aarremaanalla.com

mulla oli mennyt sekä nuo uutiset että tämä keskustelu vallan ohi, tänä keväänä jäänyt tämä harrastus tosi vähiin niin vähemmän on tullut tätä foorumiakaan luettua. mutta kyllä pistää korpeamaan tämmönen. muutenkin jo tuntuu että kun pelloilla huiskii niin valtaosa ihmisistä tuntuu ajattelevan että jossain pahanteossa siellä ollaan, liekö sitten ulkonäkökysymys kun olen tämmöinen spurgun näköinen iso tatuoitu mies. joskus olen joutunut aika pitkään selittelemään mitä olen tekemässä, luvat kysytty jne. ja silti aika epäuskoisin ilmein on kyselijät toisinaan poistuneet paikalta.

tämmöinen uutisointi ei yhtään paranna tätäkään puolta harrastuksessa. saatikka sitten joidenkin idioottien kaivelupuuhat muinaismuistoalueilla. kiroilla tekis mieli mutta moderaattorit suuttuu.

Hienoa. Minäkin olin juuri saanut neuvoteltua luvat parille V-kosken pellolle. Asian voinee nyt unohtaa, sillä tavan ohikulkeva kansalainen laskee välittömästi 2+2=5 ja seuraavaksi on poliisi paikalla. Keskiverto poliisi taas ymmärtää asiasta yhtä paljon, kuin sika polkupyörästä, joten selvittely ei välttämättä ole mikään läpihuutojuttu.

Tähän asti on joutunut vain kiroilemaan k-päiden auki jättämiä kuoppia, josta siitäkin saa vihat niskaansa heti seuraava havaittu huispaaja. Viimeksi Toijalan sataman joku m****u oli jättänyt täyteen kuoppia.

Edelleenkin, jos lupa on maanomistajalta eikä kyseessä ole MV:n kieltämä alue ei ohikulkijoille tarvitse selitellä mitään, ei edes virkavallalle koska kaivaminen on maanomistajan lupa-asia. Voi asiallisesti sanoa että tarkista maanomistajalta.

Noita omatoimisia lupien kyselijöitä ilman valtuuksia kyllä riittää. Itseltäkin on useamman kerran tultu valtion mailla metsästäessä kysymään millä asialla liikun. Olen aina todennut että se ei kuulu sinulle ja kysely on loppunut siihen. Sitten kun tulee virallinen metsästyksen valvoja niin hän esittää henkilökorttinsa heti alkuun ja sen jälkeen minäkin näytän paperini.

Voi myös kysyä että millä valtuuksilla kyselet lupia. Uskoisin asian loppuvan myös siihen.

Tainnut tämä(kin) asia päätyä suurelta yleisöltä ja medioilta jo unholaan, onneksi...

Asiallista analyysia ammattilaiselta: http://mullanalta.blogspot.fi/2014/05/h ... gedia.html

Kultaseppä kirjoitti:Asiallista analyysia ammattilaiselta: http://mullanalta.blogspot.fi/2014/05/h ... gedia.html

hyvä kirjoitus.

Näitä vaan levittämään tunnettuihin kohteisiin. Teksti on vähän hoono enklanti kun on käännetty Venäjän kielisestä sivustosta.

http://translate.googleusercontent.com/ ... rxeologov/

Toimiskohan jonkinlainen häirintälaite, joka tekisi etsimestä alueella käyttökelvottoman? Semmonen vaan varmaan pistäis kaikki muutkin laitteet sekaisin

ThePiippailija kirjoitti:Toimiskohan jonkinlainen häirintälaite, joka tekisi etsimestä alueella käyttökelvottoman?

Kylvetään maaperä täyteen vanhoja 10pennisiä, repäisykorkkeja ja muuta joutavaa romua

Haarukka kirjoitti: Kylvetään maaperä täyteen vanhoja 10pennisiä, repäisykorkkeja ja muuta joutavaa romua

Ei hyvä, noitahan porukka just metsästää hullun lailla

Onko Suomi tosiaan niin pullollaan tärkeitä kohteita että parhaimpia niistä ei mv saa tutkittua!?
Pirskatti vie?

Kysymys on oikeastaan siitä, että Museovirasto ei ole tutkimuslaitos vaan tekee kaivauksia ainoastaan kohteilla, jotka ovat tuhoutumassa maankäytön tai muiden syiden takia. Valtion rahoittamia tutkimuskaivauksia ei Suomessa käytännössä tehdä. Maassa on jo pitkään vallinnut tilanne, jossa kohteita vain pyritään säilyttämään lain suojaamana kulttuuriperintönä ja mahdollisia tulevia tutkimuksia varten, koska rahaa tutkimuksiin ei ole.

Arkeologi kirjoitti:Kysymys on oikeastaan siitä, että Museovirasto ei ole tutkimuslaitos vaan tekee kaivauksia ainoastaan kohteilla, jotka ovat tuhoutumassa maankäytön tai muiden syiden takia. Valtion rahoittamia tutkimuskaivauksia ei Suomessa käytännössä tehdä. Maassa on jo pitkään vallinnut tilanne, jossa kohteita vain pyritään säilyttämään lain suojaamana kulttuuriperintönä ja mahdollisia tulevia tutkimuksia varten, koska rahaa tutkimuksiin ei ole.

Olen tuosta raha-asiasta erimieltä ei se rahastakaan ole aina kiinni, vaan juuri koekaivaukset/pelastuskaivaukset maankäyttökohteissa ym. vievät lähes(huom!) kaikki resurssit voinpa olla väärässäkin, mutta näin olen ymmärtänyt isojenpoikien jutuista

Tosiasiassa tuhoutumisuhankaan alla olevia kohteita ei niitäkään välttämättä tutkita, vaikka tutkimuksilla olisi jopa "vakavarainen" maksaja tiedossa. Tiedän kaksi valtakunnallisesti merkittävän maankäyttöhankkeen yhteydessä tuhoutunutta kohdetta, joista toisessa toteutettiin välttävät pelastuskaivaukset, toista ei vaivauduttu tutkimaan lainkaan.

Museovirasto ei ole tutkimuslaitos, mutta silti eräs viraston intendentti kehui taannoin sanasta sanaan: "Museoviraston olevan ykkönen maamme arkeologian tieteenalan tutkimuslaitoksista ja yliopistot tulee vasta kakkosena", mistä tällainen ristiriita kumpuaa, vai onko kyse jostain muinaisesta diskurssista...?

Sulikka kirjoitti:Näitä vaan levittämään tunnettuihin kohteisiin. Teksti on vähän hoono enklanti kun on käännetty Venäjän kielisestä sivustosta.

http://translate.googleusercontent.com/ ... rxeologov/

Museovirasto tai miksei jotkut harrastajatkin voisi käydä istuttamassa muutaman kuparista tehdyn ja vanhan näköisen "ansalöydön" per muinaismuistoalue. Sitten vaan seurailemaan eri foorumeja, milloin ensimmäistä ansalöytöä esitellään.

Metalliromun kylväminen linnavuorille ja kalmistoihin häiritsisi varmasti rikollista aarteenetsintää, mutta vaikeuttaako se myös mahdollisia arkeologisia tutkimuksia niissä paikoissa?

Esimerkiksi jos leikkaisi pätkiä vanhoista sähköjohdoista tai ohuesta messinkitangosta ja laittaisi niitä maahan ruuvimeisselillä painettuihin reikiin. (Kierräisi samalla kaikki itse löydetyt alumiinikorkitkin samaan käyttöön, mutta niitä ei valitettavasti saisi maan alle tietenkään aivan yhtä huomaamattomasti kuin jotain metallilangan pätkää.) Myös sorvinlastut olisivat hyvää materiaalia, etenkin jos hakee niitä paikasta missä valmistetaan isoissa teollisuuskoneissa käytettäviä liukulaakereita pronssista, koska luvaton kaivelija saattaa blokata rautasignaalit vaikka kokonaan pois.

Luulisi rosvonkin vähitellen jo lannistuvan jos tuntien kaivamisella on noussut vain kymmeniä repäisykorkkeja ja muuta nykyajan rojua.

Astalo kirjoitti:Metalliromun kylväminen linnavuorille ja kalmistoihin häiritsisi varmasti rikollista aarteenetsintää, mutta vaikeuttaako se myös mahdollisia arkeologisia tutkimuksia niissä paikoissa?

En upottaisi maahan mitään "elekrolyytti-tappeja" koska Cu-seosteiset metallit lähelle osuessaan voisivat aiheuttaa arkeologisten esineiden korroosion kiihtymistä...?

Sen sijaan pienikokoinen purumainen sorvinlastu ym. toimisi varmasti paremmin, vakasta sinne tänne kylväisi, kuten ennen vanhaan viljat. Ajan mittaan tämäkin aiheuttaisi korroosioyhdisteiden liukenemista maaperään.

Kultaseppä kirjoitti:

Astalo kirjoitti:Metalliromun kylväminen linnavuorille ja kalmistoihin häiritsisi varmasti rikollista aarteenetsintää, mutta vaikeuttaako se myös mahdollisia arkeologisia tutkimuksia niissä paikoissa?

En upottaisi maahan mitään "elekrolyytti-tappeja" koska Cu-seosteiset metallit lähelle osuessaan voisivat aiheuttaa arkeologisten esineiden korroosion kiihtymistä...?

Sen sijaan pienikokoinen purumainen sorvinlastu ym. toimisi varmasti paremmin, vakasta sinne tänne kylväisi, kuten ennen vanhaan viljat. Ajan mittaan tämäkin aiheuttaisi korroosioyhdisteiden liukenemista maaperään.

Tölkkitehtaalta saisi avausrinkuloita varmasti kun vain pyytäisi. Noiden ohittaminen ei ainakaan itseltä onnistu ja luulisi kestävän.

Itse asiassa ei lainkaan hassumpi ajatus. Kuin nyt kiinalaisetkin eivät ole avaneet kuin 1/4:osan Qin Shi:n hautaalueesta ja toisaalta meidän kukkahattudemokratia tuskin lähitulevaisuudessa tulee tuottaamaan tarpeeksi fyrkkaa edes minimikaivauksiin, niin ei siinä mitään häpeää ole jos jättää kaikki tunnetut ja tuntemattomat hakoiset seuraavien sukupolvien rahoitettavaksi (meidän eläkeiden lisäksi ) ja sitten se olisi oiva konservointi. Kuparilankan pätkiä vaan, muovisuojattuja niin ei tapahtuu mullassa mitään reaktioitakin. Ja kylvös julkiseksi, jotta asia menisi perille ja nekin paikat johon ei ehdita saisi jonkinmoista turvaa.
Tyyli sama kuin vitsissa, jossa 100hehtaarin vesimelonipellon omistaja kyllästyi jatkuviin melonivarkauksiin, ja laittoi kerran tiluksen rajat täynnä kylttejä - Olen ruiskuttanut yhteen meloniin tappavan annoksen syanidia! No, yöllä ei varastetty yhtään vesimelonia, mutta aamulla oli erään kylttin kynällä lisätty - Nyt näitä syanidimeloneita onkin kaksi...

Andave kirjoitti:Olen ruiskuttanut yhteen meloniin tappavan annoksen syanidia! No, yöllä ei varastetty yhtään vesimelonia, mutta aamulla oli erään kylttin kynällä lisätty - Nyt näitä syanidimeloneita onkin kaksi...

Mutta vakavasti ottaen, voin tulla tekemään noita pullonkorkkeja sinne.

Vanhat ammukset ja kranaatit voisi olla myös tosi hyviä piilottaa sinne.

Tuollainen romun hautaaminen paikalle voi vääristää/vaikeuttaa tulevaisuudessa historian tulkintaa Jos museovirastolla ei ole ollut resursseja 50vuoteen paikkaa tutkia niin tuskin niitä resursseja on lähimpään 50vuoteen lähitulevaisuudessakaan. Veikkaan ettei niitä resursseja ole koskaan jos ei riittävä määrä historiasta kiinnostuneita ihmisiä saa joukkorahoitusta järjestettyä

V1 kirjoitti:Vanhat ammukset ja kranaatit voisi olla myös tosi hyviä piilottaa sinne.

Karhunrautoja ja miinoja täyteen. Loppuu se etsiminen

Taidan kantaa korteni kekoon menemällä äänestämään kun vielä hyvin ehtii. Ja ääni ehdokkaalle joka hoitaa Suomen eikä Afrikan asioita. Ehkä rahaa riittää sitten oman maan mummoille, papoille ja museovirastolle paremmin.
Jotain on tehtävä perxxle!

Kultaseppä kirjoitti:Museovirasto ei ole tutkimuslaitos, mutta silti eräs viraston intendentti kehui taannoin sanasta sanaan: "Museoviraston olevan ykkönen maamme arkeologian tieteenalan tutkimuslaitoksista ja yliopistot tulee vasta kakkosena", mistä tällainen ristiriita kumpuaa, vai onko kyse jostain muinaisesta diskurssista...?

Tämä suoraan sanottuna piristi päivääni aika paljon, parempaa vitsiä en ole vähään aikaan kuullut. Yliopistotutkijana minä en luonnollisesti ole täysin puolueeton kommentoija tähän asiaan, mutta kylmä fakta on se, että tutkimusta tekevät arkeologit ovat yliopistotutkijoita. Tämä näkyy oikeastaan kaikessa: julkaisujen määrässä (MV:n virkamiesten tuotoksia ei dzurnaaleissa juuri näy), konferenssien osanottajissa/esitelmöijissä, tohtorien määrässä (MV:llä yhä vähenevissä määrin on tohtoreita töissä), tai vaikkapa sanomalehtien asiantuntijakirjoituksissa - yleensä kirjoittaja on yliopistotutkija, lehtori, professori jne. harvemmin viraston työntekijä mikäli kyseessä ei ole virkamiehen ominaisuudessa kirjoitettu teksti. Tämän intendentin kommentointi on todellakin perua hyvin muinaisesta asenteesta, joka ei enää ole vuosikymmeniin pohjautunut todellisuuteen.

Mitä MV:n tutkimukseen tulee, niin kyseessä on raha. Nykyään pelastuskaivaukset/inventoinnit ovat kilpailutettavia toimia, joissa kilpailijana ovat erinäiset arkeologifirmat joista MV:n yhtiöitetty kenttäpalveluja tarjoava firma on yksi. Tämä tarkoittaa sitä, että MV:llä ei varsinaisesti ole erikseen kenttätöitä varten kovinkaan paljon rahaa sivuun pistettynä ja erinäisten pelastuskaivausten budjetit tulevat suoraan työn tilaavalta taholta ja tällöinhän kohde on luonnollisesti valittu etukäteen. Poikkeuksen tästä (tietääkseni) tekee edelleen koekaivausryhmän toiminta, mutta tämän porukan kalenterin täyttävät vuosittain yleensä yksityisten henkilöiden kesämökkiprojektien tai vastaavien aiheuttama pelastuskaivaustarve. Tämä tarkoittaa sitä, että ei MV:llä ole resursseja painua tutkimaan (varsinkaan) linnavuoria tms. joiden, kaivaustutkimus olisi kooltaan varsin massiivinen. Tutkimuskaivaukset ovat lähes sataprosenttisesti yliopistojen vastuulla ja ovat olleet jo vuosikausia, mutta yliopistojenkaan resurssit eivät ole rajattomat, kaikkea muuta. Yleensä tutkimuskaivauksia tehdään vuosittaisten opetuskaivausten muodossa ja näiden resurssit ovat rajalliset, mikä aiheuttaa sen, että kohdevalinnassa pitää olla tarkka - kaivauksella pitää pyrkiä selvään tutkimuskysymykseen, eli: mitä kaivetaan ja miksi? Ensisijaisesti arkeologi EI KOSKAAN kaiva ellei tutkimuskysymys sitä vaadi (eikä se läheskään aina kaivamista vaadi ) ja syy tähän käytäntöön on selvä - kaivaus tuhoaa kohteen aina eli kyseessä on koe jota ei voi toistaa. Tällöin, kun maan rikkoo, on parempi olla kohtuullisen hyvä käsitys mitä tekee ja miksi, koska toista mahdollisuutta ei saa. Opetuskaivausten ulkopuolella tutkimuskaivauksia tehdään erinäisissä projekteissa, jotka nekin ovat luonnollisesti rajoitettuja - esimerkiksi kivikautiseen yhteiskuntarakenteeseen suunnatun projektin varoilla ei voida kaivaa rautakautisia kohteita ja toisin päin. Kun tähän vielä liittää sen, että nykyään tieteellisiä projekteja rahoittavat tahot (Akatemia, erinäiset säätiöt) eivät yleisellä tasolla ole olleet kovin kiinnostuneita rahoittamaan tutkimusta, johon sisältyy paljon kenttätyötä, eivät yliopistoarkeologienkaan rahakirstut varsinaisesti täysiä ole. Ja sitten on aina tämä vanha tilanne: jos kaivat kohteen A, on aina niitä, jotka valittavat, että miksi et kaivanut kohdetta B. Eli tutkittavaa on aina huomattavasti paljon enemmän kuin resursseja. Mikä tutkimuskohde sitten on se tärkeä on aina kiinni tutkijan tutkimusaiheesta - jos jokin kohde on yleisen mielipiteen mukaan hieno ja mahtava (kuten esim. Hakoisten linnavuori), se ei automaattisesti tarkoita, että se olisi kiinnostava kenenkään sillä hetkellä aktiivisesti tutkimusta tekevän arkeologin tutkimuksen kannalta. Meilläkin on oikeus valita mielenkiinnon kohteemme

Myöskään pelkkä esineiden talteen saanti ei ole mikään syy kaivaa. Esineet eivät itse asiassa ole tieteellisesti tärkeitä ilman kokonaisuutta. Mikäli esim. linnavuori haravoitaisiin metallinpaljastimilla niin esineet saatettaisiin toki talteen saada kohtuullisen nopeasti, mutta niillä ei kauheasti olisi merkitystä. Linnavuorilla on myös paljon, paljon muuta - muurirakenteet, mahdolliset vallihaudat, rakennukset, liedet, palokerrokset jne. jne. ovat kaikki sellaisia asioita, joita ei saada selville vain esineet pois poimien, eli toisin sanoen metallinpaljastimien käyttö ei olennaisesti nopeuttaisi tutkimusprosessia, koska kaikki alueet pitäisi silti tutkia huolellisesti. Tämä lienee se syy miksi Hakoisten linnavuorta (kuten ei juuri muitakaan linnavuoria Vanhaa linnaa lukuun ottamatta) ole viime aikoina tutkittu - se on huomattavan suuri projekti. Kyseessä ei ole laiskuus, salailu, kohteiden omiminen tms. vaan yksinkertainen matematiikka - linnavuori on arkeologisena kohteena massiivisuutensa vuoksi ehkä Suomen arkeologisista kohteista vaativammasta päästä mitä kenttätutkimukseen tulee ja sellaisen tutkiminen niin, että se vastaisi nykyisiä tieteellisiä standardeja, olisi valtava projekti.