aarremaanalla.com

kardaani kirjoitti: ↑20 Loka 2020, 19:18 Leijona juu Sarvas- sormushan se siinä tosiaan... harmi että oli rikkinäinen Osaatko sanoa tuossa sen vieressä olevasta tuijottajasta jotain. Mahtaa olla kuitenkin tuoreempi tapaus.

Tuota "tuijottajaa" ihmettelin kun tosi hyvä patina näkyy olevan, joka viittaisi vanhaan, mutta muoto taas vaikuttaisi tuoreemmalta. Onko mitään murtopintaa tai kiinnikettä tms?

Kyllä siinä takana keskellä kiinniketappi löytyy... Oliskohan joku kaapin hela

Viikon kyykinnät kotikylän pelloilta.

Myntit



Mielenkiintoisia osumia



Syyslomareissulla käytiin myös pikku miitissä, jossa mukana arkeologeja tutkimassa löytöjä.
Tällainen kiekura osui vaimon kelan alle, lippu pystyyn ja museoon täytettä

Onko yläreunan hopeasormuksessa leimoja?
Tuo pyöreä neula on tosi vanhan näköinen. Mikäs hopean värinen tuossa mynttikasan välissä näkyy? Tippa on aina mukava löytö
Onko tuo vaimosi löytö rannerengas?

Leijona tuo hopeasormus on kullattu eikä mitään leimoja löydy. Kasan välistä löytyy Juuhanin markka, josta parasta ennen päivä mennyt aikoja sitten ohi. Vaimon löytö tosiaan viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma

Niin se vaan menee, että kauden 20 viimeinen löytöpäivitys tulee täältäkin Kausi oli kaikin puolin mieleenpainuva ja antoisa... kierrettiin Suomea päästä päähän ja nähtiin upeita paikkoja ja ihmisiä Löydettiin rautakautta reissuilta ja viikkaria kotikonnuilta... mitäpä enempää voisi kaudelta odottaa. Kiitoksia kaikille yhdessä harrastajille kentillä, museovirastolle ja baanan kommentoijille. Toivottavasti piipparointi harrastuksena saa jatkua myös tästä eteenpäinkin...

Myntit


Kikkareet

Hyvin on tavaraa noussut. Taitaa olla rautakautinen ketjun pätkä alemmassa kuvassa, ja ajan hammas nakertanut hopea myntistä osansa.

Juu samaa ketjunpätkää tuumailin ensin itsekkin rautsikaksi, mutta jotenkin siinä on tuoreemman tuntua.... voin toki olla väärässä. Kyllä on tätäkin peltoa yli 500 vuotta jauhettu ja tosiaan suurin osa vanhimmista löydöistä aivan palasina Tuo fyrkan palanen kuvaa hyvin sitä, millaisessa kunnossa tavara pellosta nousee. Jokainen kikkareen palanen kertoo kuitenkin tarinaa eletystä elämästä.

Taitaa olla ortodoksiristin yläosakin ja onko siitä alavasempaan kättelysormuksen katkelma?
Miltä ajalta yläreunan hopeasormus on?

Juu Leijona ristin katkelmahan se ja näyttäis kättelysormuksen katkelmalta. Ei ole tuossa sormuksessa tunnisteita...

Kiinnostaisi näin ensimmäistä kesää tosissaan peltoja kolunneena kuulla, että mitä signaaleja nostat ja mitä jätät kun tavaraa näyttää nousevan ja löydöt ovat upeita.

Itse olen tehnyt niin pässisti, kun ärsyynnyin jatkuvista rautanaulahuijuaksista 91 IDllä, jatkuviin pullonkorkkinostoihin 65 tai 82 IDllä ja lyijytankoihin ja palasiin 70 ID:llä, että rajasin kaiken alta 40 pois, pääsääntöisesti skipannut 60 tienoilla olevat (juurikin sattumalta pari sormusta nostin sillä), 70 pitänyt lyijynä ja skippaillut (tänään sillä tosin antoi hopeisen 50 pennisen 1893), ja 82-85 vaihdellen ottanut ylös.

Kiinnostaa siis erittäin paljon, että mitkä kaikki kannattaa nostaa. Itse kun olen vasta täällä Helsingin suunnalla kolunnut, niin se korkkien ja alumiinin ja naulojen ja ruuvien määrä on vaan välillä musertava. Sainpa kerran joentörmästä juurakon alta 89 signaalin. Kaivoin sinne vetiseen mutaan 15cm ja sain käsiini injektioneulan. Onneksi ei pistänyt. Vastaavasti kaatuneen puun juurakon kanssa kävi sama homma. Korkea signaali ja injektioneula.

Kiitoksia Rautakuula ja tervetuloa mukavan harrastuksen pariin minäpä koetan laittaa asialliseen kyselyyn vähän omia havaintoja piipparoinnista. Tässä kymmenisen vuotta harrastaneena voisin suositella korkeavartisia turvakenkiä, jäykkäkouristusrokotetta ja luotettavaa naprapaattia. Nämä asiat kun on kunnossa niin sitten voi huispailla lähestulkoon ilman kipuja ja turvallisesti. Tärkeintä itse piipparoinnissa on paikan valinta ja siihen johtanut taustatyö. Tämä ei kuitenkaan rajaa sitä, ettet osuisi kaljakeraamisen ajan pullonkorkkimereen tai kaatopaikkaan, mutta mahdollisuudet löytää jotain merkittävää menneidyydestä paranevat. Suosittelen päivittämään laitteistosi jossakin vaiheessa herkempään paljastimeen, kuten esimerkiksi deus tai at pro. Kannattaa testata mikä tuntuu omaan käyttöön mukavimmalle. Sitten vaan ilman suodatuksia nostamaan kaikki äänet ylös niin ymmärrät miten laite toimii. Itse nostan riippuen paikasta vähän alta 40 id signaaleista lähtien. Kaikki raudat hautaan syvemmälle, raskasmetallit ja roskat roskiin, maanomistajien omaisuus isännille ja jos vanhaa osuu kohille ilmoitus ilpparilla museovirastoon. Jos tulee jotain mieleen niin kysäise ihmeessä.