aarremaanalla.com

Museovirasto hukkuu harrastajien esinelöytöihin - miekkamies kasvatti buumia

Moitetta löytämisen paljoudesta, ja hivenen kiitosta hyvästä löytämisestä, sekä epäilyä valikoivasta löytämisestä.

MV:n oma kapasiteetti ei nykyään pysty vastaamaan piippariharrastajien lisääntyneeseen "kuormitukseen", mikä tietenkin harmittaa.
MV:ltä puuttuu sekä henkilökuntaa, että säilytysvälineitä, ammattitaitoa arvelisin olevan jaettavaksi asti.

Kyseessä on kuitenkin kilpajuoksu ajan kanssa, katsoi asiaa sitten miltä kantilta tahansa.
Löytämättä jätetyt eivät tietenkään ajan oloon muutu siellä maassa yhtään paremmiksi, vaikka olisivatkin toistaiseksi paremmassa suojassa hapelta ja emäksiltä maan povessa.

Meiltä toivotaan "malttia", mitä se sitten tarkoittaneekaan, sillä ei se maltista ole kiinni jos jotain löytää.
Palstalla on ollut esimerkillisiä esimerkkejä oikeasta toimintatavasta, kuten vaikkapa löytäjät Janakkalassa, mistä MV myös kiittää.

Oma näkemykseni on, että mennään sitä Janakkalan esimerkkiä edelleen jalostaen, vaikka MV:llä kuormaa onkin.
Tavara maan alla ei ajan myötä rapistu ainakaan paremmaksi.

On se aika kamalaa, joutuvat ihan kiireellä töitä siellä tekemään. Mahtaa olla vieras ilmiö.
Ehdotan että MVn väen eläkeikää lasketaan...

Joku voisi kysäistä museovirastolta, voidaanko me harrastajat jotenkin auttaa noiden esineiden säilymisen kannalta, ennen kuin esineet lähetetään, muutakin kuin minigrippussi. Onko jotain kotioloissa etukäteen tehtäviä kikkoja, joilla esineet sitten pysyisivät paremmassa hapessa mv:n laatikoissakin odottaessaan jälkikäsittelyjään. Esim. jollain vakuumikoneellahan luulisi saavan suhkot paljon lisäaikaa esineen hapertumisen estämiseksi. Vakuumikoneita saa myös melko edullisesti.

Löytöpaikalta maata mukaan, minigrippussiin ja jääkaappiin?

Hain lähinnä sitä, että mitä me voimme tehdä, jotta löydöt säilyy mahdollisimman hyvänä museoviraston laatikoissa, ennen kuin pääsevät konservoitaviksi. Kuulemma löydöt voivat odottaa vuosiakin omaa vuoroaan. Minigrippussista ei liene kuitenkaan pidemmän päälle hyvä pitkäaikaiseen säilytykseen, ellei sieltä saa kaikkea happea pois. Voihan sinne toki heittää vaikka märkää paperia ja ruosteisen rautanaulan mukaan syömään happea.

Mutta siis, jos m-virastolle minigrip kelpaa, eikä muuta tarvita, niin sillä tietysti mennään.

Tuosta vakumoinnista kyselin joku vuosi sitten ja Keseppa sitä selvitti museoihmisten kanssa.
Eivät silloin suositelleet vakumointia......jäi minua ihmetyttämään kyllä miksi.
Jostain saattasi vielä tuo keskustelu foorumilta löytyä.

Meinaan kyllä kokeilla tuota vakumointia omilla löydöillä.

"metallinetsimet ovat kaksiteräinen miekka....."

Kukkua, jo 90 luvulla museovirastolle selvitettiin miten metallinetsin muuttaa perinteistä käsitystä arkeologiasta.

Mutta MV lakaisi ongelman tulevista ongelmista (= lisääntyneet löydot ja niiden konservointi) maton alle ja jatkoivat uinuntaa.

Aikaa järjestää asia menetettiin 20 vuotta.

Aiheellinen muistutus...!!!

Eräässä loka-marraskuun 2013 taitteessa valmistuneessa viraston raportissa todetaan näin:

”Metallinetsimien käyttöä arkeologisen iventoinnin ja tarkastuksen apukeinona olisi perusteltua harkita osana muuta arkeologisten kenttätöiden kehittämistä”.

Kaupanhyllyllä ilmaisia on ollut ehkä 40 vuoden ajan myös arkeologien saatavilla, joten yllä oleva kehitysidea on varsin perusteltu, ehkä jopa innovatiivinen...

Suorastaan tragikoomista on se, että johtavat tutkijat ovat pohdiskelleet lähes 20 vuoden ajan, miksi ammattiarkeologeilla on suuria vaikeuksia löytää rautakautisia kohteista maastossa...?

Mielestäni kyllä todella typerästi letkautettu MV:n toimesta.. Tästä herää helposti ajattelua; "No jos ei kelpaa, niin pidän sitten itselläni tai myyn pois."
MV:n letkautusten takia on kyllä väen asenteet kuulemma paljon muuttunut meitä huispaajia kohtaan.. Millon ollaan varkaita ja millon tuhoajia. Ennen tultiin kyselemään kiinnostuneina, nyt katsotaan epäilevästi ja kielteisesti. (näin tuolla FB:n puolella puhuttiin)


Kyllä mä sanosin että ei se pronssinen rannerengas tms härpäke ihan hirveästi hajoa jos se ilmatiiviissä minigripissä seisoo pari vuotta MV:n kaapin perukoilla.. Verrattuna siihen että se olisi edelleen pellossa lannotteiden syövytettävänä ja traktorin jyrättävänä, eikä ikinä tulisi löydetyksi ( ? )

Olisivat kiitollisia jokaisesta saamastaan löydöstä, eipähän työt lopu perhana.. Paljon jäisi maan poveen unholaan jos 'meitä' ei olisi.

Sellasta avautumista tälläkertaa.

Luultavasti MV:n kuormaa helpottaisi suuresti ottamalla etsijät mukaan käytännön kenttätyöhön. Halukkaita varmasti riittäisi.
Jos paikassa X tehdään löytö, eikä siihen päästä täydellä teholla MV:n henkilöstön toimesta keskittymään, niin olisiko järkevää määrätä virastolta joku vastuuhenkilö ja pyytää etsijöitä apuun paikan kartottamiseksi. Varmasti suurta osaa kiinnostaa historian tutkiminen muutoinkin kuin pelkästään etsimen avulla. Talkoohenkeä se tämäkin vaatii. Jo pelkästään se, että viitsi vapaa-aikaansa käyttää maita ja mantuja vaellellen kertoo siitä, että aikaansa saattaisi viitsiä lohkaista myös jos apua pyydettäisiin. Pientä korvausta asiasta voisi tietysti antaa esim. kahvit ja pikku suolaset siinä etsimisen ohella.
Itse ainakin lähtisin mielelläni auttamaan tutkimuksissa oman aikatauluni sen salliessa. Kaikki MV:n puolesta kaivauksilla olijat ei kuitenkaan koulutseltaan kai ole arkeologeja tai muutenkaan korkeakoulutettuja. Aina tarvitaan heitä joilla on kynnen aluset täynnä multaa.
Jopa sekin, että ilmoittaisi täällä, että MV suorittaa kenttätutkimuksen alueella X, silloin ja silloin, vapaaehtoiset tervetuloa, saattaisi keventää kuormaa melkeisesti. Vaikkei piippailijoista kukaan paikalle tulisikaan, voisi MV:n edustaja tehdä paikanpäällä omat tutkimuksensa ja ajan salliessa kaivaukset mitä ehtii.
Edelleen talkoohenki on se mitä tässä peräänkuulutan. Sitä yleensä löytyy uskomattomat määrät kun vaan on ihmisiä jotka nauttivat harrastuksestaan ilman sen suurempia intohimoja saavuttaakseen jotain suurta harrastuksensa kautta. Esimerkkinä SPR ja heidän järjestämät koulutuksensa.
Toivottavasti MV voisi edes kokeilla ideaa tulevana kesänä. Vaikka muutamalla pienemmällä kohteella.

Kyllä tässä on yritetty paikallismuseolle hienovaraisesti vihjailla, että piipparoijasta saattaisi olla jonkinlaista apua paikkoja kartottaessa vaikka kovasti specifinen menetelmä onkin ja ainakin itse mielelläni multaisin sormeni mielelläni auttaakseni menneiden aikojen maailman menon selvittämisessä. Mutta hitaasti, kovin hitaasti tuntuu viesti menevän perille..

Mun miälestä pitääs perustaa sellaisia VaPePan (vapaaehtoinen pelastuspalvelu) tyylistä kerhoja ympäriinsä, joilta museo ja muut viranomaiset tai jopa yksityishenkilöt voisivat tarvittaessa pyytää apua etsintöihin omalla alueellaan.

METSIN-palvelu alueelta aina joku yksityishenkilö vastuuhenkilöksi ja koko homma perustuisi vapaaehtoisuuteen. Yhteyshenkilöllä olisi tiedossa yhteystietoja alueen harrastajista joille voisi tarvittaessa laittaa vaikka tekstariringin kun etsintäapua tarvittaisiin.

Aikanaan Vapepassa olin mukana ja toiminta oli todella helppoa ja mukavaa. Poliisi yleensä kutsui auttamaan maastoetsinnöissä yms.

Meni kyllä hiukan OT:ksi

Ajoin lähinnä takaa sitä, että jokaisen inventointia tekevän ammattiarkeologin kenttätyöpakkiin olisi ilmaisin ilman muuta kuuluttava, sillä laitteen käyttö ei edellytä minkäänlaisia erityistaitoja. Sitä kautta perusinventointien laatukäyrä kääntyisi pian nousuun metallikausien osalta ja voihan laitteilla etsiä myös kivikautisia nuotiopohjia ym. Silloin ammattiarkeologi pärjäisi aivan hyvin ilman organisoituja lauma-etsintöjä...!

Onko se sitten ammattiylpeys vai -ylimielisyys mikä estää pyytämästä piippailijota kaivauksille. Hienoahan se olisi, että apu kelpaisi, etenkin jos sitä vastikkeetta tarjottaisiin.
Voisihan sitä kai harkita sme:n omaa rekisteriä, johon voi ilmoittaa halukkuutensa etsintöihin, johon MV:n tutkijoilla olisi pääsy. Voisivat sitten tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä mielenkiinnosta ilmoittaneeseen piippariin. Juurikin tuollainen Vapepan tyylinen toiminta voisi toimia hyvinkin tällaisessa tilanteessa.

Kessu kirjoitti:Onko se sitten ammattiylpeys vai -ylimielisyys mikä estää pyytämästä piippailijota kaivauksille. Hienoahan se olisi, että apu kelpaisi, etenkin jos sitä vastikkeetta tarjottaisiin.

Ehkä se ongelma onkin juuri siinä, että ilmaistyövoima tulee kaivauksille viemään palkkatyöläisten leivän.

Kessu kirjoitti:Onko se sitten ammattiylpeys vai -ylimielisyys mikä estää pyytämästä piippailijota kaivauksille. Hienoahan se olisi, että apu kelpaisi, etenkin jos sitä vastikkeetta tarjottaisiin.
Voisihan sitä kai harkita sme:n omaa rekisteriä, johon voi ilmoittaa halukkuutensa etsintöihin, johon MV:n tutkijoilla olisi pääsy. Voisivat sitten tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä mielenkiinnosta ilmoittaneeseen piippariin. Juurikin tuollainen Vapepan tyylinen toiminta voisi toimia hyvinkin tällaisessa tilanteessa.

MV on valtion virasto ja uusien toimintamallien hyväksyminen on just niin kankeaa kuin olettaa voi. Varsinkin uuden yksityisen henkilön on vaikea "päästä piireihin".
Tällaisen yhteistyö on yksi syy miksi SME aikanaan perustettiin ja asian eteen tehdään töitä.

Kannattaa olla yhteyksissä paikallismuseoihin ja tarjota apua. Monella paikkakunnalla näin on tehty ja yhteisiä projekteja on toteutettu.

Näissä kun mennään: Ei jumankekka M.V:n alaiset työntekijät voi ottaa ketä tahansa sinne hommiin. Mennään nyt ensin seurojen edustajina ..virkamiehille ja naisille ehdotella.ihin ja järjestäydytään henk.koht. sitten voidaan ehkä, muista. Tekstitys sekoilee, en minä. Sanon että pakene johonkin sme seuraan ja mene mukaan. Tarvitaan voimaa saadaksemme turvaan tää etsintä. Tarkennetaan hakua sitten kun haetaan yhteistyötä seurojen kesken. Tapellaan jos tarvitaan. Minäkin olen alkanut uskoa että Hämäläiset on miehiä eikä vaan riehuva pellavatukkainen lauma suu auki kattelemassa -69 Mustangia.