aarremaanalla.com

Laitan tänne nyt muutaman kuvan esineestä, jonka Museovirasto toimitti hiljattain minulle takaisin.
(Toki virastosta ensin soitettiin ja kysyttiin haluanko lahjaksi tarjoamani esineen palautettaksi)

Esineen ikä ja oikeastaan varsinainen käyttötarkoituskin pysynee arvoituksena. En saanut edellämainittujen suhteen Museoviraston suunnalta mitään palautetta (sain tosin palautetta siinä vaiheessa kun lähetin kuvia Museovirastolle). Oma mielipiteeni kuitenkin on, että tämä 40 cm syvyydestä löytynyt esine on vanha ja melkoisen uniikki rautasepäntyö.

Museovirasto palautti esineen puhdistamattomana, mutta palauttamisen jälkeen olen nyt toiminut vähän tapojeni vastaisesti ja ihan mielenkiinnosta liottanut sitä oliiviöljyssä muutaman päivän.

Tässä kuvia ennen liotusta ja liotuksen jälkeen.

Olet oikeassa, tuon on valmistanut seppä ja se näyttää puukon ripustushelalta... en kuitenkaan veisi 1500–1600- lukua aikaisemmaksi.

Kultaseppä kirjoitti:Olet oikeassa, tuon on valmistanut seppä ja se näyttää puukon ripustushelalta... en kuitenkaan veisi 1500–1600- lukua aikaisemmaksi.

Niin. Jonkinlainen helahan tässä on kyseessä. Myös ikäarviosi saattaa olla oikea, sillä varsinkin ristiretkiaikaiset tai varhaiskeskiaikaisetkin esineet ovat yleensä tätä jykevätekoisempia. Toisaalta vain noin 10 metrin päästä tämän esineen löytöpaikasta löytyi 1500-luvun lopun kolikko. Kyseinen kolikko oli multakerroksessa ja vain n.15 cm syvyydessä. Hela löytyi paljon syvemmältä multakerroksen alapuolella olevasta hiekkapitoisesta maaperästä.
Vain 50 metrin päässä löytöpaikasta sijaitsee muuten Porvoon vanha pappila. Linnamäelle on matkaa n. 100 m. Sehän tiedetään, että Porvoossa oli kirkkoherra jo vuonna 1327 ja että hänen nimensä oli Henricus.

(Viime vuonna tekemäni löydöt saivat joka tapauksessa aikaan sen, että rahoitusaluetta päätettiin laajentaa)

Silmämäärin arviointi on tosiaan kuvien perusteella hankalaa, aika usein jopa mahdotonta. Voihan tuo olla aivan hyvin keskiajalta...! Niillä kulmilla kulttuurikerros on helposti 1–2 m luokkaa keskiajalta lukien. Rakennustöissä on siirretty vuosisatojen kuluessa isoja maamassoja paikasta toiseen, vaikka maa vaikuttaisi koskemattomalta.

Lenkki on jätetty avoimeksi, joten se ei ehkä kestäisi miekkaa ym. raskaampaa asetta. Liuskan väliin pujotettiin nahkavyö, jota ratkaisua sepät käyttivät vielä niinkin myöhään kuin 1930-luvulla ja kukapa tietää, ehkä vieläkin... Koristeluun näyttäisi käytetyn pakotuspunsseleita (tai katkennut puukonterä/viila ja naula), joten helan on voinut valmistaa myös kaupungissa toiminut kultaseppä jo 1300-luvun puolivälissä. Vaikka vanhimman tunnetun saksalaissyntyisen mestarin leima löytyykin vasta 1500-luvun lopulta (Jacob Heffner 1599–1612), ei se todista mitään teoriaa vastaan, sillä arkipäiväisiä epäjalosta metallista valmistettuja esineitä ei joka tapauksessa leimattu kuin poikkeustapauksissa.

Kultaseppä kirjoitti:Silmämäärin arviointi on tosiaan kuvien perusteella hankalaa, aika usein jopa mahdotonta. Voihan tuo olla aivan hyvin keskiajalta...! Niillä kulmilla kulttuurikerros on helposti 1–2 m luokkaa keskiajalta lukien. Rakennustöissä on siirretty vuosisatojen kuluessa isoja maamassoja paikasta toiseen, vaikka maa vaikuttaisi koskemattomalta.

Lenkki on jätetty avoimeksi, joten se ei ehkä kestäisi miekkaa ym. raskaampaa asetta. Liuskan väliin pujotettiin nahkavyö, jota ratkaisua sepät käyttivät vielä niinkin myöhään kuin 1930-luvulla ja kukapa tietää, ehkä vieläkin... Koristeluun näyttäisi käytetyn pakotuspunsseleita (tai katkennut puukonterä/viila ja naula), joten helan on voinut valmistaa myös kaupungissa toiminut kultaseppä jo 1300-luvun puolivälissä. Vaikka vanhimman tunnetun saksalaissyntyisen mestarin leima löytyykin vasta 1500-luvun lopulta (Jacob Heffner 1599–1612), ei se todista mitään teoriaa vastaan, sillä arkipäiväisiä epäjalosta metallista valmistettuja esineitä ei joka tapauksessa leimattu kuin poikkeustapauksissa.

Hyvää analyysiä sinulta. Maamassoja on lähialueella siirrelty paljon paikoista toisiin ja kulttuurikerroskin voi usein olla hyvinkin paksu (linnamäeltäkin on muuten otettu hiekkaa esim. tientekoa varten vuosisatojen ajan, ennenkuin hiekanotto lopulta kiellettiin).

Tässä on nyt kuitenkin kysymyksessä pappilanniityn yläosa, jonka kohdalla ei tiedetä koskaan olleen minkäänlaisia rakennuksia.
Niityn pinnalta on joka tapauksessa muutama vuosikymmen takaperin otettu multamaata paikoitellen jopa 50 cm kerros seurakunnan tarpeisiin, joten voi tietysti olla, että mahdolliset rakennusten jäänteet ovat tuhoutuneet silloin.

Ounastelinkin, että saattaisi olla just Pappilan alapuolinen rinne. Tuttu paikka, juotiin siellä jotakuinkin 70-luvun puolivälissä kavereitten kanssa saavillinen itse "pantua" kiljua ja musisoitiin...! Erityisen hyvin mieleen painui seuraava kärsimyspäivä...

Kerrankin k.seppää naurattaa hanpaita. Jospa kerronkin että yli kaksikymmentä vuotta sitten naapurini rokotti koko alueeen cs vehkeillä mitä teitsiä pidän kohtuupätevinä vielä tänäpänäkin. Upeita vehkeitä on. sais vaan museomarkkinoille. P.s. En saa mitään kirveestä koska luovuin lunstuspalkkiosta. Sosku rokottais joka pennin toimeentulotuestani varmaan monen kuukauden ajalta. Ajattelinki muuttaa nimimerkkini. Onko ehotuksia.Jooko?