aarremaanalla.com

Leijona kirjoitti:Kokeilin vielä eri värejä tuohon kelan ja lapion väliseen valkoiseen alueeseen, niin pakko todeta, että sen täytyy olla vaalea sävy ja niistä ainut mikä käy on tuollainen vaalea keltainen. Sehän voisi samalla kuvata sänkipeltoa, kun vilja on leikattu
Tuo lapio kun ei kuvaa fiskarsia, niin en piirtänyt siihen kiristysjuttua. Se on vaan lapio ja kuten Patti totesikin, niin se kuvaa samalla historiallista esinettä, eli taistelukilpeä
Tältä se näyttää nyt: (vai kävikö valkoinen tausta paremmin?)
]

Tuo sänkipellon väri on yhtä hyvä kuin vihreä olisi, siis symboliikaltaan ja värikin sopii tuohon hienosti.

Tuo lapio on tuollaisenaan hyvä "yleislapio" eikä ole sidoksissa mihinkään firmaan. Tuskin me Fiskarssilta sponsoria saataisiin, vaikka piirrettäisiinkin sen lapio logoon. Ja trust me, ei kannata myydä itseään halvalla alennusten toivossa, mulla on tuosta kokemusta aiemmista sponsorisopimuksista.

t. patti

P.Aholainen kirjoitti:

Välikysymys:
Mitä saan vuosi/kausi maksulla jos liityisin tulevaan Suomen metallinetsijat ry.n?
Eli mitä hyötyä olisi minulle?

Voi olla että ei mitään, voi olla, että oikeus koko piipparointihommaan. Tässä ei nyt varmaan kukaan saa mitään henkilökohtaista. Tarkoitus olisi, että saadaan yhteinen ääni kuuluviin, jos vaikka alkaisivat kieltämään koko piipparointihommaa, niinkuin länsinaapurissa. Saadaan pelisäännöt hommalle, jotka voidaan esittää esim. museoväelle, kun kyselevät toiminnastamme. Saadaan äänemme kuuluviin ja mahdollisesti yhteisiä kaivuukohteita keskenämme tai jopa museoviraston kaivauksilla (lue: kiireisillä kohteilla, joita ei ehditä kaivaa tai resurssit ei riitä).
Minä en ainakaan odota yhdistykseltä mitään enempää, kuin hyvää yhteistyötä, tapaamisia ja voimaa mielipiteille.
Lopultahan kaikki on itsestämme ja yhdistyksestä kiinni mitä haluamme. Kuinka paljon keräämme rahaa? Halutaanko pinssejä, paitoja, lippiksiä jne? Etsitäänkö sponsoreita, yhteispiipparointialueita, yhteistyökumppaneita jne? Kaikki on aktiivisuudestamme kiinni. Mahdollisuuksiahan on. Tehdä vaikka rahankeruukamppanjoita, joilla voisi sitten rahoittaa vaikka ulkomaan piipparointireissuja tms.

Tuossa on esimerkkitapaus Tsekistä, mikä voisi ajaa tilanteeseen, että koko piipparointi kielletään:

http://www.radio.cz/en/section/curraffr ... ters-death

Viva SME ry !

Näin ollen yhtenä tärkeinpänä kohtana tulisi
painottaa 100-vuotta vanhempien löytöjen ilmoittamista,
etteivät ne ala kerääntymään yksityiskokoelmiin,
niinkuin tuossa esim. tapauksessa kävi ja mikä voisi
johtaa harrastuksen loppumiseen Suomessa.
Vaikka itsestä tuntuisikin ettei oma löytö ole sen arvoinen,
niin kuitenkin lakia pitäisi noudattaa ja se olisi hyvä signaali
jatkuvuutta ajatellen, liika "tunnollisuus" tässä ei ole varmaan
paha asia.

Tämä on aika mielenkiintoinen kommentti:

"And few are perhaps aware of yet another reason why using metal detectors for this purpose is harmful – when large amounts of metal objects are regularly brought to light, there are simply not enough archaeologists to examine them properly.”"

Ajatteleekohan Suomen museovirasto samalla tavalla, jos piipparoijien määrä kasvaa vaikka 10-kertaiseksi ja 100 v. vanhoja rautamötiköitä ja kuparilätkiä alkaa valumaan museovirastolle kuutioittain viikossa?

t. patti

Lain muuttaminen siten, että ilmoitusvelvollisuus koskisi yli 200 vuotta vanhoja löytöjä, vähentäisi melkoisesti tuota "turhaa työtä". 1800-luvun löydöistä ei juurikaan taida paljastua enää uutta.

JK kirjoitti:Lain muuttaminen siten, että ilmoitusvelvollisuus koskisi yli 200 vuotta vanhoja löytöjä, vähentäisi melkoisesti tuota "turhaa työtä". 1800-luvun löydöistä ei juurikaan taida paljastua enää uutta.

Norjassa kolikoiden ilmoitusraja on muistaakseni 1650. Muiden esineiden joku toinen.

Jos/kun saamme tämän yhdistyksen pyörimään niin sitten voisi ensimmäisenä yhteistyönä MV:n kanssa olla sellainen "tärkeiden löytöjen tunnistaminen" -kurssi, jossa MV kertoisi meille mitä kannattaa ilmoittaa ja mitä ei, ettei jouduta "ylitarjontatilanteeseen". Tuo 100 v on varmaan tehty tavallista rahvasta varten, ettei mitään tärkeää mene vaan ohi. Alan harrastajien parissa tilanne on kuitenkin toinen, kun löytöjä tulee enemmän.

t. patti

patti kirjoitti:

JK kirjoitti:Lain muuttaminen siten, että ilmoitusvelvollisuus koskisi yli 200 vuotta vanhoja löytöjä, vähentäisi melkoisesti tuota "turhaa työtä". 1800-luvun löydöistä ei juurikaan taida paljastua enää uutta.

Norjassa kolikoiden ilmoitusraja on muistaakseni 1650. Muiden esineiden joku toinen.

Jos/kun saamme tämän yhdistyksen pyörimään niin sitten voisi ensimmäisenä yhteistyönä MV:n kanssa olla sellainen "tärkeiden löytöjen tunnistaminen" -kurssi, jossa MV kertoisi meille mitä kannattaa ilmoittaa ja mitä ei, ettei jouduta "ylitarjontatilanteeseen". Tuo 100 v on varmaan tehty tavallista rahvasta varten, ettei mitään tärkeää mene vaan ohi. Alan harrastajien parissa tilanne on kuitenkin toinen, kun löytöjä tulee enemmän.

t. patti

Tämmönen kurssi on juuri sitä yhteistyötä mitä kaivataan ja on tulossa iavan varmasti. Ainaki täällä Kokkolassa on yks arkeologi lupautunut selvittään asiaa ja jakamaan tietoa meille.

Ei pidä kuitenkaan unohtaa että tämä foorumi on aika tehokas esineiden tunnistamisessa ja tunnistamisen opettelussa. Väittäsin että tällä foorumila löytyy henkilöitä joiden taito tunnistaa esineiden osiakin menee reippaasti ohi museon tason. Pitää aina muistaa että yksin on vaikeeta tietää kaikkea mutta porukalla voi päästä jo aika lähelle.

Tuo ilmoitusvelvollisuushan tarkoittaa vain sitä
että ilmoitetaan esim. s-postilla 100-v vanhemmat
löydöt miel. kuvien kanssa ja löytöpaikkatiedot.
Sitten saavat itse päättää mitä lunastavat.
Tällaiset ohjeet olen itse saanut kun asiaa tiedustelin.
Aika vähän kuitenkin löydöissä on sellaisia jotka kiinnostavat
argeologisessa mielessä, joitain poikkeuksia lukuunottamatta.
Omista päivän löydöistä on hyvä pitää kirjaa
esim. niin että kun ne on valokuvannut, nimeää kuvan
löytöpaikan mukaan. Sillä tavalla muistaa mistä ne on
löydetty.

JK kirjoitti:Lain muuttaminen siten, että ilmoitusvelvollisuus koskisi yli 200 vuotta vanhoja löytöjä, vähentäisi melkoisesti tuota "turhaa työtä". 1800-luvun löydöistä ei juurikaan taida paljastua enää uutta.

Voisi kuvitella, että JOS metallinetsimet joskus kiellettäisiin Suomessa, se johtuisi osaltaan juuri tuosta "ylitarjonnasta", eli suuresta löytöjen määrästä, jolloin museoväki katsoisi resurssinsa riittämättömäksi pysyä tutkimuksineen perässä.
Siksipä tulisikin, kuten JK mainitsikin, muuttaa lakia, ainakin kolikoiden ilmoitusvelvollisuutta vanhemmaksi.
Olen saanut itsekin todeta, että rahakammiota ei kiinnosta etenkään vanhemmat kuparikolikot, (paitsi erikoisuudet) koska metallinilmaisinten lisääntyminen on lisännyt valtavasti niiden löytymistä.
Heitä kiinnostaa enemmän kolikoiden löytöpaikat.

Ja vielä yhdistyksestä.
Olemme veljeni kanssa saaneet Etelä-Karjalan maakuntamuseon, sekä Museoviraston taholta kiitosta lain/lupien (maanomistajien) mukaan toimimisesta ja yhteistyö on toiminut hienosti ja uskoisinkin, että rekisteröity yhdistys olisi hyvänä signaalina museoihin päin, koska jäsenet olisivat sitoutuneet toimimaan lain mukaan, jolloin museoväellä olisi ainakin yksi huoli vähemmän , kun ei olisi pelkoa vääryyksistä ainakaan järjestäytyneiden harrastajien taholta.

Toisaalta alkaa tuntua siltä, että olemme itse harrastajet kriittisempiä itseämme kohtaan, kuin museoväki

Tuo tsekin tapaus on hyvä esimerkki siitä miten tärkeää on aina laittaa ylös löytöpaikka Myönnetään, että joskus hieman kehtuuttaa raapustaa löytöpaikka ja aika ylös varsinkin jos kohteet on jotain rupisia kolikoita yms.

Tänään tuli omasta paikallismuseosta vastaus kun lähetin
sinne omia löytöpaikkatietoja ja kyselin miten toimitaan.

Lainaus:" Laita noita 1600 ja 1500-lukujen kolikoiden löytöpaikkojen
koordinaattitietoja tulemaan vaikka kansalaisen karttapaikan kautta.
Se tieto riittänee.
Noita vanhemmat kolikot ja muut erikoisemmat/epämääräisemmät
esineet kannattaa aina ilmoittaa kuvien kanssa tänne minulle.
Katotaan niitä sitten tapauskohtaisesti."

hoyla kirjoitti:Tänään tuli omasta paikallismuseosta vastaus kun lähetin
sinne omia löytöpaikkatietoja ja kyselin miten toimitaan.

Lainaus:" Laita noita 1600 ja 1500-lukujen kolikoiden löytöpaikkojen
koordinaattitietoja tulemaan vaikka kansalaisen karttapaikan kautta.
Se tieto riittänee.
Noita vanhemmat kolikot ja muut erikoisemmat/epämääräisemmät
esineet kannattaa aina ilmoittaa kuvien kanssa tänne minulle.
Katotaan niitä sitten tapauskohtaisesti."

Saisikohan joku kyseltyä tuohon käytäntöön ihan yleisen luvan, esim. Tuukka Talviolta, koskien ainakin noita rupisia peltokolikkoja, niin ei tuntisi itseään niin rikolliseksi kun ei ilmoittele noita tavallisia kopeekoita ja örejä.

JK kirjoitti:

hoyla kirjoitti:Tänään tuli omasta paikallismuseosta vastaus kun lähetin
sinne omia löytöpaikkatietoja ja kyselin miten toimitaan.

Lainaus:" Laita noita 1600 ja 1500-lukujen kolikoiden löytöpaikkojen
koordinaattitietoja tulemaan vaikka kansalaisen karttapaikan kautta.
Se tieto riittänee.
Noita vanhemmat kolikot ja muut erikoisemmat/epämääräisemmät
esineet kannattaa aina ilmoittaa kuvien kanssa tänne minulle.
Katotaan niitä sitten tapauskohtaisesti."

Saisikohan joku kyseltyä tuohon käytäntöön ihan yleisen luvan, esim. Tuukka Talviolta, koskien ainakin noita rupisia peltokolikkoja, niin ei tuntisi itseään niin rikolliseksi kun ei ilmoittele noita tavallisia kopeekoita ja örejä.

Minä sitä aikaisemmin jo kyselin ja siitä on lainaus- Museovirasto ja vanhat
kolikot- osastolla ti mar 30pvä.
Tästä asiasta on nyt ainakin minulla osin kahdenlaista tietoa.

Tällaisen vastauksen minä sain kesemmällä, kun lähetin kuvia hopeisesta 8 ja 4 Ören klippingeistä:

"Ennen vanhaan ainakin Eerikin raha olisi todennäköisesti haluttu tänne
nähtäväksi ja hyvin mahdollisesti myös lunastettavaksi, mutta
metallinetsimien käyttö on lisännyt löytöjä siinä määrin, että emme
mitenkään voi lunastaa kaikkea mahdollista eikä siinä olisi mieltäkään. Sitä
suuremmalla syyllä pyrimme kuitenkin rekisteröimään löydöt mahdollisimman
hyvin - ei nyt enää kaikkia 1600-1700-luvun kuparikolikoita mutta vanhemmat
ja "paremmat" löydöt kuitenkin. Siksi pyytäisin arkistoamme varten hieman
tarkempaa tietoa löytöpaikasta. Sitä ei ole tarkoitus julkaista missään."

Terveisin
Tuukka Talvio

Oman "tulkintani" mukaan ilmoitan 1600-ja 1500 lukujen
kolikoiden löytöpaikat paikallismuseolle ja vanhemmista
kolikkolöydöistä (jos niitä ikinä tulee) kuvat ja löytöpaikat
paikallismuseolle niinkuin myös muut erikoisimmat/epämääräiset
esinelöydöt paikallismuseolle.
Tuukka Talviolle 1500-luvun kolikkolöydöt ja sitä vanhenpien kuvat ja löytöpaikkatiedot sekä uusimmista kolikkolöydöistä harvinaiset/mie-
lenkiintoiset. Niiden määrittämisessä tarvitaan Foorumin asiantuntijoiden
apua.

olen pannut merkille että tuntuu tuo 1500 luku olevan joku joka erityisesti museovirastoa kiinnostaa.

Miksi?
Mitä tuona vuosisatana on tapahtunut niin erikoista että tuon ajan rahat kiinnostaa niin paljon?
Onko tuon ikäisissä rahoissa jotain erityistä esim verrattuna 1700 luvun rahoihin?

Olen tainnu nukkua historiantunneilla aikoinaan:)

ihis81 kirjoitti:olen pannut merkille että tuntuu tuo 1500 luku olevan joku joka erityisesti museovirastoa kiinnostaa.

Miksi?
Mitä tuona vuosisatana on tapahtunut niin erikoista että tuon ajan rahat kiinnostaa niin paljon?
Onko tuon ikäisissä rahoissa jotain erityistä esim verrattuna 1700 luvun rahoihin?

Olen tainnu nukkua historiantunneilla aikoinaan:)

Ei kai siinä muuta syytä ole kuin että 1500-lukuiset ja sitä vanhemmat ovat melko harvinaisia löytöjä.
Olen lähettänyt tiedot monestakin 1500-luvun kolikosta Tuukka Talviolle, mutta olen saanut pitää kaikki itselläni.

ihis81 kirjoitti:olen pannut merkille että tuntuu tuo 1500 luku olevan joku joka erityisesti museovirastoa kiinnostaa.

Miksi?
Mitä tuona vuosisatana on tapahtunut niin erikoista että tuon ajan rahat kiinnostaa niin paljon?
Onko tuon ikäisissä rahoissa jotain erityistä esim verrattuna 1700 luvun rahoihin?

Olen tainnu nukkua historiantunneilla aikoinaan:)

Oliskohan se, että ne on harvinaisempia kuin 1600- tai 1700-lukujen kolikot Ja vaikka 1400-lukua ei olekaan mainittu niin kyllä ne ovat yhtä haluttuja kuin 1500-lukulaiset.

t. patti

mutta minkä takia ne ovat niin paljon harvinaisempia?
Alettiinko rahaa lyömään oikein urakalla juuri 1600 alussa jonka vuoksi kolikkolöytöjäkin on enemmän?

ihis81 kirjoitti:mutta minkä takia ne ovat niin paljon harvinaisempia?
Alettiinko rahaa lyömään oikein urakalla juuri 1600 alussa jonka vuoksi kolikkolöytöjäkin on enemmän?

Vähemmän ihmisiä, vähemmän rahanhukkaajia. Lisäksi kuparit, jos niitä 1500-luvulla oli, ovat mitä todennäköisimmin tunnistamattomassa kunnossa suurin osa.

Tässä netistä löytynyt lista Suomen asukasluvusta menneinä aikoina
http://www.kolumbus.fi/rastas/list/asukasluku.html

t. patti

Turussakin lyötiin rahaa jo 1400-luvun alussa joten tuskin se on syynä tuohon 1500-luvun 'rajaan'.
Olisiko niin että Kustaa Vaasan kaudella alkoi jonkinlainen yleinen vaurastuminen ja sitä rahaa alkoi olla laajemmalla kansanosalla, jopa joskus hukattavaksiin asti.

Yki

Tässä on vielä hyvää luettavaa Suomen rahankäytöstä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rahan_historia_Suomessa

t. patti

ps. ei tuo olekaan hyvä linkki, luin sen vasta linkittämisen jälkeen.

Ookke, kiitoksia vastauksista.
Myönnän että on jäänyt taustatutkimukset vähälle tässä harrastuksessa rahojen puolella. No enpä ole yhtään erikoisempaa löytänytkään joten sekin selittänee:)

heheheh ajatelkaas, mulla on ne löytämisen riemut vielä edessä, joita suurella osalla täällä on jäänyt jo taakse noiden vähänkin vanhempien kolikoiden kanssa.

Mulla o löydöt vasta markka-aikakaudella.

Mutta jatketaas taas aiheessa. (aina mä saan OT aikaseksi, anteeksi)