aarremaanalla.com

Siis etsittekö esim. pellolla järjestelmällisesti edestakaisin metri metriltä vai suihkitteko menemään sielä sun täällä?

Sitten nuo metiköt, pystyykö jo kokeneempi metsäpiipittäjä lukemaan metsää. Metikössä tuhansia vuosia porukkaa hengannut, mistä tunnistat heidän hengauspaikat ja reitit?

Miten metsää voisi lukea ihmisen jättämistä jäljistä, mihin tulisi kiinnittää huomiota? (siis muuhunkin kuin pullonkorkkeihin)

No itse ainakin etsin yleensä siellä missä on hyvä maasto piippailla mutta jyrkkien kallionreunojen vierustat ja rotkot kallioiden välissä saattavat mielestäni olla hyviä paikkoja koska helpompi kulkea kuin kallioiden yli,mutta vaikea sanoa jos ajatellaan esihistoriallista aikaa koska ei pysty päättelemään mistään muusta oikeen kuin kallioiden ja kivien sijainnin mukaan kun ovat samoilla paikoilla olleet jääkaudesta asti.Niin ja tietenkin vaikuttaa onko merenranta ollut lähellä sitä metsää joskus.

Uudella pellolla yleensä pyörähdän aluksi reunat ympäri ja sitten parikertaa 'kulmasta kulmaan'. Sitten vähän järjestelmällisemmin, jos on aikaa. Joitain peltoja joissa pääsee usein käymään kannattaa alkaa skannata järjestelmällisesti.. Nopeammilla keikoilla vähän sielläsuntäällä. Jos taas on jotain tietoa pellon historiasta (talojen tms paikkoja) tiedossa, niin sitten niitä alueita tarkemmin.
Metsästä bongailen korkeita paikkoja, mahdollisia kivirakennelmia (rakennusten perustuskiviä) yms ja mahdollisia vanhoja teitä. Myös kasvillisuus on tärkeä indikaattori ihmishulinasta. Marjapensaat kertoo mahdollisista asutuksista ja muutenkin metsän peruskasvistosta poikkeamia silmälläpitäen.
Muinaistulokaskasveista sikoangervoa, mäkitervakkoa, ahdekauraa, nurmilaukkaa ja jänöapilaa on tavattu usein rautakautisten asutusten liepeiltä..

Rankerin ohje on hyvä. Haluaisin kuiten siihen lisätä että etelä ja länneenpuöoleiset penkat ovat parhaita. Lisäksi hotspottia hakiessa saa rauta kuulua. Siellä muut missä rautakin.:on enempi elämää.Kolikot ja korkit ylös raakalla discillä. Sitten etsiminen alkaa vasta. Hienoimmat ei oo vahvimpia luonteeltansa, huomanneeni olen.Tää ei tule helpoksi koskaan, eikä matikka!

rankeri kirjoitti:Uudella pellolla yleensä pyörähdän aluksi reunat ympäri ja sitten parikertaa 'kulmasta kulmaan'. Sitten vähän järjestelmällisemmin, jos on aikaa. Joitain peltoja joissa pääsee usein käymään kannattaa alkaa skannata järjestelmällisesti.. Nopeammilla keikoilla vähän sielläsuntäällä. Jos taas on jotain tietoa pellon historiasta (talojen tms paikkoja) tiedossa, niin sitten niitä alueita tarkemmin.
Metsästä bongailen korkeita paikkoja, mahdollisia kivirakennelmia (rakennusten perustuskiviä) yms ja mahdollisia vanhoja teitä. Myös kasvillisuus on tärkeä indikaattori ihmishulinasta. Marjapensaat kertoo mahdollisista asutuksista ja muutenkin metsän peruskasvistosta poikkeamia silmälläpitäen.
Muinaistulokaskasveista sikoangervoa, mäkitervakkoa, ahdekauraa, nurmilaukkaa ja jänöapilaa on tavattu usein rautakautisten asutusten liepeiltä..

Mites puiden juuret? Onko ajatusta etsiä jemmoja? Tai kukaan löytynyt mitään erikoista?

No joo itse en muistanut/tietänyt noista kasveista, kiitos niistä, se vain että itse en metsässä kesällä juuri jaksa piippailla kuumuuden takia ja hyttysiä sen verran että huhhuh ainakin viimekesänä täällä, ja noista kasveista ei juuri ole hyötyä kuin kesällä, tai no pensaat näkyy aina.Ja itse yleensä katson kartan ilmakuvista myös jos on alue jossa on pelkkää lehtipuuta,saattaa olla metsittynyt pelto tai joku vastaava.