aarremaanalla.com

no tuosta kuvasta näkyyki paremmin tuo kuoppien muoto. aika mielenkiintoinen. mut emmä usko että sillä silti on merkitystä. veikkaisin että tuon kiven käyttötarkoitus on silti aikalailla samanlainen kuin niillä pyöreä reikäsilläkin.

niin onko tuo kivi sitten lähellä sitä paikkaa missä oli kuva siitä kankaasta ja kuopasta,missä oli kiviä aseteltu ja mistä löysit sen soljen ym tavarat?

Ford&son kirjoitti: niin onko tuo kivi sitten lähellä sitä paikkaa missä oli kuva siitä kankaasta ja kuopasta,missä oli kiviä aseteltu ja mistä löysit sen soljen ym tavarat?

Kannattaa lukea koko ketju...

mese320 kirjoitti: kuppikivi aikaisempien esineiden löytöpaikalle vajaa sata metriä?

no itseasissa justiisa luin vasta sen, kuinka sinne oli noin paljo sivuja väliin kerenny...

hienon löydön oot tehny. eikä se vielä tuohon jää.

ja siitä oon kyllä samaa mieltä monen teistä kanssa, että museoviraston toiminta ei ainakaan henkilökohtaisesti saa multa kovin suuria pisteitä. kovin on hidasta ja köyhää se touhu. mutta, toisaalta, ne tekee mitä ne pystyy niillä resursseilla ja varoilla mitä niillä on, ja ne ei paljoo oo.

ja lisäys vielä että pahoin pelkään että tuokin paikka minkä löysit, jos ei siihen ole tulossa kauppakeskusta/moottoritietä päälle lähi vuosina. jää maan alle odottamaan parempia aikoja. toivottavasti näin ei käy tässä tapauksessa.

Ford&son kirjoitti:no kyllä se niin sitten on. jos näin tuli mustaa valkoisella. kyllä ne muut esineet huokukin viikinkityyliä. ja se paikka kuvassa. kivet ym.

joo, totta. kyllähän tuommosille soljille on ollut mitä vaan käyttöä. muutakin kun niitä viittoja. nehän on entisaikoijen "nippusiteitä". ja tosiaan jos suksissa käytetty, niin suksiahan on käytetty jo esihistorillisista ajoista lähtien. että ei se tosiaankaan ollu tarkoitus pois sulkea sitä vanhuutta.

noista kuppikivistä luin muistaakseni joku aika sitten tutkimusta, jossa pohdiskeltiin niiden käyttöä eräänlaisina "tien viittoina" ja matkan pituuden määrittäjinä.

Löytyiskö tutkimuksen nimi? Hiukkasen kiinnostaisi.

Tässä vähän vaihtoehtotulkintaa. Mitä jos ne kuopat onkin Tifinagia? Kannattaa laittaa päästä yliopistotutkijasuodatin aika pienelle ennen lukemista.

http://www.hermeetikko.com/15/hermeetik ... tusta.html

Tulin laittaneeksi tuon kuvalinkin tuonne keskustelupalstalle myös, kysyen onko tuo heidän mielestään kuppikivi, kun palstallaan ovat noita aika paljon tutkiskelleet.

http://www.hermeetikko.com/15/foorumi/6 ... .html#9366

varsin harvinaisia/erikoisia ovat nuo esineetkin esim,tuo(viikinkiaikainen puhkonainen riipus, jossa alaosassa on
ilmeisesti neulakotelo (samantapainen aiemmin Akaalta),

Nuo kupit ovat niin suorassa linjassa, että väkisinkin tulee kiven lohkomisyritys mieleen. Mutta miksi silloin noin matalat kupit?

Voisin tänään käydä lapsien kanssa katsomassa itsekin tuota töiden jälkeen.

- Velsku

Ford&son kirjoitti:no itseasissa justiisa luin vasta sen, kuinka sinne oli noin paljo sivuja väliin kerenny...

hienon löydön oot tehny. eikä se vielä tuohon jää.

ja siitä oon kyllä samaa mieltä monen teistä kanssa, että museoviraston toiminta ei ainakaan henkilökohtaisesti saa multa kovin suuria pisteitä. kovin on hidasta ja köyhää se touhu. mutta, toisaalta, ne tekee mitä ne pystyy niillä resursseilla ja varoilla mitä niillä on, ja ne ei paljoo oo.

Kyllähän museovirastolla rahaa on mutta taitavat mennä byrokratian pyöritykseen

no tuotakin kivirauniota tutkijoiden kannattaisi vilkaista lähemmin

sorry, muistikuvat siitä tutkimuksesta/ajatelmasta on tosi hatarat, että en osaa ohjata sinua nyt kyllä oikeen mihinkään suuntaan.
en usko että nuo olisi lohkoamiseen käytettyjä kuoppia. ei ole minusta loogista kaivaa lohkoamiseen noin "laajoja" monttuja jotka on noin matalia.
eikös osa kuppikivien "kupeista" ole todella matalia?

onhan jossakin sanotaan nyt "pohdinnassa (älkää kysykö mistä löytyy, sitä kun lukee niin paljon kaikkea, ja unohtaa ne samantien) arveltu niiden olevan jonkinlaisia hautojen järjestys kaavoja tjms. johonka sitten vainajaa on muistettu sen oikeaan kohtaan kivessä. mene ja tiedä.

yleensä yksinkertainen ratkaisu on lähes aina oikein, ja perimätieto on valttia. tuo kirjoitus homma menee ainakin minun hilseen yli. en näe sille mitään loogista syytä/käyttötarkoitusta. eikös suomessa kuppikiviä käytetty vielä 1800-1900luvulla? liityen juuri näihin sadonkorjuu ym shamanisti-perinteisiin. ihan kun taas muistaisin joskus nähneeni jonkun hyvin vanhan mustavalko filmin joka käsitteli shamanismia. nojoo hataria muistikuvia..

Kävin katselemassa kuppikiveä paikan päällä, Mese320:n esittelemänä.
Olipa mielenkiintoinen reissu, lapset vain nälkäisinä huusivat makkaranpaistoon koko ajan, joka haittasi vähän keskittymistä itse asiaan.

Ei tuota lohkomisyritykseksi voi paikanpäällä oikein tulkita mitenkään. Joku muu merkitys noilla kuopilla on, takuulla. Ihan suoraan riviin ne on tehty. (mikä voi olla suoran rivin tarkoitus?)
Kivessä on myös joitain uurteita ja pieniä painaumia, mutta joista ei nyt ihan suoraan voi sanoa ovatko luonnon vai ihmisen tekemiä. Lapset haittasi sen verran, että niitä pitäisi käydä katselemassa ja raaputtelemassa läpi paperille hiilenpalalla tai tukkikynällä, jotta näkis onko niissä järjellisiä kuvioita. (nyt tää mun mielikuvitus laukkaa, kun tuli alle kuukausi sitten käytyä Norjassa Altamuseossa katselemassa kivipiirustuksia ja raaputuksia http://www.alta.museum.no/sider/tekst.asp?side=24&meny=. On muuten hienoja, voin suositella! Avaa myös silmät siihen, että mitä kaikkea sitä kalliossa voi olla, joka näyttää äkkiäkatsottuna ihan tavalliselta kalliolta. Sen verran heikosti ne erottuvat, kun on kiven päällä sammaleet yms.)

Kupit on siis lohkomistarkoitukseen tai yritykseen aivan liian matalia, leveitä, pyöristynyt reunaisia ja syvimmästä kohtaa sormen kärkeä hivenen ohuempia. Kapenee siis pohjan suuntaan. Tehty siis aika kapealla työkalulla. Eivät mielestäni olleet ns. soikeita, vaan enenmmän pitkulaisen mallisia.
Kiven rapautuneisuudesta/kuppien tekotavasta johtuen ne ei olleet terävä/jyrkkäseinäisiä, vaan vaikuttivat tosi vanhoilta. Kivessä oleva tuorempi poranjälki on ihan erin näköinen, mitä nuo vanhat, jotka ovat ehkä hakkaamalla tehdyt? (ei kiertämällä tai hieromalla)
Kuppien pohjasta voisi päätellä, että taitavat olla tehty siten, että kolme(?) vierekkäistä kuoppaa hakattu, jotka yhdistetty. Eli oli kutakuinkin kolme syvempää kohtaa rivissä kupin pohjalla.

Kivestä vielä sellainen mielenkiintoinen piirre, että kivi on rikottu ja rikkoutunut osa on vielä siten maata vasten/sammaleen peitossa, että siitä ei päässyt selville mitä kaikkea siinä on. Löytyiskö lisää kuppeja? Kiven rikkomisesta mese esitti mielestäni yhden tosi hyvän tulkinnan, rikottu ehkä kirkonmiesten/rakentajien toimesta, koska saattaa olla "pakanallinen" merkitys ollut tuolla.

Tuota mesen kuvaamaa röykkiötä itse pidin aikaisemmin ihan pellota kerättynä kivikasana, mutta kyllä tuo kuppikivi laittaa harkitsemaan tulkintaa. Jotain tuolla alueella on ollut ja vaikka asiat näyttävät äkkiseltään tavallisilta, ne ei sitä välttämättä sitten ole... Ainakaan kun ko. kivet ja kuppikivi ovat lähes ainoat kivet alueella. Siitä joskus aikaisempina vuosina pikaisesti myös kokeilin hakeakin ja löytyi muistaakseni pullon korkkeja... Taisipa olla rauta- tai piikkilankaakin haitaksi maassa siinä.

- Velsku

Katsokaapa tätä:
Kuppikivi, jossa samanmallinen, "pitkä" kuppi. Tuplakupiksi mainittu, olisko nämä mesen löytämät sitten triplakuppeja? (vai ihan myös tuplakuppeja).

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000018962
Ja olisiko tuokin halkaistu?

T'uon löydettyäni, entistä varmempi olen, että kyseessä on ihan aito kuppikivi.

- Velsku

Pitääpä katsella uusin silmin tuossa lähistöllä olevia kalliopainanteita. Olen pitänyt niitä kaikkia hiidenkirnun alkuina tähän saakka mutta osa on kyllä tollasia pitkulaisia, joskin siis sijaitsevat peruskalliossa eivätkä kivessä.

onhan noita kuppikiviä voitu tehdä eri aikakausinakin, ja hieman eri syistä ja niinkuin nykyinen työntekomme. on tekijöitäkin kaikenmoisia. jotkut pätevämpiä ja kärsivällisiä, jotkut vähemmän päteviä ja hosujia. ei kaikki varmasti ole sieltä rauta-pronssikaudelta. siihen aikaan suomen väkiluku on ollut niin pieni, että meitä ei mitenkään ole voinut riittää joka paikkaan.

mun mielestä suomen esihistoria kivi, pronssi, rauta, on todella huonosti tutkittua aikaa. kunnolla suomen muinaishistoriaa on alettu tutkia vasta viime aikoina, jos nyt muutamia tutkijoita/tutkimuksia ei oteta mukaan. osaa syy tähän on varmasti se että suomi on pitkälti historiassa ollut muun maan "omistuksessa". suomen ja suomalaisuuden historia, on heikosti tunnettu koska sitä ei ole haluttu tutkia. kansa joka elää toisen kansan alaisuudessa, pitää pitää hiljaisena omista juurista ja perinnöstään. tämä on klassista siirtomaa/valloittajan käytäntöä. museovirasto on hyvä esimerkki siitä jäänteestä ja krstillinen kirkko, jolla on ollut taipumus lievään tuputukseen historian varrella. vielä 1800 luvulla meitä pidettiin osassa eurooppaa pelkkinä mongoleina. ja tätä käsitystä ei "suomen" suunnalta kovin kovasti yritetty muuttaa. no nyt kun tiedetään paremmin miten mongolit ovat maailmanhistoriaan jääneet, olisin vain ylpeä arojen valloittajien geeneistä.

kalevalaakin on naurettu. suomalainen kansanperinne. pidetty pelkkänä juopon kukkakauppiaan kyhäämänä tarinana. ei meillä voi olla perinteitä jne. todellisuudessa, kaleva, kanteletar, vanhat osat siitä, laulurunous, runomitta, on vanhinta suomalaista perinnettä. siinä liikutaan suomalaisuuden juurilla ja ytimessä. osa niistä vie meidät takaisin siihen aikaan kun täälä elettiin metsissä, kunnioitettiin luontoa ja metsän eläimiä, vuoden aikoja, niiden vaihtumista ym ym. ja siitä muistettiin vielä kiittää.

ja kuitenkin kaikista muiden kansojen ja kirkon ym vaikuttajien toimesta se ikivanha perinne elää hyvin vahvasti meidän kaikkien keskellä. se on vaan muuttanut muotoaan, tullut niin itsestään selväksi että sitä ei enää huomata. vanhat lastenlaulut mitä meille on laulettu tuu tuu tupakkarullaa, juhannuksen vietot, joulunvietto perinteet, nämä on kaikki jäänteitä siitä vanhasta "viisaudesta" mikä elää hyvin syvällä meissä kaikissa. "nuotiolla istutaan ja puhutaan vanhoja". -> nyt kotisohvalla internetin kautta viemme perinteitä eteenpäin niin vahva se on meissä.

mitähän tää keskustelu muuten koski ennenku alotin tän paasaamisen?? ai niin ne oli ne kuppikivet... taisin eksyä hiukka polultani

Ei kai pieni eksyminen niin paha juttu voi olla, varsinkaan kun paasaamista on kiva lukea

Juu, Foorsonni puhuu asiaa vaikkakin aiheen vierestä
T: villimies

soljen lähiympäristöstä aikaisemmin n300m säteellä löytämiä rautaesineitä puhdistelin (vasaralla hakkaamalla) yksi tunnistamaton esine paljastui puukoksi terän pituus 6.5cm toisessa kuvassa on puukko merkitty nuolella,nuo muut ei tietoa mitä lie,

ompas runsasta esineistöä kaikenmoista.

mulla on ongelma taas se tässä "suur"-kristiinankaupungissa, että tällä alueella on todella paljon muinaisjäännökseksi luokiteltavia paikkoja, siis ihan museovirastonkin vahvistamia joskus ikuisuus sitten. eikä niitä ole koskaan sen jälkeen läpi käyty. sinne ne on jäänyt metsiin.
välillä tuntuu että niitä epäilyttäviä paikkoja löytyy heti kun tuonne metsään lähtee sompaamaan. kivi rakennelman ja röykkiön tapaisia on melkein joka paikassa kun katsoo vain oikealta "etäisyydeltä" esim merestä tai maastosta. toki mielikuvitus on ainakin minulla semmoinen että alkaa heti harhailemaan. mutta joitakin mielestäni epäilyttäviä paikkoja hieman piippailtuani, niin garretti kyllä aina näyttää että jotain sielä olisi. tosin näyttää yleensä aika syvälle. empä ole vielä kertaakaan edes koe kaivanut mistään. joten nämä on vaan siis pelkkää spekulointiani.

löytöni tänään laiskan ja nopean tonkimisen jälkeen, ilman kuvia.
-rautanauloja
-piikkilankaa
-pullonkorkkeja

mutta usea "potenttiaalinen" aarrepaikka...

onko 900-1300 luvun puukot olleet samanmallisia kuin nykyisin?eipä oikein löydy tietoa eikä kuviakaan mistään

hiukan parempi kuva

no kun ei kukaan lähe ees yrittämään, niin mä voin olla se aseseppä hagelstam joka tähän vastaa..

suomessa on aina osattu valmistaa mahtavia ja hyviä puukkoja. peruspuukon valmistus ei oo muuttunu monessa sadassa vuodessa juuri lainkaan. niinkuin ei peruspuukon muotokaan. jos puukko on molemmilta puolilta teroitettu, se ei ole puukko.

näin ollen tuo sinun "puukkosi", kun olet tuota terän muotoa hieman piirtänytkin, ei oikein muistuta peruskäyttöpuukon muotoa. enemmän tulee mieleen joku keihään pää tai sitten joku tiettyyn "erikoistyöhön" tehty teräase/pistin. karhukeihään pää? hyljekeihäänpää?

mutta, jos tuo on "puukko", se on sillon suhteellisen vanha. tuon muotonsa takia. ja koska tuo mikä "puuhun" on kuumana lyöty, on noin paksu. ja suhteessa tuohon terään, niin mun mielestä liian pitkä. eli terä olisi aika lyhyt suhteessa kahvaan. mutta, en ole iisakki järvenpää näissä asioissa, ja onhan tuo aika kuonanen, että ei tosta oikeesti pysty sanoo varmasti. mut jos haluat arvion. sanon n. 200v ja ei puukko.

Olehan mese varovainen noiden löytöjen kanssa, eli kysele museoviraston mielipide, ennenkuin kopistelet ruosteet irti. Ottavat ehkä elektrolyysillä itse niistä ruosteen pois ja lopputulos on paremmin säilyttävä.

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... =748040001

Tässä kuva tuosta keihäänkärjestä "Siikajokilaakson Historia I" kirjasta, sivulta 51.



Harmi, että puukosta en löytänyt kuvaa mistään.
Osaako joku kaivella puukon kuvaa jostain enemmän edelläolevan linkin kauttasaamien tietojen perusteella? Tai joku, joka vaikka pääsisi museon materiaaleihin käsiksi.
Voitaisiin äkkiseltään nähdä jopa, liittyykö löydöt "ajallisesti" toisiinsa (samanlaiset)

Samaisesta kirjasta löytyy myös tuon löytämäsi soljen serkku:



Ajattelin myös mese ehdottaa, että käydäänpä jokupäivä etsimässä löytyykö tuolta keihäänkärjen ja puukon löytöpaikan läheltä näillä nykyaikaisemmilla vehkeillä mitään. Muttei taida kannattaa, kun ovat rakentaneet talon löytöpaikan päälle...

- Velsku

No niin, laitetaanpas ne kuvatkin katsottaviksi.

https://picasaweb.google.com/velsku/Ott ... directlink

Tuolla on myös yksi epäilty kuppikivi, pitäisikö tehdä excursio tuonne ja katsoa ovatko kupit samankaltaisia, kuin mesen löytämä.



- Velsku

kuukaudenpäivät pian menny eikä museovirastolta ole mitään kuulunut ,aika verkkasta toimintaa

mese320 kirjoitti:kuukaudenpäivät pian menny eikä museovirastolta ole mitään kuulunut ,aika verkkasta toimintaa

jospa se tarkoittaa että saat mennä kaivamaan loputkin?