aarremaanalla.com

WeKinky kirjoitti:Tuollaisesta hyvästä satamapaikasta tavaraa on luultavasti siirretty pienempiin veneisiin joilla sitten kuljetettu muille myyntipaikoille. Ei ulkomaisten kauppiaiden ole silloinkaan kannattanut lähteä etsimään asiakkaita vaan on tuotu tavarat keskusvarastolle josta sitten järjestetty logistiikka eteenpäin. Espoo lienee ollut pitkään vilkas paikka, ei kait sinne huvikseen ole kuninkaankartanoa perustettu.

Hyvä että muutkin miettivät mahdollisia kulkureittejä ja sen myötä piippailupaikkoja .

No ei se Espoo mikään kauhean vilkas paikka ole ollut ainakaan rautakaudella. Kivikaudella olikin aika vilkas paikka.
Kuninkaankartano on rakennettu keskiajan lopulla 1500 luvulla.

Joo,tuo Kuninkaan kartano rakennettiin kahden ehkä jopa rautakautisen kylän päälle jossa sijaitsivat vanhat kylät Mankby ja Esbåby.Tuolta lähialueelta on löytynyt muutama 1100-luvun esinettä "meidän" toimesta.
Laivoja ja jaaloja ovat tehneet tuolla jo 1100-1500-luvulla ja kauppaa tehty paljon Viroon.

Aloitin aiemmin sen ketjun aiheesta miksi pronssi- ja rautakautisia löytöjä on niin vähän suhteessa kivikautisiin. Sen perusteella mitä olen tältä palstalta lukenut Espoon rautakautisista löydöistä, sanoisin että ei se ainakaan hiljainen paikka ole ollut. Luultavasti suuri osa esineistöstä on tuhoutunut asutuksen ja toiminnan lisääntyessä, kuten muissakin kaupungeissa, joko ei ole tiedetty tai vielä todennäköisemmin ei ole välitetty. Jos 50 vuotta sitten olisi löytynyt talon perustuksia tehdessä muinaisjäännös niin todennäköisesti työt olisivat keskeytyneet pitkäksi aikaa, siksi ne on kipatttu äkkiä roskiin. Luultavasti Suomen parhaat rautakautiset löydöt tehdään tulevaisuudessa viime vuosisadan kaatopaikoilta.

Hyvä vaan että jaksatte tehdä siellä töitä historian paljastamiseksi

Super-Electric kirjoitti:Jatkan vielä edellistä postausta. Todennäköisesti Hansakallio on ollut tällainen hansakauppiaiden kauppapaikka, jonne on saavuttu näillä tasapohjaisilla cog/kugg/kogge-laivoilla.



Nämä laivat pystyivät hyvin kulkemaan matalissakin vesissä kun niissä ei ollut köliä. Siten tuo Kirkkonummen poikki kulkeva reitti on ollut hyvin mahdollinen.

Nyt on ihan pakko jatkaa vielä vähäsen tätä Kogge-tarinaa.. Siis tämä laiva jolla Saksalaisfriisiläinen Hansa kävi kauppaa täällä Suomemme jokisuistoissa.. Siksi täältä joskus löytyykin sikäläisiä kolikoita ko. ajalta.. joita vaihdettiin täkäläisiin tuotteisiin kuten turkiksiin ja tervaan. Molemmat haluttua tavaraa, joita keskisestä Euroopasta ei riittävästi löytynyt ja siksi näitä Kogge laivoja täällä niin parveilikin..

Mutta pointtini on se, että saksan kielellä tämä laivan nimi oli siis "Kogge".

Mites luulette että se lausutaan Satakunnassa ja Ylä-Satakunnassa? Tässä pieni vinkki:

https://m.youtube.com/watch?v=6EPvAoB5AnM

Eli täällä ei siis tunneta koko g-kirjainta..

Kogget siis tulivat jokia ylöspäin kauppaa tekemään niin pitkälle kuin pääsivät.. Satakunnassa aina Koggemäelle asti!!

Super-Electric kirjoitti:

Super-Electric kirjoitti:Jatkan vielä edellistä postausta. Todennäköisesti Hansakallio on ollut tällainen hansakauppiaiden kauppapaikka, jonne on saavuttu näillä tasapohjaisilla cog/kugg/kogge-laivoilla.



Nämä laivat pystyivät hyvin kulkemaan matalissakin vesissä kun niissä ei ollut köliä. Siten tuo Kirkkonummen poikki kulkeva reitti on ollut hyvin mahdollinen.

Nyt on ihan pakko jatkaa vielä vähäsen tätä Kogge-tarinaa.. Siis tämä laiva jolla Saksalaisfriisiläinen Hansa kävi kauppaa täällä Suomemme jokisuistoissa.. Siksi täältä joskus löytyykin sikäläisiä kolikoita ko. ajalta.. joita vaihdettiin täkäläisiin tuotteisiin kuten turkiksiin ja tervaan. Molemmat haluttua tavaraa, joita keskisestä Euroopasta ei riittävästi löytynyt ja siksi näitä Kogge laivoja täällä niin parveilikin..

Mutta pointtini on se, että saksan kielellä tämä laivan nimi oli siis "Kogge".

Mites luulette että se lausutaan Satakunnassa ja Ylä-Satakunnassa? Tässä pieni vinkki:

https://m.youtube.com/watch?v=6EPvAoB5AnM

Eli täällä ei siis tunneta koko g-kirjainta..

Kogget siis tulivat jokia ylöspäin kauppaa tekemään niin pitkälle kuin pääsivät.. Satakunnassa aina Koggemäelle asti!!

Tai Kauklahti/Köklax. Hansakallion suhteen alat myös olla oikeilla jäljillä Ehkä nuo laivat käyneet kaupittelemassa myös naisten koruja kun niitä on löytynyt täältä paljon.

Hansa-kauppiaat tekivät varmasti paljon kauppaa Suomeen, Tallinna oli virallisen tiedon mukaan pohjoisin heidän hallitsemansa kaupunki. Olisi mielenkiintoista päästä tutkimaan heidän vanhoja arkistojaan, niistä voisi paljastua jotain uutta. Joidenkin teorioiden mukaan Raaseporin edeltäjä Junkarsborgin linna olisi ollut saksalaisten linnoitus. Eipä siitä taida paljon mainintoja löytyä ruotsalaisena linnoituksena ja alueelta löytynyt keramiikka muistuttaa saksalaista, ei suomalaista. Ehkä Helsinkikin perustettiin lähelle vanhaa saksalaisten kauppapaikkaa joka oli Espoossa?

Tuo Kokemäkeä koskeva asia on mielenkiintoinen, en ole keksinyt mistä sen nimi tulisi, suomalaiselta se ei ainakaan kuulosta. Suomen muinaislinnat-kirjassa Appelgren mainitsee että Kokemäellä olevasta suosta olisi löydetty laivanhylkyjä! Olisi hieman mielenkiintoista käydä tutkimassa sitä suota .

Asiasta kolmanteen, olen miettinyt useissa vanhoissa kartoissa olevaa paikannimeä Kyrö. Onko kyseessä Hämeenkyrö vai Pohjanmaan Kyrö? Itse uskoisin että kyseessä on nimenomaan Hämeenkyrö, tunnetaanhan alue aikaisemmin pelkkänä Kyrönä. Kartoisssa on vaan yleensä merkitty sinne oma vesireittinsä jokea pitkin, ei Kokemäenjoen kautta. En ole perehtynyt vielä asiaan tarkemmin, mutta kun alueen pinnanmuodot ja harjut tietää, niin en usko että sinne asti olisi ollut vesireitti, ehkä osa matkasta on kuljetttu maitse TAI varsinainen keskus on silloin sijainnut muualla. Olisiko kenelläkään varmistusta siitä kumpi Kyrö on kyseessä?

Sekä että, Kyrö on alun perin ollut keskiaikainen pitäjä Satakunnassa. Tästä ovat sittemmin kehittyneet Kyrön, Pohjan Kyrön ja Ikaalisten Kyrön pitäjät. Ensimmäinen käsitti nykyisten Hämeenkyrön ja Viljakkalan seudut, Pohjan Kyrö taas ulottui nykyisen Pirkanmaan rajalta Kortesjärvelle saakka. Aluksi keskiajan puolella jakaantuivat Kyrö ja Pohjan Kyrö, 1600-luvulla Kyrö sitten jakaantui Hämeenkyröksi ja Ikaalisten Kyröksi.

Kiitos tiedoista Rautahattu. Samaan päädyin itsekin googlella. Pitää tutkia niitä karttoja vielä tarkemmin sen selvittämiseksi, koska Kyrö ilmestyi niihin. Sain mielenkiintoisen ajatuksen sekä Kyröä että koko Hämettä koskien. Ruotsalaisten tarkoitus kristinuskon levittämisen lisäksi oli varmasti saada haltuunsa hämäläisten kauppareitit. Sen vuoksi he perustivat linnoituksia niiden varrelle. Porvoonjoki, Vantaanjoki ja Kokemäenjoki olivat varmasti tärkeimmät kulkureitit rannikolle, niinpä linnoituksetkin siis sinne. Mutta jos tarkoitus olisi ollut varustautua pelkästään novgorodilaisia vastaan, varmasti tärkeä linnoitus olisi ollut Vantaanjoen suulla. Nyt se on kuitenkin perustettu keskelle Hämettä, Hämeenlinna. Jos tarkoitus olisi ollut estää hämäläisiä tekemästä kauppaa suoraan, Hämeenlinnan sijainti on hyvä siihen. Ruotsin kuningas määräsi vielä 1700-luvun loppupuolella Hämeenlinnan kaupungin siirrettäväksi linnan pohjoispuolelta eteläpuolelle, koska tykkituli olisi yltänyt kaupungin paikalle. Varauduttiin siis pohjoisesta tulevaan hyökkäykseen. Ehkä Häme ei ollut Ruotsin vallan aikana kovinkaan hyvin hallinnassa, vaan itsenäistä ja kruunua vastaan taistelevaa. Suurin osa kapinoista taisi saada alkunsa juuri hämäläisten hallitsemilta alueilta.

Kyrön pitäjän ensimmäiset kylät olivat ilmeisesti Viljakkala nykyisen Hämeenkyrön ja Kilvakkala nykyisen Ikaalisten alueella. Mikäli vanhempia on, en ainakaan löytänyt sellaisista kirjallista mainintaa. Mutta ne ovat hankalassa paikassa, jos ajatellaan että Kokemäenjoki olisi ollut ruotsalaisten hallinnassa ja hämäläiset olisivat halunneet tehdä kauppaa itsenäisesti. Ilmeisesti osa matkasta on täytynyt tehdä maata myöten joka tapauksessa, ja satama olisi ollut jonkin joen varressa lähempänä rannikkoa. Kysymys kuuluu minkä joen ja missä? Pieniä aavistuksia alkaa olla, mutta pitää tutkia asiaa paremmin. Rauta- ja keskiaikaiset löydöt etenkin kauppaan liittyen avaisivat asiaa paljon. Saakohan mistään koostetta niistä helposti?

Nyt on tutkittu karttoja ja historiaa pää punaisena . Vanhimmat kartat eivät ole maantieteelisesti kovinkaan tarkkoja, lähinnä ne on tehty merenkulkua varten. Jotain osviittaa niistä kuitenkin saa. Kyrö ilmestyi karttoihin pian Kronoborgin (en puhu tässä vaiheessa vielä Hämeenlinnasta) jälkeen. Ilmeisesti Kronoborg perustettiin Birger-jaarlin sotaretken jälkeen noin 1250 pitämään hämäläiset kurissa ja suojaamaan vieraiden valtioiden hyökkäyksiltä. Erikin kronikan mukaan hämäläiset ajettiin alueiltaan ja se miehitettiin ruotsalaisilla, ehkä hämäläiset siirtyivät pohjoisemmaksi Kyrön ja Keski-Suomen suuntaan. Vanhoissa kartoissa Kronoborg sijaitsee Päijänteen? länsipäässä Kokemäenjoen yläjuoksulla. Päijänteellä on voitu tarkoittaa kaikkia järviä sieltä Näsijärvelle, vaikkei se olekaan yhtenäistä vesialuetta. Silloin looginen sijainti Kronoborgille olisi jossain Nokian ja Valkeakosken välillä valvomassa liikennettä. Oma veikkaukseni on Nokian lähistöllä. Novgorodilaisten sotaretken 1311 jälkeen Hämeenlinna olisi perustettu ja hallintokeskus Kronoborg olisi siirretty sinne, ilmeisesti vanhimmat Hämeenlinnasta löydetyt rahat ovat vasta 1320-luvulta. Suurin osa hämäläisistä olisi siinä vaiheessa jo alistettu ja käännytetty kristinuskoon eikä aiemmalle linnalle ollut enää tarvetta. Novgorodilaisten hyökkäys Vanain linnaan ei siis olisi tarkoittanut ainakaan nykyistä Hämeenlinnaa eikä välttämättä edes Kronoborgia vaan ehkä Hakoisten linnaa.

Useissa lähteissä on mainittu, että Satakunta olisi jaettu hallinnollisesti pienempiin Ylä- ja Ala-Satakuntaan. Karttojen perusteella väittäisin, että keskiaikainen Satakunta tarkoittaa nimenomaan Ala-Satakuntaa, ja Ylä-Satakunta muodostettiin myöhemmin hämäläisiltä vallatuista ja kristinuskoon käännytetyistä alueista. Satakunnan ja Varsinais-Suomen muodostama alue oli eräissä kartoissa piirretty Kokemäenjokea Nokialle ja sieltä Pyhäjärven ja Vanajaveden kautta Hämeenlinnaan siten, että vesistöjen pohjoispuoliset alueet kuuluivat Hämeeseen. Koska vanhat vesireitit olivat nyt ruotsalaisten hallussa, täytyi länsi-hämäläisten keksiä uusi kauppareitti, joka ilmeisesti meni Merikarvialta Pomarkkuun ja sieltä yksi reitti Lavian kautta Hämeenkyröön ja toinen Kankaanpään kautta Karvian suuntaan. Tämä kattaa melko hyvin vanhan Kyrön pitäjän alueen. Kristinuskon ja hallinnon levittäydyttyä sinne, alkoi Kyrön pitäjä pienentyä ja kadota kartalta. Itä-hämäläiset taas suuntasivat Keski-Suomeen ja Savoon ja muodostivat liikenteensä sitä kautta. Lopulta koko eteläinen Suomi oli käännytetty kristinuskoon ja saatu ruotsalaisten hallinnon alle karjalaisten aluetta lukuunottamatta, josta tapeltiin vielä vuosisatoja Venäjää vastaan.

Tässä tuli nyt melko kovia väittämiä, mutta ehkä joitakin niistä saisi todistettua jos ensi kesänä löytyisi eri puolilta keskiaikaista esineistöä

En ole kyllä löydöistä tehtyihin koosteisiin missään törmännyt ellei sitten jossain opinnäytetyössä sellaista ole. Muinaiskalupäiväkirjasta voi saada apua ainakin aluksi.

Hämeenlinna ja sen edeltäjä(t) ovat olleet aivan alun perin varmastikin rajalinnoja. Vanhimman itärajan on arveltu kulkeneen ensin Hollolan länsipuolelta, mistä se siirtyi sitten Päijänteelle, Kymijoelle ja viimein Pähkinäsaaren rauhan myötä Saimaalle. Silti luulisi kuitenkin jostain Vantaanjoen varresta löytyvän jotain varustukseen viittaavaa. Onhan tietysti Vartiokylän linnavuori, joka on ajoitettu 1200-luvulle, eikä se luultavasti ole ainoa puolustautumispaikka seudulla.

Jaa, lisätään vielä, että täältä Itä-Hämeen suunnalta voitiin liikkua vesitse Päijännettä pitkin pohjois-eteläsuunnassa sekä itään Puulaveden ja Saimaan kautta. Perimätieto kertoo etelään Hollolan suuntaan matkaamisesta ja paikannimet, kuten Viipurinsaari, itään suuntautuneesta reitistä. Lisäksi tämän seudun on joskus arveltu olleen ortodoksista kunnes katolinen kirkko tunkeutui alueelle ja eteni lopulta Pähkinäsaaren rauhan jälkeen aina Savilahden pogostaan eli nykyisen Mikkelin seudulle saakka.

Mukavaa keskustelua tässä ketjussa ja hienoa että uskallatte olla "innovatiivisia"
Huono on lähteä mitään faktana pitämään kun kirjoitettu historia Suomesta alkaa vasta 1300-luvulta ja sekin on ruotsalaisittain värittynyttä. Paljon on asiantuntijaa ja isoilla titteleillä historiaa tulkitsevia henkilöitä, mutta heidän näkemyksensä historiastamme voi olla yhtä oikea tai väärä kuin sinun tai minun oletus. Kuitenkin loogisesti ajatellen voidaan paljon päätellä ja näitä tiedon murusia yhdistelemällä saada sumea näkemys menneisyydestämme. Tämä nyt johdantona kommenttiini, jotta keskustelu säilyisi hedelmällisenä ja avoimena..

Niin Kyröstä sen verran, että kun kirkollista verotusta maahamme luotiin, niin nämä kymmenykset perittiin ensiksi ns. Kyrön oikeuden mukaan. Tämä "Kyrön oikeus" on tiettävästi varhaisin verotus peruste, joka määritti veron suuruuden "koukulta". Kirkollinen verotus Hämeessä 1300-luvulla olikin suora kopio tästä varhaisemmasta Kyrön verotuksesta. Ja itse tämä koukku-käsite (tarkoittaa primitiivistä koukku-auraa) verotuksessa oli vallalla myös Preussissa..Siten siis oletettavasti Kyrö joutui aiemmin kirkollisen verotuksen alle, eli oli jo ennen muuta Hämettä valloitettu Paavin vallan alle.

http://thy.fi/wp-content/uploads/2012/11/HM8-85-103.pdf

Kun katsoo Paavin legaatteja ja ensimmäisiä piispoja Suomessa (Henrik poislukien) niin Folkvinus ja Rodolfus näyttäisi vaikuttaneen myôs Baltiassa. Siten paavin valta saattoi saapua Suomeen eteläistä reittiä, kenties Saksalaisten munkkiritarikuntien toimesta. Ensimmäiset kirkot, emäseurakunnat, olivatkin neitsyt Marialle pyhitetty, kuten nämä ritarikunnat.. ja itse asiassa koko Balttia (Terra Mariana)

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Terra_Mariana

Suomen varhaisaateli oli saksalaista (ei ruotsalaista), eli valloittajat olivat Saksasta. Kun katsotaan pohjolan porttia Kyröön, eli Siuron koskea niin ihmetyttää että miksi tämä varhaisaateli (Djäkn ja Kurck) asettuivat juuri tänne.. Ylä-Satakuntaan? Samoin Piispalla oli suuria maaomaisuuksia täällä Nokian eli silloisen Pirkkalan alueella. Ehkä juuri tämä muinaisen Pirkkalan valloitus olikin se avain, jolla Hämeen lukko aukaistiin..

Super-Electric kirjoitti:Mukavaa keskustelua tässä ketjussa ja hienoa että uskallatte olla "innovatiivisia"
Huono on lähteä mitään faktana pitämään kun kirjoitettu historia Suomesta alkaa vasta 1300-luvulta ja sekin on ruotsalaisittain värittynyttä. Paljon on asiantuntijaa ja isoilla titteleillä historiaa tulkitsevia henkilöitä, mutta heidän näkemyksensä historiastamme voi olla yhtä oikea tai väärä kuin sinun tai minun oletus. Kuitenkin loogisesti ajatellen voidaan paljon päätellä ja näitä tiedon murusia yhdistelemällä saada sumea näkemys menneisyydestämme. Tämä nyt johdantona kommenttiini, jotta keskustelu säilyisi hedelmällisenä ja avoimena...

Keskustelu on erittäin mielenkiintoista, siistiä ja teoriat perusteltuja. Hienoja näkemyksiä ja juuri tämänkaltaista keskustelua tarvitaankin. Jo nyt muutama mieltäni askarruttanut kysymys on saanut ketjun ansioista vastauksia.

Otan keskusteluun osaa kunhan ehdin kirjoittamaan, aika paljon erillaisia havaintoja olisi tuloillaan kunhan saan myös ajatuksia paperille.

Super-Electric, olen samaa mieltä kanssasi siitä että kirstinusko on tullut nimenomaan Saksan ja Gotlannin suunnasta. Keskiajan alussa Gotlanti ei kuulunut Ruotsiin ja oli ilmeisesti mahtavampi valtio. Tulkitsin jotakin vanhaa karttaa niin, että Suomen kohdalla olisi lukenut Itä-Gotlanti. Luin jostakin, että kalparitarit olivat yhteydessä Suomen piispoihin 1200-luvun alussa. Kun kalparitarit katosivat lähes kokonaan 1237 hävittyään taistelun Liettuassa, hämäläiset olisivat nousseet kapinaan kirkkoa vastaan ja potkineet piispan pois. Suomi palasi siis osittain pakanoiksi. Siinä lienee ollut myös yksi syy siihen, että Ruotsi sai paavilta luvan ristiretkeen. Kalparitarien aikaan se ei olisi käynyt päinsä, koska he olivat suoraan paavin alaisuudessa.

Vaikka ristiretket ovat Suomen historiassa pyhä asia eikä niitä saa kyseenalaistaa, ruotsalaiset tutkijat epäilevät niitä. Etenkin ensimmäinen olisi keksitty vahvistamaan Ruotsin valtaa. Luulen että Birger-jaarlin tekemä toinen ristiretki voi olla totta, juuri uskonnollisen ja sotilaallisen tyhjiön vuoksi. Ensimmäinen taas on keksitty, koska aiempi kalparitarien ja kirkon läsnäolo on haluttu häivyttää ja todistaa ruotsalaisten oikeus Suomen hallitsijoiksi.

Minua ei se Siuron kosken hallintahalu ihmetytä yhtään. Mikäli tärkeimmät reitit Hämeestä rannikolle olivat Kokemäenjoen ja Vantaanjoen kautta, on Siuron koski erinomaisella paikalla liikenteen valvomiseen. Muistelen lukeneeni jostain, että saksalaisilla olisi ollut jossain vaiheessa linna alempana Kokemäenjoen varrella. Juuri sen hallinnan takia epäilen, että Kronoborgin linna olisi ollut alkujaan Nokian paikkeilla ja siirretty myöhemmin Hämeenlinnaan. Joka hallitsee kulkureittejä, hallitsee kauppaa.

Tässä kuvassa näkyy Kronoborgin sijainti "Päijänteen" rannalla ja Kokemäenjoen yläjuoksulla.




Tässä kuvassa voi verrata linnan sijainti Janakkalaan, Ianacala.




Tässä on jo opittu piirtämään Suomi, ja Kronoborg on siirtynyt Hämeenlinnaan. Kannattaa huomioida ettei Janakkalasta ole merkitty vesiyhteyttä Hämeenlinnaan.






Ehkä Janakkalaan oli parempi kulkea edelleen Vantaanjoen kautta, ja välttyä maksamasta tulleja Hämeenlinnan kohdalla? Kannattaa myös huomioida eri värein merkityt linnaläänien rajat, luulen että Satakunnan pohjoisrajaksi merkitty Kyröjoki on Noormarkunjoki ja järvi johon se päättyy olisi todennäköisesti Karhijärvi, jonka rannalla on Lavia. Tämänä perusteella Ylä-Satakunta olisi ollut nimenomaan Hämettä, ei Satakuntaa.

Karttoja! <3

Mielenkiintoista! Rupesi näyttämään että Biarmia onkin Pielisentakainen Karjala. Hmm!

Vähän taas joitain pähkäilyjä vesireittien ja kristinuskon suhteen.

1200-luvulla Kokemäenjoen hallinta tarkoitti luultavasti Satakunnan lisäksi Hauhon reitin ja Päijänteen seudun hallintaa. Hauhon vesireitiltä on nimittäin vesiyhteys Padasjoen Vesijaon kautta Päijänteelle ja siitä niin kauas kunnes vastaan tuli karjalainen asutus. Tietysti reittiä voitiin kulkea idästä länteenkin, tästä saattavat olla muistona Jämsän seudun, Kuhmoisten ja Padasjoen tunnetut linnavuoret tuntemattomien lisäksi. Myös Mikkelin seudulla on useita linnavuoria, joten molemmin puolin on varustauduttu. Ehkä tästä syystä sekä idän että lännen kirkot kilpailivat alueesta, kulkuväylän hallinta takasi tien kilpailijan ydinalueelle. Lännen kirkko pääsi voitolle lopullisesti vuoden 1323 jälkeen, jolloin Novgorod luovutti Äyräpään, Jääsken ja Savilahden alueen Ruotsille. Voi olla, että tästä syystä myös Kronoborg eli Hämeenlinna on piirretty vanhoissa kartoissa Päijänteen rannalle, linnasta oli todella vanha vesiyhteys sinne.

Kristinuskon leviämissuunta Länsi-Suomeen voi todellakin olla Itämeren eteläpuoli. Aikanaan Aarre Läntinen oli luennoidessaan varma, että Suomi eli nykyinen Varsinais-Suomi oli Marian maata. Samaa mieltä on ollut Museoviraston tutkija Paula Purhonen. Länsi-Suomen aluetta ovat voineet havitella sekä saksalaiset että tanskalaiset joiden tekemistä ristiretkistä on joitain merkintöjä. Silloinen Ruotsi oli mahdollisesti vielä liian hajanainen vallatakseen alueita täältä. Tosin voi olla, että kristinusko pääsi täällä voitolle ainakin jossain päin nopeammin kuin etelämpänä, 1210-luvulta on nimittäin mainintoja suomalaisesta Petrus Kaikewalde de Vinlandiasta, joka toimi ristiretkisaarnaajana nykyisen Viron alueella.

Kristinusko on ilmeisesti tullut Suomeen viimeistään 800-luvulla, mutta tuskin ollut mikään valtauskonto. Monisssa kalmistoissa on samalle ajalle ajoitettuja hautoja, osa kristillisiä löytöjä sisältäviä ja osa pakanallisia. Jossakin kalmistossa, en nyt muista missä, oli merkkejä samanaikaisista kristillisistä ja pakanallisista ruumishaudoista sekä polttokenttäkalmistosta. Eli kaikki on voitu haudata samaan paikkaan, uskoi sitten mihin vaan. Ihmettelen miksi niin jyrkkää rajausta täytyy etsiä kristinuskon ja muiden uskontojen tai pakanuuden välille, eiköhän ne paikalliset ihmiset ole tulleet toimeen keskenään uskoi sitten mihin tahansa. Todennäköisesti vielä paremmin kuin nykyään.

Vaikka ristiretket on perusteltu nimenomaan kristinuskon levittämisellä, kyseessä on ollut kuitenkin sotaretket kaupan ja luonnonvarojen hallintaan saamiseksi. Kun ajatellaan että historiankirjoitus pitää senaikaista Suomea takapajuisena ja köyhänä alueena, ihmetyttää miksi niin ruotsalaiset, venäläiset, tanskalaiset, saksalaiset kuin gotlantilaiset ovat pyrkineet tänne valloittamaan alueita itselleen. Tuskin niin moni valtio olisi tehnyt sotaretkiä muutaman pakanan käännyttämiseksi, ja suurin osa retkistä taisi päättyä siihen että hyökkääjät saivat turpaansa. Erityisesti 1100-1200-luvuilla tehtiin niitä retkiä ruotsalaisten ja venäläisten taholta jatkuvasti, se luultavasti heikensi puolustajien määrää niin paljon että Birger-jaarlin retki onnistui lopulta valtaamaan Hämeen. Ja tekiväthän niin hämäläiset kuin karjalaisetkin sotaretkiä Venäjälle ja Ruotsiin, mitenhän ne takapajuiset ihmiset siinä onnistuivat.

Vesireittien hallinta on mahdollistanut kaupan hallinnan, siksi vanhoisssa kartoissa on Suomen jokisuut täynnä kaupunkeja ja linnoja. Historiankirjoituksen mukaan täällä ei ole ollut paljon muuta kauppatavaraa kuin turkiksia. Ihmettelen kuitenkin jos silloin ei ole osattu hyödyntää Hämeen malmivaroja, jotka on löydetty muka vasta nykyaikana. Urjalan ja Akaan välillä on ollut Kylmäkosken kaivos, ehkä sieltä on kaivettu kuparia jo aiemminkin. Samoin Hämeenkyrön Viljakkalassa oleva Haverin kaivos tuotti ensin rautaa ja sitten sen huomattiin sisältävän myös kultaa. Kummalta tuntuu jos sitäkään ei ole hyödynnetty aiemmin, etenkin kun alueelta pystyisi huuhtomaankin kultaa, pitoisuudet ovat suuremmat kuin Lapissa. Nykyaikaisilla menetelmillä olisi helppo tutkia mistä Suomen muinaisesineiden pronssin ja kullan raaka-aineet ovat peräisin, en tiedä onko asiaa tutkittu. Se voisi muuttaa historiankirjoitusta pikkaisen jos paljastuisi, että ne ovatkin kotimaista alkuperää. Ja pitäisi tutkia nimenomaan paikallista tuotantoa olevia esineitä, ei selviä tuontitavaroita.

Taisi mennä taas puoliksi asian vierestä mutta ei kai se haittaa

Tosin hyvin sanottu. Ei varmaan ole tullut noiden metalliesineiden materiaalin alkuperän selvittäminen kenenkään mieleen. Sääli sinällään, jos mikäli todellakin paljastuisi niiden olevan oman maaperän tuotoksia.
Jospa jokupäivä sitäkin puolta tutkisivat. Voisi paljastua mielenkiintoisia asioita. Ja vaikkei kotomaista, niin ainakin materiaalireiteistä ja näinollen kaupankäynnistä tiedettäisiin enemmän.

On niitä kai tutkittukin jonkun verran. Mieleen tuli yksi arkeologiaa ja muinaisia kauppayhteyksiä käsitellyt lehtijuttu parin vuoden takaa, missä mainittiin joku suomesta löytynyt pronssinen muinaisesine. Siinä käytetyssä pronssiseoksessa olleen kuparin lähtöpaikka oli luokiteltu muistaakseni useiden satojen kilometrien päässä venäjän puolella sijaitsevaan esiintymään.

Kullan, hopean, tinan, kuparin ja pronssin kaltaisia valettavia metalleja tai seoksia kierrätettiin yleensä kuitenkin niin monta kertaa uudestaan, joten voi olla hyvin hankalaa selvittää että mistä kaikkialta yhden esineen eri ainesosat ovat peräisin.

Nyt löytyi sitten kirjallisuudesta tietoakin. Vaikka kirja käsittelikin jääkausia, oli viimeisillä sivuilla mielenkiintoinen maininta vanhoista vesireiteistä. Vielä Isonvihan aikoihin noin 300 vuotta sitten Suomenlahdesta pääsi veneellä Kymijokea pitkin Päijänteelle, sieltä Kuhmoisissa olevan Lummenen järven kautta Kokemäenjoelle, tarkemmin ei mainittu mitä järviä pitkin. Pohjoisessa Oulujärveltä pääsi Pieliselle Kalliojärven kautta. Kalliojärvi laski sekä etelään että pohjoiseen, pohjoinen reitti kulki Lappajärven ja Kiantajärven kautta Oulujärveen. Eteläinen reitti kulki Kokkojoen ja Valtimojärven kautta Pieliselle ja Saimaalle. Eli käytännössä kaikki Suomen suuret järvialueet ovat olleet vielä 300 vuotta sitten helposti saavutettavissa veneellä, entä sitten 1000 vuotta sitten.

Tuolta Pielisen ja Oulujärven väliseltä reitiltä löytyisi varmaan hyviä piippailukohteita, en usko että sitä on kovinkaan hyvin tutkittu.

Luulen että jos Museoviraston arkistojen kätköistä kaivaisi muutamia kymmeniä Hämeestä löytyneitä kulta ja pronssiesineitä, saisi siitä jo jonkin käsityksen siitä mistä materiaalia on tullut. Parin esineen perusteella ei voi kovin suuria johtopäätöksiä tehdä. Siinä on vain se ikävä puoli että tutkiminen maksaa, valtion rahoille on varmasti muutakin käyttöä. Pitäisi löytää hyvä sponsori historiamme tutkimiselle, laittavathan rikkaat ylimääräisiä rahojaan turhempaankin. Juhlallisesti lupaankin, että jos voitan Eurojackpotissa päävoiton, lahjoitan siitä miljoonan tutkimukseen

Itä-Eurooppaan metallinkäyttö tuli suoraan Vähästä-Aasiasta.Venäjän kuparialueille syntyi vahvoja kulttuurikeskuksia, joista kuparia levisi pohjoiseen Fennoskandiaan. Äänisenkin alueella kuparia louhittiin jo 3000–2000 eaa. Vanhimmat Suomesta löydetyt metalliesineet, Polvijärven rengas ja Suomussalmen kourutaltta ovat itäistä kuparia ja tältä ajalta. Suomessa kivikausi vaihtui pronssikaudeksi noin 1500–1300 eaa. Pronssia tuli tänne sekä lännestä että idästä. Läntiseen Suomeen sitä tuli Skandinaviasta valmiina esineinä. Itä-Suomesta sitä vastoin on löytynyt myös valumuotteja, joten esineitä on valmistettu täällä itsekin.

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/esi ... oriaa.html

Ps. Nuo nykyisen venäjän alueethan ovat olleet hyvin pitkälti Suomensukuisten heimojen asuttamia.

Tässä on suora lainaus Leijonan laittaman linkin takaa:

Kultaseppiä ja tinanvalajia ei ollut maaseudulla. Kupariseppienkään toimintaa ei maalla sallittu joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Myöskään keltavalurin (messinkivalurin) ammatin harjoittaminen ei ollut luvallista maaseudulla. Valutekniikka oli kuitenkin kansan keskuudessa tuttu esihistoriallisilta ajoilta alkaen, ja vielä 1800-luvulla valmistettiin valamalla kotitarpeiksi nappeja, solkia, vyönastoja ja tiukuja. Pohjanmaan pitäjissä valmistettiin myös tuotteita myyntiin. Vähässäkyrössä virisi 1800-luvulla laaja läkkiastioiden valmistus. Elinkeinovapauden säätämisen myötä ammattikunnat lakkautettiin 1868.

Käytännössä metallinvalantaa sai harjoittaa vain kaupungeissa, ei maaseudulla vaikka se osattiin, tämänhän kielsi Ruotsin kuningas. Miksi se oli kielletty?

Suomessa oli koulussa opetetun mukaan vain köyhiä oppimattomia talonpoikia ennen Ruotsin ristiretkiä, mistä ne kaikki merovingi- ja viikinkimiekat ovat tulleet kalmistoihin?

Suuri osa metallista varmasti tuli ulkomailta, mutta kuka pystyy varmasti sanomaan ettei esimerkiksi Haverin kaivoksen läheltä Hämeenkyröstä olisi voinut löytyä ja huuhtoa kultaa? Se ettei jostain ole kirjallista mainintaa, ei tarkoita etteikö se olisi totta, etenkin kun puhutaan 1200-luvusta ja aiemmista asioista. Löydettiinhän Lapistakin kultaa vasta 1800-luvun puolivälissä, vaikka siitä on kirjallinen maininta 1400- tai 1500-luvulta Ruotsin kuninkaalta, pitäisi ihan etsiä se. Sodankylästä löydettiin 1906 kätköstä 4 pronssiaikaista miekkaa, jollaisia käytettiin Skandinaviassa 900-700 eaa. Sitä pidetään kauppiaan kätkönä, mahtoi olla pahasti eksynyt kauppias. Eihän köyhillä saamelaisilla voinut olla muuta kuin poronnahkoja maksuksi perhanan arvokkaista miekoista noin 2800 vuotta sitten, eihän?

Sitten kun edes 20 % Suomen metallilöydöistä, rautaa lukuun ottamatta, on tutkittu nykyaikaisin menetelmin materiaalin alkuperän selvittämiseksi, voidaan sanoa mistä se on peräisin. Siihen asti suurin osa on olettamaa, kaupankäyntiin liittyvää kirjanpitoa lukuunottamatta. Ja sitäkään ei ole kovin monelta vuosisadalta.

En nyt epäile mitään suurta salaliittoa, vaikka se ei olekaan mahdoton. Mutta kun ajatellaan että Venäjän Karjalassa oli kuparikaivoksia tuhansia vuosia sitten, eikö niitä olisi voinut hyödyntää täälläkin jos sellainen löytyi.

Astalo kirjoitti:On niitä kai tutkittukin jonkun verran. Mieleen tuli yksi arkeologiaa ja muinaisia kauppayhteyksiä käsitellyt lehtijuttu parin vuoden takaa, missä mainittiin joku suomesta löytynyt pronssinen muinaisesine. Siinä käytetyssä pronssiseoksessa olleen kuparin lähtöpaikka oli luokiteltu muistaakseni useiden satojen kilometrien päässä venäjän puolella sijaitsevaan esiintymään.

Kullan, hopean, tinan, kuparin ja pronssin kaltaisia valettavia metalleja tai seoksia kierrätettiin yleensä kuitenkin niin monta kertaa uudestaan, joten voi olla hyvin hankalaa selvittää että mistä kaikkialta yhden esineen eri ainesosat ovat peräisin.

Mistähän juontaa tuon paikan nimi?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A69%7D%5D

Paikalta ihan kuin kaivettu maata paljoudessaan.. Olisiko paikalla hyvää hiekkaa, vaiko ihan kuparia pintaesiintymässä?

Astalo kirjoitti:On niitä kai tutkittukin jonkun verran. Mieleen tuli yksi arkeologiaa ja muinaisia kauppayhteyksiä käsitellyt lehtijuttu parin vuoden takaa, missä mainittiin joku suomesta löytynyt pronssinen muinaisesine. Siinä käytetyssä pronssiseoksessa olleen kuparin lähtöpaikka oli luokiteltu muistaakseni useiden satojen kilometrien päässä venäjän puolella sijaitsevaan esiintymään.

Kullan, hopean, tinan, kuparin ja pronssin kaltaisia valettavia metalleja tai seoksia kierrätettiin yleensä kuitenkin niin monta kertaa uudestaan, joten voi olla hyvin hankalaa selvittää että mistä kaikkialta yhden esineen eri ainesosat ovat peräisin.

Mistähän juontaa tuon paikan nimi?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A69%7D%5D

Paikalta ihan kuin kaivettu maata paljoudessaan.. Olisiko paikalla hyvää hiekkaa, vaiko ihan kuparia pintaesiintymässä?