aarremaanalla.com

Teen tästä oman ketjun koska asia on yleisesti kiinnostava ajoituksen apuväline.

Alkutiedot on kopioitu tänne tuolta "aarteet..." ketjusta.

Quote:

GIS
Lähetetty: Ke Syy 04, 2013 10:25 pm Vastaa lainaamalla viestiä



Turun alueen maankohoamataulukoiden mukaan vuoden 1150 tienoilla maanpinta oli noin 5 metriä nykyistä alempana. Tämä tarkoittaa, että Ristimäki oli tuolloin hieman lähempänä Aurajokea kuin nykyään ja että Aurajokea pystyi purjehtimaan nykyistä huomattavasti ylemmäs.


ilkkap
Lähetetty: To Syy 05, 2013 9:42 am


Voisitko kertoa mistä lähteestä tuo 5 m on?.


GIS
Lähetetty: To Syy 05, 2013 10:04 am

Laissaaren artikkelin Vanhan Turun itäisten rantatonttien rakentamisaika mukaan Turun keskustan alueella maa on kohonnut vuosien 1150 ja 1950 välillä noin 4,5 m. Tähän lukuun olen vielä lisännyt 60 vuoden maankohoamisen eli noin 0,25 m. Laissaari on ottanut huomioon merenpinnan nousun.



raiban
Lähetetty: To Syy 05, 2013 4:58 pm


Tuo oli hyvä tieto,eiköhän tuo lukema vastaa koko etelärannikkoa?




GIS
Lähetetty: To Syy 05, 2013 8:22 pm


Valitettavasti asia ei ole näin. Esimerkiksi Turun alueella maa nousee vajaat 4 mm vuodessa merenpintaan nähden, kun taas Helsingin alueella nousu on 2 mm ja Haminassa vain 1,6 mm! Lisäksi maankohoaminen on hidastunut tasaisesti vuosisatojen ajan, joten tuosta kyseisestä luvusta ei voida suoraan laskea maanpinnan kohoamista tietyllä paikalla pitkällä ajanjaksolla (esim. 1000 vuotta).

End quote.

Löysin netistä tuon Laisaaren tiedot. Ne on kirjoitettu vuonna 1985.
Sen jälkeen on ainakin kaksi uutta tietoa 1990 luvulta, jotka muuttavat tuota maankohoamisvauhtia.

Ensimmäinen on Kuusiston piispanlinnan alimpien puuosien tutkimus, jossa tulokseksi tuli 1000 vuotta ja 3,5m.
Toinen on Hiittisten arkeologiset kaivaukset 1990-luvulla. Alimmat esineet olivat myös 3,5 metrissä. Jos oletus on ettei kalliita vermeitä heitetty tahallaan veteen niin maankohoama on myös 1000 vuotta ja 3,5 m.

Tarkoitus olisi että tänne kerätään lisää tietoa maankohoamisarvioista eri puolella Suomen rannikkoa.

ilkkap kirjoitti: Ensimmäinen on Kuusiston piispanlinnan alimpien puuosien tutkimus, jossa tulokseksi tuli 1000 vuotta ja 3,5m.

Toinen on Hiittisten arkeologiset kaivaukset 1990-luvulla. Alimmat esineet olivat myös 3,5 metrissä. Jos oletus on ettei kalliita vermeitä heitetty tahallaan veteen niin maankohoama on myös 1000 vuotta ja 3,5 m.

Hiittinen sijaitsee lähempänä Hankoa kuin Turkua, joten sen maankohoamisvauhti on huomattavasti pienempi kuin Turun alueen kohoamisvauhti.

Maankohoamista tutkimalla voidaan etsiä vanhoja asuinpaikkoja rantaviivan tuntumasta sekä luoda karttoja entisajan maisemista, mutta yksittäisten esineiden ajoittamiseen se soveltuu huonosti. Emme esimerkiksi voi olla varmoja onko esine päätynyt löytösyvyyteen luonnollista reittiä vai kaivettiinko se sinne.

Mitä? -luulin että Suomi laskee ja nousee Nokian mukana. Ite luulin maankohoamisen äkistyneen kun uistin jäi jumiin melkopian 70 metrin kiskaisun jälkeen vain hetken upottuaan. Pelästyin turhaa, sillä 3,4 kilon hauki siellä olikin. Kuvakin löytyy.

GIS kirjoitti:

ilkkap kirjoitti: Ensimmäinen on Kuusiston piispanlinnan alimpien puuosien tutkimus, jossa tulokseksi tuli 1000 vuotta ja 3,5m.

Toinen on Hiittisten arkeologiset kaivaukset 1990-luvulla. Alimmat esineet olivat myös 3,5 metrissä. Jos oletus on ettei kalliita vermeitä heitetty tahallaan veteen niin maankohoama on myös 1000 vuotta ja 3,5 m.

Hiittinen sijaitsee lähempänä Hankoa kuin Turkua, joten sen maankohoamisvauhti on huomattavasti pienempi kuin Turun alueen kohoamisvauhti.

Maankohoamista tutkimalla voidaan etsiä vanhoja asuinpaikkoja rantaviivan tuntumasta sekä luoda karttoja entisajan maisemista, mutta yksittäisten esineiden ajoittamiseen se soveltuu huonosti. Emme esimerkiksi voi olla varmoja onko esine päätynyt löytösyvyyteen luonnollista reittiä vai kaivettiinko se sinne.

Juuri näin...! Ohessa on melko pätevä esitys aiheesta:

http://www.helsinki.fi/arkeologia/kurss ... 2_2006.pdf

Itsekkin monta kertaa asiaa miettinyt, kun yleensä piipparoin kemijoen rannoilla niin monta kertaa miettii, että missähän se rantaviiva on ollu esim viisisataa vuotta sitten.

http://www.geofoorumi.fi/retkella/maakohoaa.html

500 vuodessa ei juuri vaikutusta Etelä-Karjalan alueella -eikä tuhannessakaan.
T: villimies

villimies kirjoitti:500 vuodessa ei juuri vaikutusta Etelä-Karjalan alueella -eikä tuhannessakaan.

Maankohoaminen geoidin suhteen Etelä-Karjalassa on noin 3,5 - 4,0 metriä tuhannessa vuodessa erään Geologian tutkimuskeskuksen vanhan julkaisun mukaan. Esimerkiksi Etelä-Savossa se on taas noin 4,5 metriä. Maankohoamisen vaikutuksen huomaa hyvin esimerkiksi tutkimalla Olavinlinnaa ja sen varustusten etäisyyttä vesirajasta nykypäivänä.

GIS kirjoitti: ...Maankohoamisen vaikutuksen huomaa hyvin esimerkiksi tutkimalla Olavinlinnaa ja sen varustusten etäisyyttä vesirajasta nykypäivänä.

Mietippäs uudestaan.

JK kirjoitti: Mietippäs uudestaan.

Voisitko perustella kantaasi tarkemmin? Olavinlinnan alla oleva peruskallio on kohonnut vähintään 2,5 metriä vedenpintaan nähden sitten linnan perustamisen 1470-luvulla. Tämä tarkoittaa sitä, että linnan päälinnan muurit rakennettiin aivan vesirajaan, mutta maankohoamisen takia ne ovat nyt useita metrejä vedenpinnan yläpuolella.

Kannattaa myös verrata maankohoamisen vaikutusta muihin keskiaikaisiin linnoihin; ainoastaan Viipurinlinnan sekä Olavinlinnan maaperä on pysynyt saarena, kaikkien muiden linnojen rakennusalusta on kuroutunut mantereeseen kiinni aikojen saatossa. Suosittelen tässä yhteydessä lukemaan esimerkiksi Kari Uotilan väitöskirjan Medieval Outer Baileys in Finland.

Käsittääkseni Olavinlinnan rantoihin vaikuttaa Saimaan vedenkorkeus.
Saimaan pohja kohoaa samaa vauhtia kuin rannatkin, joten myös vedenpinta kohoaa.
Maankohoamisesta johtuva kallistuminen on vuosituhansien aikana vaikuttanut Saimaan pintaan suurestikin, mutta ei näillä vuosisadoilla.

JK kirjoitti: Saimaan pohja kohoaa samaa vauhtia kuin rannatkin, joten myös vedenpinta kohoaa.

Asia on näin ihanteellisessa maailmassa, missä ei ole muita vaikuttavia tekijöitä. Saimaan rannat nousevat kuitenkin nopeammin kuin sen vedenpinta, sillä vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat muun muassa Vuoksen juoksutusnopeus: "Rantaviiva on viimeksikuluneina vuosituhansina joutunut perääntymään vedenpinnan laskiessa n. 1 m/1000 v".

GIS kirjoitti:

JK kirjoitti: Saimaan pohja kohoaa samaa vauhtia kuin rannatkin, joten myös vedenpinta kohoaa.

Asia on näin ihanteellisessa maailmassa, missä ei ole muita vaikuttavia tekijöitä. Saimaan rannat nousevat kuitenkin nopeammin kuin sen vedenpinta, sillä vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat muun muassa Vuoksen juoksutusnopeus: "Rantaviiva on viimeksikuluneina vuosituhansina joutunut perääntymään vedenpinnan laskiessa n. 1 m/1000 v".

Osittain näin, mutta koska maan kohoaminen on pohjoisemmassa suurempaa niin todellisuudessa Saimaan vesi pakkautuu tänne eteläisen Saimaan alueelle ja maanpinta suhteessa Saimaan vedenpintaan ei ole suuresti muuttunut viime vuosisatojen kuluessa. Vuoksi kun ei pysty, ja nykysäännöstelyllä varsinkaan, vetämään tuota kaikkea läpi vaikka Saimaa tyhjeneekin melkoista vauhtia.
T:villimies

Kultaseppä kirjoitti:

GIS kirjoitti:

ilkkap kirjoitti: Ensimmäinen on Kuusiston piispanlinnan alimpien puuosien tutkimus, jossa tulokseksi tuli 1000 vuotta ja 3,5m.

Toinen on Hiittisten arkeologiset kaivaukset 1990-luvulla. Alimmat esineet olivat myös 3,5 metrissä. Jos oletus on ettei kalliita vermeitä heitetty tahallaan veteen niin maankohoama on myös 1000 vuotta ja 3,5 m.

Hiittinen sijaitsee lähempänä Hankoa kuin Turkua, joten sen maankohoamisvauhti on huomattavasti pienempi kuin Turun alueen kohoamisvauhti.

Maankohoamista tutkimalla voidaan etsiä vanhoja asuinpaikkoja rantaviivan tuntumasta sekä luoda karttoja entisajan maisemista, mutta yksittäisten esineiden ajoittamiseen se soveltuu huonosti. Emme esimerkiksi voi olla varmoja onko esine päätynyt löytösyvyyteen luonnollista reittiä vai kaivettiinko se sinne.

Juuri näin...! Ohessa on melko pätevä esitys aiheesta:

http://www.helsinki.fi/arkeologia/kurss ... 2_2006.pdf

Kiitos hyvästä linkistä!
Sen mukaan Hiittisten ja Kuusiston maankohoamisero on puolen metrin luokkaa/1000 vuotta. Tämä sopii varsin hyvin virhemarginaaliin.
Hiittisten esineet olivat pudonneet maanpinan tasolle (ruohikkoon koska niitä ei ollut löydetty).
Kaikkiaan noin pari sataa esinettä olivat 5-10 cm syvyydessä hiekassa. Tämä aineisto on riittävän suuri ja homogeeninen toteamukseen että maankohoaminen siellä on huomattavasti alle 5m/1000 vuotta.

ilkkap kirjoitti: Kiitos hyvästä linkistä!
Sen mukaan Hiittisten ja Kuusiston maankohoamisero on puolen metrin luokkaa/1000 vuotta. Tämä sopii varsin hyvin virhemarginaaliin.

Kuusiston (Turun) maankohoaminen 1900-luvulla tarkkuusmittalaitteilla mitattuna on ollut keskimäärin 3,94±0,21 mm ja Hiitisissä (Hangossa) 2,63±0,21 mm keskimerenpintaan nähden (kts. esim. Vestøl et al., Determination of postglacial land uplift in Fennoscandia...).

Mikäli näitä lukuja käytetään kuvaamaan keskimääräistä maankoamisvauhtia vuosituhannen kuluessa, eroa tulee 1,31 metriä per vuosituhat. Lopputuloksena on kuitenkin edellä mainituista syistä liian pieni arvio todellisesta maankohoamista.

ilkkap kirjoitti: Kaikkiaan noin pari sataa esinettä olivat 5-10 cm syvyydessä hiekassa. Tämä aineisto on riittävän suuri ja homogeeninen toteamukseen että maankohoaminen siellä on huomattavasti alle 5m/1000 vuotta.

Olen edelleen sitä mieltä, että irtonaisten esineiden löytösyvyys ei ole todiste minkään aikavälin maankohoamisesta.

GIS kirjoitti:

ilkkap kirjoitti: Kiitos hyvästä linkistä!
Sen mukaan Hiittisten ja Kuusiston maankohoamisero on puolen metrin luokkaa/1000 vuotta. Tämä sopii varsin hyvin virhemarginaaliin.

Kuusiston (Turun) maankohoaminen 1900-luvulla tarkkuusmittalaitteilla mitattuna on ollut keskimäärin 3,94±0,21 mm ja Hiitisissä (Hangossa) 2,63±0,21 mm keskimerenpintaan nähden (kts. esim. Vestøl et al., Determination of postglacial land uplift in Fennoscandia...).

Mikäli näitä lukuja käytetään kuvaamaan keskimääräistä maankoamisvauhtia vuosituhannen kuluessa, eroa tulee 1,31 metriä per vuosituhat. Lopputuloksena on kuitenkin edellä mainituista syistä liian pieni arvio todellisesta maankohoamista.

ilkkap kirjoitti: Kaikkiaan noin pari sataa esinettä olivat 5-10 cm syvyydessä hiekassa. Tämä aineisto on riittävän suuri ja homogeeninen toteamukseen että maankohoaminen siellä on huomattavasti alle 5m/1000 vuotta.

Olen edelleen sitä mieltä, että irtonaisten esineiden löytösyvyys ei ole todiste minkään aikavälin maankohoamisesta.

Nyt ei kyllä kemiat kohtaa oikein.
Nykyinen mankohoaminen ei kerro aiemmasta maankohoamisesta paljon mitään. Ei pidä siis käyttää niitä kuvaamaan menneitten aikojen maankohoamisen nopeutta lineaarisesti tuhannen vuoden ajalta. Maankohoaminen on aluksi ollut nopeampaa ja hidastuu jatkuvasti. Noita tarkkuusmittauksia ei ole voinut mitatata tuhannen vuoden ajalta kuin hieman loppupäästä eikä se siis koske kuin nykyaikaa.

Jotta ymmärtäisit tarkemmin mitä tarkoitin tuolla irtonaisten esineiden todistusvoimasta voisin lähettää sinulle Hiiittisten löytökartan (jos löydän) yv:nä. Tänne sitä ei voi postata ymmärrettävistä syistä.
Ja tämän juupas- eipäs keskustelun lopetan tähän.