aarremaanalla.com

Missäpäin ja onko (ollut) asutusta lähistöllä, kovin kauas ei kellareita pihasta rakennettu.

Kuoppa sijaitsee noin 100m päässä maatilasta metsässä. Samalla kohtaa on suorakaiteen muotoinen alue jossa on heinää ja yksittäisiä koivuja. Eli olisiko ollut vanha pelto. Kivikasoja löytyy lähistöiltä mutta mitään talon perustuksia tai muita ei löydy.

Päätimpä pistäytyä piippailu reissulla lähimaastossa olevan kiviharjun päällä.

kvartsi-iskos?

Aika selvää pässinlihaa, oletko tarkistanut rekisteriportaalista?

tarhuri kirjoitti:Aika selvää pässinlihaa, oletko tarkistanut rekisteriportaalista?

Joo olihan se portaalissa. Vaan eipäs ollut paikkatietoikkunan karttaan merkattu. Mutta tässä kartassa oli: http://fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto
"Lisäksi havaittiin, että yhden rakkaan kaivetun kuopan pohjalla oli isketty kvartsia, ilmiselvästi rakan pinnalla olevasta suuresta kvartsikimpaleesta työstettyä. Iskoksissa oli kuitenkin epäilyttävän vähän sammalta ja jäkälää, ja hyvin pieniäkin iskoksia oli aivan rakan pinnalla. Nämä seikat antavat aiheen olettaa, että kvartsin työstö ei ole esihistoriallisena aikana tapahtunutta. "

EDIT:
Tässä linkki portaaliin.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx

Ei hätiä mitiä, hyvä kun noita kuvia kerääntyy tänne, tuunetuistakin, ovat sitten mukavina verrokkeina. Laita vielä tämän löytösi sijaintiedot kuvien yhteyteen (toimii editoimalla omaa viestiäsi). Ja kuten varmaan olet huomannut MV julkaisee hyvin säästeliäästi kuvia kiinteistä muinaismuistoista, jolloin jos kohde vaikka tuhoutuu, niin jäljelle ei ehkä jää mitään dokumenttia. Ja varsinkin uusista löydöksistä kannatta vähän vähän laittaa mittoja esille. Tietoa ei voi koskaan olla liikaa ja koskaan ei voi tietää, mikä tieto on relevanttia ja mikä ei.

Vieremän ja Kajjaanin välillä N 7101137 E 493671
Ei oikein selviä merkkejä eikä numeroita näkynyt kivissä.


Pyykkiltä lähteviä rajalinjoja kun seurailee niin vastaan tulee vielä pienempiä kiviä ja kasoja.

N 7100941 E 493780

Rajapyykkien kanssa täytyy sitten olla tarkkana. Niitä on monen näköisiä ja muotoisia eikä niihin saa koskea ollenkaan. Maanmittauslaitoksen tilanraja-aineistossa on paljon epätarkkuuksia ja virheitäkin, 1700-luvulla kun ei ollut gps-laitteita käytettävissä. Niinpä kartalla olevat rajalinjat ovat joskus 30 metriä, jopa ylikin, sivussa oikeasta paikasta. Rajapyykki ei siis ole silloin siinä paikassa mitä GPS:n kartta näyttää.

Rajapyykkien välillä on pitkillä rajalinjoilla 200-400 metrin välein ollut viisarikiviä, jotka ovat pyykkien veroisia rajamerkkejä. Viisareita on yhdestä viiteen, yleensä kolme, kappaletta jonossa noin metrin välein. Niihinkään ei siis saa koskea. Joskus rajapyykki on kivistä kasattu kasa, jos siinä on keskellä kivi johon on hakattu numero niin jättäkää siis rauhaan vaikka kuinka piippailua kuuluisi. Mikäli pyykin rikkoo tai sitä siirtää, maanmittarin tehtävä on laittaa se paikalleen. Siitä tulee vähintään tonnin lasku, jos rikkoja on selvillä niin hän maksaa.