aarremaanalla.com

Hienoja esineitä
Kruunukin on tosi erikoinen.

raiban kirjoitti:Onpa hienoa kamaa.Onko sormustin kenties hopeaa

Ei taida olla hopiaa. Ei ole leimoja ja aika himmeä kiilto siinä on. Olisikohan alumiinia?
Sormustimen vasemmalla puolella olevassa esineessä on leimattu sisäpintaan numero 91. Mitähän voisi tarkoittaa? Valmistusvuosi? Senkään materiaalista en ole varma. Näyttää vähän rannekellon osalta.

Nyt tajusin kerätä painolaatatkin talteen. Niitä on kyllä levitelty pitkin Vantaata. Löytyy pelloista ja metsistä.



Hietaniemenkatu

Vanha, useasti tyhjäksi todettu niitty alkoikin taas antamaan kolikkoja. Etsintää hankaloittaa pahasti viereiset sähkölangat, jotka saavat ACE:n sekoamaan. Kävin kuitenkin siellä parina iltana minimiherkkyyksillä ja voin vaikka vannoa että häiriöt häviävät/vähenevät kun aurinko menee pilveen. Onkohan siinä mitään perää? Sama huomattiin raptorin kanssa jo viime kesänä kun vielä molemmat huidottiin keltamustilla taikasauvoilla.
Mutta....määrä ei korvaa laatua. Perus Vantaa-hapessa käytännössä kaikki kolikot. Muutamasta saa vaivoin selville vuosiluvun. Mukavaa niitä on kaivella, mutta vaihtaisin vaikka koko kasan siihen tunteeseen kun kaivaa maasta sen yhden vanhan hopian tai hyvin säilyneen kuparin. Läjässä on ööreä, skillinkiä, kopeekkaa yms. ja jokunen vinoon lyötykin. Mukana pari metsästä löytynyttä kolikkoa. Ne tunnistaa raikkaan mustasta väristä.

Kyllä tuo auringon pilveen meno vaikuttaa. Harvoin sitä erottaa mutta tuollaisessa tilanteessa varmaan. Etsimien toimintaan kun vaikuttavat jopa aurinkopilkut ja maapallon magneettikentän vaihtelut.

Keseppa kirjoitti:Kyllä tuo auringon pilveen meno vaikuttaa. Harvoin sitä erottaa mutta tuollaisessa tilanteessa varmaan. Etsimien toimintaan kun vaikuttavat jopa aurinkopilkut ja maapallon magneettikentän vaihtelut.

Huomasin eilen saman auringonpaahteesa piippaillessa. Vaikka mitään näkyviä häiriötekijöitä ei ollut lähimainkaan niin selittämättömiä kilkatuksia tuli vähän väliä ja pinpointtaus saattoi heittää paljonkin. Voikohan liika lämpökin sekoittaa laitetta?

Noita haamukilinöitä tekee vissiin se kosteuskin matolaatikon sisällä. Ainakin omaan AT:hen auttoi kun eilen otin auki ja lämmitin hiustenkuivaajalla ensin päältä ja sitten vähän sisällekkin puhaltelin ja annoin olla hetken aikaa auki. Ei piippaillut enää sen jälkeen turhia. Laitoin kyllä elektroniikan suojarasvaakin patteritelineen liitoksiin ja sama operaatio kuulokkeiden ja kelan liittimiin. Tavara on tota CRC Elektro 2-26. Koneen sisälle en viitsinyt summassa ruiskia.

Kaikista pahin yhdistelmä on sähkölangat, aurinkoinen sää, kuiva maa ja pitkä kuiva heinä. En tiedä onko henkimaailman juttuja, mutta jotenkin tuntuu että häiriöt alkavat voimistua 15-30min piippailun jälkeen. Siksi moni hyvänä alkanut keikka on päättynyt ACE:n soittamaan, Kalevi Härvämäiseen urkusooloon. Huomasin myös sen että jos etenee täysin lankojen suuntaisesti niiden vieressä niin häiriöt vähenevät....ehkä.
Näyttäsi vähän pilvistyvän....hmm...

Joidenki laitteiden käyttö-ohjeissaki on maininta tuosta lämpötilan vaikutuksesta. Tarkottaen siis lämpötilaerot vaikuttaa. Jos vaikka otat kuumasta autosta etsimen ja laitat sen heti käyntiin niin hetken päästä kun laite jäähtyy niin koneen viritys menee pieleen. Sama tietysti toiste päi. Suuri muutos ulkolämpötilassa esim. aamusta keskipäivään voi myös vaikuttaa. Yleensä tässä tilanteessa auttaa kun käynnistää laitteen uusiks.

Sähkölinjojen häiriöt muuttuvat lämpötilojen ja ilmankosteuden mukaan ja tietysti myös sen mukaan kuinka rasitettuna linja sattuu olemaan. Maakaapelit onkin sit ihan oma lukunsa.

Keseppa kirjoitti:Kyllä tuo auringon pilveen meno vaikuttaa. Harvoin sitä erottaa mutta tuollaisessa tilanteessa varmaan. Etsimien toimintaan kun vaikuttavat jopa aurinkopilkut ja maapallon magneettikentän vaihtelut.

Tässä ehkä selitystä lisää? http://www.digitoday.fi/tiede-ja-teknol ... 1229026/66

Hyvä artikkeli. Tuosta tosiaan on kyse ja nää meidän laitteet "huomaa" noiden aurinkopilkkujen aktiivisuuden muutokset paljo ennenku mitään muita ongelmia esiintyy. Tilanne muuttuu päivän aikana koko ajan koska maapallo pyörii ja myös aurinko pyörii. Jo siks kannattaa aina välillä sammuttaa laite tauon aikana ja käynnistää sit uudelleen. Halvemmissa laitteissa ei aina ole laitteen isäistä tasapainotustoimintaa jolloin häiriöistä joutuu yrittään päästä eroon herkkyyttä säätämällä. Joskus olosuhteet ovat jopa sellaset että herkkyyttä pienentämällä voidaan saavuttaa paremman syvyyden etsinnässä suhteessa syvyyteen korkealla herkkyydellä juuri siinä tilanteessa. Tulipas monimutkainen lause

Hopiahammasta kolotti niin että piti lähteä taas aarteita etsimään. Keikan ensimmäisestä montusta nousi sormus joka vähän säikäytti kullan kimalluksellansa, mutta nopeasti selvisi että olikin kullattua kuparia....kuten aina ennenkin. Taisi olla jo kymmenes kuparinen peltosormus minulle. Kultaus lähti melkein heti maasta noston jälkeen.
Löytyihän sitä hopiaakin, tuon riekaleen verran. En edes tiedä mikä se on, mutta leimat siinä on ja mukava kimallus. Leimassa lukee MGL ja sen vieressä on kruunun kuva. Ei ole sormustin.

Taas hopiajahdissa ja tulihan sitä. Muuta järkevää ei sitten löytynytkään.



Leimat ja kaiverrus löytyy.




Painolaatassa mystisiä viestejä

Topi Salko kirjoitti:Taas hopiajahdissa ja tulihan sitä. Muuta järkevää ei sitten löytynytkään.

Lopeta nyt jo oikeesti Mä en kohta enää leiki sun kanssa

Tässä muutaman reissun löytöjä. Soljessa on vielä vähän kultausta jäljellä. Kuvan ainoasta hopiasta puuttuu palanen reunasta ja ACE antoikin sille hassun äänen, mutta toi löytyessään taas hymyn naamalle. Pitkästä aikaa hopiaa kolikkomuodossa.
20 markan kolikoita harvemmin tulee löydettyä, mutta nyt sattui yksi sellainenkin kelan alle.
Tuo 1/4 Ö löytyi kun oltiin Sylomin kanssa huiskimassa peltotiellä. On mielestäni kuningatar Kristiinan ajalta.

Todella hieno ja vanha solki. Hopiaistakin, hienoa

Kävin vähän kokeilemassa uusia paikkoja. Eipä sieltä paljon tavaraa löytynyt, mutta yksi erikoinen esine. En edes tiedä mikä se on, mutta melko koristeellinen.





Tässä vähän tunnelmia etsintämaastosta. Tuuli oli niin kova että vesi näytti välillä virtaavan joessa väärään suuntaan. Fiilis on kuin tohtori Watsonilla Baskervillen koiran mysteeriä selvitellessä. Tuo keskellä oleva harmaa piste on yksi isoimmista koirista, joita olen koskaan nähnyt. Siellä se yksinään patsasteli joen rannassan ja tuijotteli minua. Olen törmännyt samaan hurttaan kerran aiemminki. Silloin se rymisteli tiheään risuviidakkoon, jossa olin etsimässä aarteita. Täysi vauhti päällä, eikä paljoa risut yms. haitanneet menoa. Silloin istuin hiljaa, hengitystä pidätellen lapion päällä ja koira ei minua huomannut, vaikka jolkotteli ihan vierestä.

Eihän tuo voisi olla sellanen entisajan sotilaan hatunkoriste ,kun siinä on tollaset reiät josta sen voisi kiinnittää.

teksako kirjoitti:Eihän tuo voisi olla sellanen entisajan sotilaan hatunkoriste ,kun siinä on tollaset reiät josta sen voisi kiinnittää.

No se olisikin mielenkiintoista. Tuosta joen toiselta puolelta löytyi viime kesänä hieno sotilaallinen solki. Voisi olla samoja peruja.

Tässä taas vähän löytöjä. Hopiassa kaiverrus Merete

Mikähän tuo hopeaesine on ollut?
Medaljongi?

JK kirjoitti:Mikähän tuo hopeaesine on ollut?
Medaljongi?

Ei kyllä hajuakaan mikä on ollut. Palaset oli vastakkain kun kaivoin ne maasta. Ei näy ripustuslenkin paikkaa tms.

Luulin jo että palasin piippailureissulta ilman yhtään mielenkiintoista löytöä, mutta kotona romuja putsatessani huomasin tutun miehen naaman yhdessä esineessä, joka oli viitä vaille lentämässä talviämpäriin.



Lian alta paljastui siis tämmöinen mitali vuodelta 1896.
http://www.znak-auction.ru/limg2.htm?c=b431f0&n=1

Mitalin takapuolen näkee kun painaa mitalin kuvan alapuolella olevaa numeroa 2.

Olisi kyllä ollut mukavaa, jos olisi ollut vähän jalompaa metallia tämä minunkin mitali, mutta kyllä tämäkin lämmittää mieltä kun tosiaan luulin ettei mitään mielenkiintosta löytynyt.

Kävin tänään ajelemassa polkupyörällä joen vartta. Nautin auringosta ja maisemista. Mukana repussa oli ACE siltä varalta jos löytyisi mielenkiintoisia piippailupaikkoja. Paikkoja löytyi kyllä, mutta vain parissa kohdassa kokosin etsimen ja vähän kuuntelin.
Ensimmäinen paikka oli ihan joen varressa oleva pöheikkö.

Parin repäisykorkin jälkeen nousi maasta vanha lompakko, joka sitten olikin tyhjä:( . Signaalin Garretille antoi lompakon sulkemiseen käytettävä hakanen.

Toisen kerran laitoin ACE:n läjään pienessä metsässä, josta löytyi kaikenlaista tavaraa. Ensimmäinen löytö oli tämmöinen kohokuviollinen lätkä, jossa komeilee itse Wilhelm Tell poikineen. Varsijousikin on olalla ja Sveitsin lipulla koristeltu nimmari alareunassa. http://geo.fateback.com/legend.htm



Metsässä olin taas varma että se on hopiaa, mutta eipä taida olla. Tykkään silti tämmöisisitä löydöistä.

Wilhelm Tell käynyt tikkurilassa ongella