aarremaanalla.com

Onnittelut. Etsivä löytää. Hieno tarina. Ilmeisesti ei aikaisemmin ole käytetty metallinpaljastinta etsinnässä.

Syystäkin henkselit paukkuu

Hienoa, hienoa. Komea kultainen ja onnellisia ihmisiä. Voiko parempaa toivoa

Garrett 350 kirjoitti:Onnittelut. Etsivä löytää. Hieno tarina. Ilmeisesti ei aikaisemmin ole käytetty metallinpaljastinta etsinnässä.

Ei ole etsintä käytetty. Piha oli kyllä niin roskainen että tavallisella biltemapiipparilla olisi saanut kaivaa ja paljon.
Mutta mummoraukka oli kyllä kaikkea muuta kokeillut: oli saksilla leikannut useamman neliön alueelta ruohon silloin vuosia sitten täysin sileäksi, palkannut kaikki alueen lapset sitä etsimään nyppimällä heinää, ostanut tehokkaan valaisimen jolla toivoi sormuksen kimmellyksen pimeässä nurmessa näkevän ja olipa kysellyt rautakaupasta magneettiakin, mutta myyjät olivat tuottaneet pettymyksen kertomalla magneeteista ja eri metalleista...
Varsin tärkeä sormus oli tosiaan kyseessä ja se kyllä näkyi päällepäinkin

Onnea! Kiitos ja kumarrus löytötarinan jakamisesta täällä. Tuollaisista tarinoista tulee hyvä mieli itsellekin.

Tuommoinen sormus ei ole enää pelkkä sormus, vaan se on jo jotain arvokkaampaa. Ajattelepa sitä ,että joskus tulevaisuudessa lapsenlapsi antaa sormuksen eteenpäin ja kertoo sormuksen tarinan, johon sinä nyt hyvällä tuurilla kuulut. Ja se on aika huikea ajatus.

Minulla sattuu olemaan tuollainen suojeluskuntapullo myös hyllyssä, Tosin ostettu kirpputorilta 50sentillä...
Ohessa kuva, josta selviää minulla olevassa pullossa olevat tekstit. Kuinka muuten tina suhtautuu sitruunahappoon, koska tuo pullohan on kasattu
kolmesta osasta (kaksi sivua ja korkin kaulus) tinaamalla?

Korkissa teksti: K.V. Karlsson Konetehdas o/y

Vesku-457 kirjoitti:Minulla sattuu olemaan tuollainen suojeluskuntapullo myös hyllyssä, Tosin ostettu kirpputorilta 50sentillä...
Ohessa kuva, josta selviää minulla olevassa pullossa olevat tekstit. Kuinka muuten tina suhtautuu sitruunahappoon, koska tuo pullohan on kasattu
kolmesta osasta (kaksi sivua ja korkin kaulus) tinaamalla?

Korkissa teksti: K.V. Karlsson Konetehdas o/y

Itselläni on samanlainen paitsi, että kyljessä lukee vain SY. Tehdas on sama ja pullossa on vielä vähän öljyä jäljellä. Kuvan näkyy tuolla kokoelmat osastossa, joskin vähän huono kuva.

Vesku-457 kirjoitti:Minulla sattuu olemaan tuollainen suojeluskuntapullo myös hyllyssä, Tosin ostettu kirpputorilta 50sentillä...
Ohessa kuva, josta selviää minulla olevassa pullossa olevat tekstit. Kuinka muuten tina suhtautuu sitruunahappoon, koska tuo pullohan on kasattu
kolmesta osasta (kaksi sivua ja korkin kaulus) tinaamalla?

Korkissa teksti: K.V. Karlsson Konetehdas o/y

Omat pullot oli löytöjä ja melko ruosteessa, kuten myös kuvassa näkyvä svt 38:n lipas. Liottelin sitruunahapossa jotta ruoste lähti pois

Tänään taas tutkiskelin tuota kotiutusleiriä josta hyvät löydöt ovat vielä loistaneet poissaolollaan. Löytynyt vain ammuksia ja paljon... Nyt menin hieman sivummalle jolloin AT oli pitkään hiljaa, kunnes antoi taas kirkasta, mutta rikkonaista signaalia. Tiesin että varmaan pari ammusta läjässä. Kaivelin neliön alueelta reilut parikymmentä 9mm kp:n ammusta, vuoden -44 markkoja muutamia, pari pinetä ikäänkuin purjerengasta ja katkaistun tuntolevyn . Mielenkiintoista olisi tietää miksi nuo esineet tuohon tippuivat? Varsinkin tuntolevyn puolikas.. Vieläkin jäi signaaleita mutta kova sade ja lenkkipolulta palannut vaimo pakottivat poistumaan, mutta palaan paikalle hyvin pian. Tuntolevystä laitoinkin jo kansallisarkistolle tietopyynnön. Tuskin maltan odottaa tietoja että pääsee toimittamaan levyn omaisille

Edit: puhdistettuna numero täysin selkeästi luettavissa

Hieno! Katso muuten tuo SME Ry:n viesti tuolla "tapahtumat ja ilmoitukset" -osiossa!

Vesqu kirjoitti:Hieno! Katso muuten tuo SME Ry:n viesti tuolla "tapahtumat ja ilmoitukset" -osiossa!

Joo tuttua juttua olikin. Erikoista tosiaan tuossa löydössä on, että paikka on kaukana rintamista. Paikalla ei myöskään mitään vainajien käsittelypaikkoja. Se että miten läjä ammuksia, kolikoita, tuntolevy ja mitä lie vielä jäänyt maahan, on joutunut sinne mietityttää...
Joka tapauksessa innollla odotan kantakorttikopiota jotta pääsee toimittamaan levyn puolikkaan omaisille.

Paramedio kirjoitti:Joo tuttua juttua olikin. Erikoista tosiaan tuossa löydössä on, että paikka on kaukana rintamista. Paikalla ei myöskään mitään vainajien käsittelypaikkoja. Se että miten läjä ammuksia, kolikoita, tuntolevy ja mitä lie vielä jäänyt maahan, on joutunut sinne mietityttää...
Joka tapauksessa innollla odotan kantakorttikopiota jotta pääsee toimittamaan levyn puolikkaan omaisille.

Liekö sitten otettu vainajalta mukaan rintamalla jonka jälkeen pudonnut löytöpaikalle? En tiedä, mutta mielenkiinnolla odotan myös sitä, että miten tarina päättyy.

Vesqu kirjoitti:

Paramedio kirjoitti:Joo tuttua juttua olikin. Erikoista tosiaan tuossa löydössä on, että paikka on kaukana rintamista. Paikalla ei myöskään mitään vainajien käsittelypaikkoja. Se että miten läjä ammuksia, kolikoita, tuntolevy ja mitä lie vielä jäänyt maahan, on joutunut sinne mietityttää...
Joka tapauksessa innollla odotan kantakorttikopiota jotta pääsee toimittamaan levyn puolikkaan omaisille.

Liekö sitten otettu vainajalta mukaan rintamalla jonka jälkeen pudonnut löytöpaikalle? En tiedä, mutta mielenkiinnolla odotan myös sitä, että miten tarina päättyy.

Todennäköisesti. Onko suomessa ollut tapana toimittaa halkaistun tuntolevyn puolikas omaisille? Toinen puolihan jää vainajalle/arkkuun, mutta jossain luki että toimitettaisiin omaisille. Vai onko toista puoliskoa vain käytetty suruviestin toimittamiseksi? Mielenkiintoista olisi tietää tarkalleen, että miten toimittiin noiden tuntolevyjen kanssa. Kenelle niitä annettiin eteenpäin yms...

Paramedio kirjoitti:

Vesqu kirjoitti:

Paramedio kirjoitti:Joo tuttua juttua olikin. Erikoista tosiaan tuossa löydössä on, että paikka on kaukana rintamista. Paikalla ei myöskään mitään vainajien käsittelypaikkoja. Se että miten läjä ammuksia, kolikoita, tuntolevy ja mitä lie vielä jäänyt maahan, on joutunut sinne mietityttää...
Joka tapauksessa innollla odotan kantakorttikopiota jotta pääsee toimittamaan levyn puolikkaan omaisille.

Liekö sitten otettu vainajalta mukaan rintamalla jonka jälkeen pudonnut löytöpaikalle? En tiedä, mutta mielenkiinnolla odotan myös sitä, että miten tarina päättyy.

Todennäköisesti. Onko suomessa ollut tapana toimittaa halkaistun tuntolevyn puolikas omaisille? Toinen puolihan jää vainajalle/arkkuun, mutta jossain luki että toimitettaisiin omaisille. Vai onko toista puoliskoa vain käytetty suruviestin toimittamiseksi? Mielenkiintoista olisi tietää tarkalleen, että miten toimittiin noiden tuntolevyjen kanssa. Kenelle niitä annettiin eteenpäin yms...

Omasta kokemuksesta noin yhdeksän kymmenestä löytyneestä puolikkaasta on yksinkertaisesti omistajaltaan tippuneita, mutta jos numeron perusteella kantakortti löytyy löytyy niin sittenhän tuo selviää, että onko kaveri säilynyt hengissä sodista vaiko ei. Toihan on jatkosodan levy, joten suuremmalla todennäköisyydellä omistajan tiedot löytyvät kuin talvisodasta.

Voin olla väärässä, mutta käsittääkseni puolikasta ei ainakaan järjestelmällisesti omaisille toimitettu...
Jos aikanaan tarvitset apuja omistajan tai omaisten löytämiseksi niin ota SME:hen yhteyttä niin käytetään kanavia apuna.

Terv. PJ

Toivottavasti ensiviikolla saan sen tuntolevyn numeron selville. Tänään taas samaa aluetta pengoin ja muutamia löytöjä sattui kelan alle. Ammuksia on paljon joita poliisille kiikutan tämän tästä. Mielissään ovat kun siivoan aluetta


Puhdetyön alku? Isommat mustat pisteet painettu toiselta puolelta kohokuvioksi...


Jokin rasvapurkki ja leijonanappi



Sotamuistona tuotu 10 kopeekkaa vuodelta 1939

Sullekin on tulossa museo?

tarhuri kirjoitti:Sullekin on tulossa museo?

Vaimo jo kyseenalaisti kaiken romun mitä kotiin kannan Olen alkanut keräillä muunmuassa nappeja, kirveenteriä yms yms Kirveitä löytynyt vaikka kuinka monta erilaista...

Päivät menneet kankaita tutkien ilman suurempia löytöjä, sankollinen panoksia toimitettu poliisille.
Uutena kohteena vanhan pappilan pihapiiri, jonka nopeasta tiedustelureissusta jäi käteen vain 1866 10 penniä, snll:n merkki ja outo mikätin. Mutta lupaavan oloinen paikka. Ja tänään leikattiin rehu pelloilta joten huomenna taas pellolle!

Pettymystä pellolla. Eilen leikkasivat pelloilta rehua ja paalasivat yön aikana heinät pois. Tänään innosta pinkeänä kirmaan pellolle huispailemaan. Mutta juuri tuolla pellolla on tosi paljon voikukkaa, jonka varsi on jäänyt noin 10cm mittaiseksi. Tosi raivostuttavaa heilutella siinä etsintä, koska kokoajan tuntuu olevan etsin jo liian korkealla ja esineitä jää syvemmälle löytämättä... Taidankin huomenna mennä toiselle pellolle jossa voikukkaongelmaa ei tässä mittakaavassa ole...

Löytöinä vanha avain ja pronssinen piippurassi. Sade keskeytti iloittelut

Tuo outo mikätin lienee vyöllispyörä. Lisää tietoa löytyy netistä

Wilhart kirjoitti:Tuo outo mikätin lienee vyöllispyörä. Lisää tietoa löytyy netistä

Joo selvisikin tuolla mikä tämä on-ketjussa. kiitos silti!

Päivä vanhalla pellolla. Tuplahopeat kolikoissa ja tuollainen napintyylinen jossa teksti sterling back. Jokin kalvosimen tms takapuoli koska selkeästä katkennut jostain? Hopeaako vaikka ei leimaa?
Myös tuo vhreälasinen kaulariipus oli mukava löytö
Ja tietystti eniten iloa herätti tuo hopeamarkka jota olen pitkään toivonut Plussana miltei hetiperään 1/6 hopeataaleri

On tosi hienoja löytöjä noussut maasta
Hieno tuo neula/rassi ja kivellinen riipuskin näyttää melko vanhalta. Hopeat kruunaavat kokonaisuuden

Mukavia nostoja

Riipuksesta voisit laittaa lisää kuvia. Näyttää mielenkiintoiselta.

Taurus kirjoitti:Mukavia nostoja

Riipuksesta voisit laittaa lisää kuvia. Näyttää mielenkiintoiselta.

Molemmin puolin samanlainen.