvin se on vastustanut ajan hammasta. Puhdistin sormuksesta kurat pois pelkällä vedellä, muuta sille ei ole tehty.

-TAZ-

Ehdottoman hyvä löytö!

Mahtava löytö. Kateellinen kyllä noista sormuksista! Ehkä jonain päivänä itsekin sattuu piipparin kanssa semmoiseen paikkaan...

EDIT: onkohan tolla kivellä arvoa?

Kivi saattaa olla vaikka synteettinen timantti,tuskin se aito on.

Löysin täsmälleen samanlaisen viime kesänä, mutta ilman mitään kaiverruksia ja tuota finland leimaa.

männer kirjoitti:
EDIT: onkohan tolla kivellä arvoa?

Kivi on vihertävä ja särmistään vähän kulunt tai murentunut. Eli ei se mitään älyttömän kovaa tavaraa (=timantti) ole. Mahdollisesti joku värjätty kristallilasinpala. Joka tapauksessa euronkuvat voi pyyhkiä silmistään tällä(kin) kertaa.

Mutta parhaita löytöjäni tämä on joka tapauksessa.

-TAZ-

Moi!

Onnittelut hienosta sormuslöydöstä minunkin puolestani!

Kommentoisin tuohon timantin kovuusasiaan, että timantin kovuudella tarkoitetaan sitä, että se pystyy naarmuttamaan kaikkia muita tunnettuja mineraaleja. Huolimatta kovuudestaan, timantti kuitenkin lohkeaa aika helposti. Periaatteessa jopa liian innokas lapion kolautus saattaa huonolla tuurilla rikkoa timantin!

Toinen tapa päästä timateista eroon on polttaa ne, hiiltä kun ovat....

Varovaisuutta siis kaikille timantin löytjille!

SamiS

Vaimo poltti vihkisormuksensa, jossa ihan kohtuukokoisia timatteja leivinuunissa, eikä timantit kärsineet. Kultasepän puhdistuksen jälkeen sormus oli kuin uusi. Sitä ennen tosin kulta täysin mustunutta, eikä minun konsteilla saanut edes kullan näköiseksi.

Hauskaa oli myös, että juuri noiden timanttien takia vaimo huomasi sormuksensa uunissa, kiiltelivät hiilloksessa hiilienvälistä...

Kestävät siis puusta syntyvien liekkien ja hiilloksen kuumuutta ihan OK, vaikka hiiltä ovatkin.


Niin ja moni varmaan miettii, miten sormus joutui leivinuuniin. Oli tippunut ilmeisesti pöydältä allaolevien paperiroskien päälle, joita vaimo käytti sitten sytykkeinä... Sormusta myöhemmin etsiessään päätteli, että niin on voinut käydä, totesi sytyttäneensä aamulla niillä roskilla jo uunin ja lähti haromaan hiillosta...


- Velsku

mutta hei . Diamonds are forever...