aarremaanalla.com

Yhdistyksen toiminnan tarkoitus
Suomen Metallinetsijät Ry:n tarkoituksena on tarjota metallinetsijöille yhteisö, joka vaalii harrastajien oikeuksia ja etuja, sekä muun muassa antaa harrastajille yhtenäisen profiilin harrastukseen liittyvien virallisten tahojen kanssa käytävää vuorovaikutusta silmälläpitäen.

Yhdistykseen liittyminen
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Hakemuksen voi lähettää sähköpostitse yhdistykselle info@suomenmetallinetsijat.fi

Mukaan tulisi liittää seuraavat tiedot:
Nimi
Osoite
Puhelinnumero

Tervetuloa tutustumaan yhdistyksen nettisivuihin osoitteessa http://www.suomenmetallinetsijat.fi/



Suomen Metallinetsijät Ry:n eettiset säännöt

1. Kunnioitan julkista ja yksityistä maata sekä omaisuutta.
2. En etsi lupaa kysymättä muilla kuin erikseen vapaaksi tietämilläni alueilla.
3. En aiheuta vahinkoa omaisuudelle tai rakennuksille.
4. Toimitan löytämäni roskat asianmukaiseen paikkaan, sekä peitän kaikki kaivantoni.
5. Löytöjen suhteen toimin sen mukaan, mitä Suomen muinaismuistolaki ja laki löytötavaroista määräävät sekä otan huomioon viranomaisten muut suositukset ja määräykset.
6. En kaiva Museoviraston rauhoittamilla alueilla.
7. Harrastaessani metallinetsintää ymmärrän toimivani SME ry:n edustajana ja toimin hyvien tapojen mukaisesti. En häiritse muita etsinnälläni.

Kauankos tuo hakemus käsittely kestää? 2 viikkoo sit laitoin rahat ja tiedot nii ei kuulunu mitään ;/

Mitäs nettisivuille on tapahtunut, ei ole olleet toiminnassa pitkään aikaan?

Kossu kirjoitti:Mitäs nettisivuille on tapahtunut, ei ole olleet toiminnassa pitkään aikaan?

Domain kuulemma livahtanut vanhaksi ja hommat palauttamiselle on käynnissä.

Tammikuussa jäsenhakemus ja maksu.
Eipä ole kuulunut teiltäpäin mitään.
Pitkä on pinna mutta...

Maa Nalle kirjoitti:Tammikuussa jäsenhakemus ja maksu.
Eipä ole kuulunut teiltäpäin mitään.
Pitkä on pinna mutta...

Onko hallituksen porukkaa lukemassa? Alkais olemaan ryhtiliikkeen paikka...!

Lalli kirjoitti:

Maa Nalle kirjoitti:Tammikuussa jäsenhakemus ja maksu.
Eipä ole kuulunut teiltäpäin mitään.
Pitkä on pinna mutta...

Onko hallituksen porukkaa lukemassa? Alkais olemaan ryhtiliikkeen paikka...!

Hyvä ku se nyt eres on toiminnas koko yhristys

Tirehtöörikin voisi postailla nurkkaansa hieman useammin löytöjänsä
SME:n sivut toimivat normaalisti ja kiitämme johtokuntaa johdonmukaisesta
linjasta alan harrastajien puolesta.

jore ja pojat kirjoitti:Tirehtöörikin voisi postailla nurkkaansa hieman useammin löytöjänsä
SME:n sivut toimivat normaalisti ja kiitämme johtokuntaa johdonmukaisesta
linjasta alan harrastajien puolesta.

Ja näkyvyydestä sekä nopeudesta

Medianäkyvyydestä ei SME:tä ainakaan voi moittia.
Jäsenalennuksetkin Finndetectorilla toimivat normaalisti.
Jäsenanomusten nyky- käsittelynopeuteen en ota kantaa, omaan meni n. 4 viikkoa ja
jäsenkorttikin tuli muutama viikko myöhemmin.
Täytyy ymmärtää, ettei yksikään täydentävä foorumi ei ole keneltäkään pois, päinvastoin.
SME:n jäsenet voisivat ottaa "ryhtiä" ja postailla löytöjänsä tai edes kommenttejansa silloin tällöin!
Ymmärtääkseni kaikki Aikojen Alusta -foorumiin rekistöreityneet voivat halutessaan näin tehdä.

SME:n vuosikokous pidettiin 25.4.2015 Luumäellä, Seuratalo Joukolassa.

Puheenjohtajaksi 2015-2016 valittiin Lasse Nyman ja hallituksen jäseniksi Yrjö Hakkarainen, Jens Lingren ja Reima Suojärvi.

Hallituksen varajäseniksi Jussi Tuokko ja Sami Kiuru. Toiminnantarkastajana jatkaa Ilkka Penttinen ja varalla Jukka Partanen. Jäsenille lähetetään spostitse tarkempi tietopaketti ja puheenjohtajan terveiset lähiaikoina.
(Sposti lähetetään heti kun nettipalvelintarjoajalla homma hallussa ja viat korjattu - sivut ja sposti serverivian takia tällähetkellä pois käytöstä)

Löydettiin ne nämä amankin-tunnukset vihdoin.

Tuolta vähän yhdistyksen kuulumisia tälle päivälle.... https://www.facebook.com/SuomenMetallinetsijatRy

Viikko vierähti, joten lienee taas syytä pienelle perjantain tarinoinnille.

Tuossa viikolla olin tekemisissä erään sotavainajien etsintään perehtyneen museomiehen kanssa ja tuli puheeksi tuntolevyt.
Ajattelinkin, että lienee paikallaan kirjoittaa muutama rivi niistä.

Tuntolevyjä löytyy vuosittain useita ympäri Suomineidon vartta, milloin tuoreempia, vanhempia, kotimaisia tai vaikkapa saksalaisia - keskitytään nyt sota-ajan kotimaisiin tuntolevyihin.

Perinteisesti ajatellaan, että kotimaisia tuntolevyjä on kahta mallia, talvisodan ovaalia
(http://wiki.narc.fi/portti/images/d/d7/Tslevy.jpg)
ja jatkosodan koiranluuta
(http://wiki.narc.fi/portti/images/9/99/Jslevy.jpg). Jottei menisi liian helpoksi, malleja on kuitenkin useimpia - tässä niistä pari.

Vasemmalla talvisodan loppupuolella käyttöönotettu, joita on siis tavattu sekä talvi-, että jatkosodan vainajilta. Oikealla taas yksi malli talvisodan ajalta. Tuntolevyn muoto ei siis välttämättä kerro onko se talvi- vaiko jatkosodasta. On myös tilanteita, jolloin löytyneellä sotavainajalla on ollut kaulassaan kolmet tuntolevyt, omat talvi- ja jatkosodan aikaiset, sekä ilmeisesti kaverinsa jatkosodan aikainen - sallittuahan tämä ei ollut, mutta näinkin on tapahtunut.

No, miten sitten toimit jos satut tuntolevyn löytämään?

Ensiarvoisen tärkeää on merkitä tarkka löytöpaikka talteen ja varmistua siitä, että löytöpaikkalla ei ole vainajaa. Tuntelevy on usein tärkein yksittäinen keino sotavainajan tunnistamiseen ja jos levy poistetaan paikalta, jolta myöhemmin löydetään sotavainaja on tunnistaminen jo huomattavasti vaikeampaa, ellei mahdotonta.

Tuntolevykortistot ja -luettelot ovat valitettavasti puutteellisia, joten tuntolevyn löytäminenkään ei aukottomasti tunnistamista takaa - helpottaa jokatapauksessa oleellisesti. Mahdollisista vainajista aina ilmoitus viranomaisille ja kaivelut seis siihen paikkaan.

Paikallisilta sotavainajien etsintäryhmiltä, sotahistoriallisilta museoilta jne löytyy useimmiten kaikkien paikkakunnalla kadoksissa olevien sotavainajien tuntolevynumerot - joten ottamalla yhteyttä heihin saa helposti tiedon, että kuuluuko löydetty levy kadonneelle. Myös kantakortin tilaamalla saa usein tiedon, kenelle tuntolevy on aikanaan kuulunut, mutta kuten
kirjoitin - luettelot eivät valitettavasti ole aukottomia.

Kantakortin tilauksesta lisää täältä
http://www.arkisto.fi/…/palve…/selvityk ... antakortti. Hintaa kantakortille kertyy yleensä joitain kymppejä, joten hinta ei pitäisi olla esteenä omistajan selvittämiselle. Suosittelenkin, että pyritte selvittämään omistajan ja toimittamaan löydetyn tuntolevyn takaisin heille, jotka tuntolevyn ovat aikanaan kadottaneet.

Omasta kokemuksesta voin kertoa, että se tunne kun saa toimittaa tuntolevyn takaisin alkuperäiselle omistajalleen, tai
omistajan omaisille on kaiken vaivan arvoista. Molemmat kuvan tuntolevyistä ovat löytäneet tiensä alkuperäisen omistajan omaisille.

Tälläistä tälläkertaa - hyvät viikonloput!

Pieni tarina siitä, miten EI tule toimia.

Tarina alkakoon pienellä pohjustuksella. Kävin luvittamassa maanomistajilta neljä palstaa erään lammen rannalta - kahvipaketti heille, jotka kasvotusten tavoitin kuten tapoihin kuuluu. Tarinoitiin isäntien kanssa pitkät tovit, kertoivat paikan- ja omasta historiastaan ja sanoivat, että olen ensimmäinen, joka on koskaan lupia pyytänyt. Olivat ilmeisen tyytyväisiä siihen, että on nähty vaivaa metsäpalstojen omistajien selvittämiseen ja tultu rehdisti pyytämään lupaa metallinetsinnälle.

Tiedossa oli, että lammen tienpuoleisella rannalla n. 100m rannasta on kiinteä muinaisjäännös, eli ei kaiveta siellä vaan lammen vastakkaisellapuolella, jolloin pysytään n. puolenkilometrin päässä muinaisjäännöksestä. Seuraavana päivänä illasta, sateiden jälkeen köröttelin paikalle. Jätin auton muinaisjäännöksen puoleiselle rannalle, koska rannan ja muinaisjäännöksen välissä menee tie ja on levähdyspaikka. Etsin olkapäälle ja lähdin tarpomaan lammen toisellepuolelle...

Tässä kohtaa tarinassa päästään siihen kuinka EI tule toimia.

Alle 200m päässä kiinteästä muinaisjäännöksestä noin 50m levähdyspaikalle jättämästäni autosta ensimmäinen iso monttu, seuraava ja vielä kolmas. Kaikki peittämättä, kaivetut tavarat pitkin mättäitä tai montun pohjia. Jäljet tuoreita, samana päivänä kaivettuja. Lisäksi lukuisia pienempiä kaivuujälkiä siellä täällä - en edes laskenut, mutta puhutaan ehkä kymmenistä. Valokuvattuani montut, otin koordinaatit ylös ja pistin tupakaksi. Tähän voisi laittaa muutaman kirosanan jatkoksi, mutta sanottakoon nyt ainoastaan, että harmitti ja paljon.

Mikä siinä on, että
a) ei ymmärretä pysyä poissa muinaisjäännösten välittömästä läheisyydestä?
b) ja jos jaksetaan kaivaa se monttu auki niin ei jakseta myös peittää sitä?!

Jakakaa tietoa harrastuksen aloittaneille siitä kuinka toimia oikein ja ilmoittakaan Museovirastolle jos satutte törmäämään luvattomilla paikoilla pyöriviin kaivelijoihin! Tälläinen toiminta pilaa maineen myös meiltä, jotka haluavat toimia säädösten mukaan ja yhteistyössä eri museotahojen kanssa.

Pinpointteri keskimmäisessä kuvassa mittakaavana niin saatte hieman käsitystä, että minkälaisista montuista oli kyse..

Itsekin tykkään kysyä luvat metsälle siinä tilanteessa jos arvaa tulevansa metsässä nähdyksi. Ei tule kesken kaiken mitään epäselvyyksiä jos maanomistaja ei lämpenekään metallinetsinnälle. Jos alue on metsää, niin kyllä siellä voi harrastella ilman lupia kun siististi toimii.

Museoviraston suositelma suoja-alue kiinteästä muinaisjäännöksestähän on se 200m. Se siis on suositelma, ei laki. Minun mielestäni ei ole mikään häpeä jos on 50m päässä kaivellut kiinteästä muinaisjäännöksestä jonka rajat ovat selvät. Mutta jos alueella on esimerkiksi kalmisto jonka laajuutta ei ole tarkkaan tiedossa, niin silloin olisi hyvä pitää vähän välimatkaa. Vääntäminen tuosta alle 200m suosituksesta ja oikeasta laista jakaa varmasti paljon mielipiteitä, mutta maalaisjärjellä mielestäni pääsee melko pitkälle.

Tuo että jätetään montut auki ja paikat hirveän näköiseksi nyt on ihan hanurista. Ei ole näin sattunut omalle kohdalle, mutta voin kuvitella tunteen. Varsinkin silloin jos itse olisi juuri hankkinut luvat paikalle ja huomaisi, että paikalla onkin jo aikaisemmin kaiveltu.

DigDeep kirjoitti:Itsekin tykkään kysyä luvat metsälle siinä tilanteessa jos arvaa tulevansa metsässä nähdyksi. Ei tule kesken kaiken mitään epäselvyyksiä jos maanomistaja ei lämpenekään metallinetsinnälle. Jos alue on metsää, niin kyllä siellä voi harrastella ilman lupia kun siististi toimii.

Museoviraston suositelma suoja-alue kiinteästä muinaisjäännöksestähän on se 200m. Se siis on suositelma, ei laki. Minun mielestäni ei ole mikään häpeä jos on 50m päässä kaivellut kiinteästä muinaisjäännöksestä jonka rajat ovat selvät. Mutta jos alueella on esimerkiksi kalmisto jonka laajuutta ei ole tarkkaan tiedossa, niin silloin olisi hyvä pitää vähän välimatkaa. Vääntäminen tuosta alle 200m suosituksesta ja oikeasta laista jakaa varmasti paljon mielipiteitä, mutta maalaisjärjellä mielestäni pääsee melko pitkälle.

Tuo että jätetään montut auki ja paikat hirveän näköiseksi nyt on ihan hanurista. Ei ole näin sattunut omalle kohdalle, mutta voin kuvitella tunteen. Varsinkin silloin jos itse olisi juuri hankkinut luvat paikalle ja huomaisi, että paikalla onkin jo aikaisemmin kaiveltu.

Tuo 200m suositus juontaa juurensa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 27.12.2001. Ko. tapauksessa harrastaja piippaili 200m päässä arkeologin määrittämästä muinaismuistoalueen rajasta - teki löydön ja ilmoitti sen Museovirastolle. MV lunasti löydön kokoelmiinsa, mutta ei suostunut maksamaan lunastuspalkkiota, koska katsoi, että löydetty esine kuului samaan kokonaisuuteen kuin aiemmin löydetty muinaisjäännös. Kaikki oikeusasteet siis käytiin läpi, harrastaja vetosi lain määrittelemään 2m rajaan, mutta hävisi.

Aiheesta on käyty paljon keskustelua, ihan aiheestakin. Tähän nivoutuvat muinaismuistolaki kokonaisuudessaan, asetetut suoja-alueet jne. Nyt ei kuitenkaan ole kyse näistä vaan siitä, että palveleeko kuvattu toiminta harrastajia ja yhteistyötä museoväen kanssa - etenkin kun jälki on tuollaista?

Suomen Metallinetsijät Ry järjestään yhteistyössä Finndetector Oy:n kanssa perinteisin syyspiippailun Luumäen lähistöllä 20.9.2015 klo.11 alkaen.
Tapahtuma-alueena toimii n.3,5-hehtaarin pelto.

Mukaan ovat tervetulleita kaikki jäsenmaksunsa maksaneet yhdistyksen jäsenet. Kaikille jäsenille lähetetään lähiaikoina tarkempi tiedote spostilla.
Tapahtumassa suoritetaan myös pienimuotoiset arpajaiset - palkinnoista kiitokset Finndetector Oy:lle.

Raivatkaahan kalenteriin tilaa niin pellolla tavataan - tervetuloa!

Tulossa ollaan Piti ottaa töistä vapaapäivä, että pääsee mukaan

Janisyd kirjoitti:Tulossa ollaan Piti ottaa töistä vapaapäivä, että pääsee mukaan

Oikea asenne - tervetuloa!!

Suomen Metallinetsijät ry 2015-2016

Päivitetäänpäs tännekin vähän yhdistyksen kuulumisia.

Jäseniä liittyi mukaan enemmän kuin kertaakaan sitten yhdistyksen perustamisen 2011 - kiitokset tätäkin kautta!

Yhdistys perusti paikallisosasto Pohjois-Savoon, Uudellemaalle, Kainuuseen ja Pirkanmaalle. Alkuvuodesta 2016 seuraa perässä SME Etelä-Karjala. Paikallisosastot toimivat yhdistyksen alaisena ilman erillistä hallitusta tuottaen tapahtumia ja toimintaan alueen jäsenille. SME / Uusimaan "talvimiitti" pidetään 20.1, tuosta tapaamisesti lisätietoa löytyy jäsenille yhdistyksen foorumilta.

Luumäellä pidettiin 20.9.2015 SME-yhteispiippailu yhteistyössä Finndetectorin kanssa, yhteispiippailu perinnettä jatkettaneen tänäkin vuonna SME/Etelä-Karjalan järjestämänä. Jokainen paikallisosasto järjestää vähintään yhden tapaamisen vuodessa, johon kaikki jäsenet ovat tervetulleita.

Museoviraston kanssa palaveerattiin 5.10.2015 ja tapaamisia pidetään jatkossa säännöllisesti vuosittain ja aina kun tarvetta ilmenee.

5.12.2015 järjestettiin Kivikausiluento ja tarjottiin museokierros Kansallismuseossa. Luento järjestetään tänäkin vuonna, aihe ja paikka selviävät tuonnempana.

16.12.2015 palkittiin yliopistolehtori Anna Wessman työstään metallinetsinnän ja arkeologian saralla

18.1.2016 - 29.2.2016 SME on mukana luennoimassa Helsingin Yliopiston kurssilla "Metallinilmaisinharrastus ja yhteisöarkeologia"

Lyhykäisyydessään näin, lisätietoa ja tarkempaa tietoa tapahtumista löytyy yhdistyksen sivuilta http://suomenmetallinetsijat.fi ja http://www.facebook.com/SuomenMetallinetsijatRy

Vuosikokous 2016

Suomen Metallinetsijät ry:n vuosikokous pidetään 9.4.2016 Hyvinkäällä, Hyyppärän Kartanolla.
http://www.freewebs.com/hyypparankartano/

Kahvila- Ravintola Hyyppärän Kartano sijaitsee Hyyppärän Tilan entisessä päärakennuksessa. Alunperin se toimi tilanhoitajan asuntona, joka vanhan päärakennuksen palon jälkeen 1920-luvulla laajennettiin tilan päärakennukseksi.
Ensimmäinen maininta pysyvästä asutuksesta Hyyppärässä on vuodelta 1774, jolloin sinne perustettiin Hyvinkäänkylässä sijaitsevan Nikkilän rusthollin torppa. Alkuperäisten rakennusten ja peltojen paikkaa ei varmuudella tunneta, mutta voidaan olettaa niiden sijainneen nykyisen rakennusryhmän paikkeilla.

Jäsenille lähetetty tarkemmat tiedot spostitse - tervetuloa mukaan!!

Vuosikokous pidetty - suuret kiitokset kaikille mukana olleille!

Yhdistyksen hallitus järjestäytyy 2016-2017 seuraavasti:
Puheenjohtaja:
Lasse Nyman

Hallituksen jäsenet:
Yrjö Hakkarainen
Reima Suojärvi
Pekka Kiiski

Varalla Jens Lindgren ja Anssi Puisto

Toiminnantarkastaja:
Hannu Tiihonen

Varalla Ilkka Penttinen

Pistetään tarkempaa tarinaa vuosikokouksen annista jäsenille lähiaikoina spostitse.

Erityiskiitos Tiinalle ja Kahvila - Ravintola Hyyppärän Kartanolle loistavasta ruuasta ja vastaleivotuista pullista!!

Yhdistyksen vuosikokous on pidetty ja SME:n hallitus kaudelle 2017-2018:

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin:
- Lasse Nyman (Uusimaa)

Yhdistyksen hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin:
- Pekka Kiiski (Pirkanmaa)
- Yrjö Hakkarainen (Etelä-Karjala)
- Pentti Niskanen (Varsinais-Suomi)

Yhdistyksen hallituksen varajäseniksi valittiin:
- Anssi Virtanen (Etelä-Pohjanmaa)
- Simo Rissanen (Kanta-Häme)

Toiminnantarkastajaksi valittiin:
- Hannu Tiihonen (Uusimaa)
Varatoiminnantarkastajaksi valittiin:
- Ilkka Penttinen (Uusimaa)

Kiitos kaikille, jotka pääsitte paikalle ja suuret kiitokset Ilolan Maatilalle erittäin hyvistä tarjoiluista!

Vuosikokous 2018 pidettiin Forum Marinumin miellyttävässä miljöössä - kiitos kaikille, jotka olitte mukana kokoustamassa ja kuuntelemassa vuosikokouksen jälkeistä luentoa.

Kiitokset myös Jenna Savolaiselle erinomaisesta luennosta!

Yhdistyksen puheenjohtajaksi 2018 - 2019:
- Lasse Nyman (Uusimaa)
Hallituksen varsinaiset jäsenet:
- Yrjö Hakkarainen (Etelä-Karjala)
- Pentti Niskanen (Varsinais-Suomi)
- Pekka Kiiski (Pirkanmaa)
Hallituksen varajäset:
- Markus Kujanpää (Pirkanmaa)
- Tom Sundström (Keski-Pohjanmaa)

Toiminnantarkastajana jatkaa:
- Hannu Tiihonen (Uusimaa)
Varatoiminnantarkastajana:
- Topi Löfman (Satakunta)

http://www.forum-marinum.fi/fi/