aarremaanalla.com

Maatilan omistajana ja entisenä karjan kasvattajana/ viljan ja heinän viljelijänä voin kertoa ettei syksyllä kynnetyllä pellolla monttujen kaivelu keväällä aiheuta mitään haittaa , eikä se voi näkyä missään viljelykasvustossa. Olen asiasta sata % varma. Viljan sekaan kylvetyn hainänsiemenen kasvulle ei ole myös haittaa jos kaivettu kakku käännetään takaissin ja poljetaan tiiviiksi.Tämä on FAKTAA!!!!!

Konekaivaja kirjoitti:Maatilan omistajana ja entisenä karjan kasvattajana/ viljan ja heinän viljelijänä voin kertoa ettei syksyllä kynnetyllä pellolla monttujen kaivelu keväällä aiheuta mitään haittaa , eikä se voi näkyä missään viljelykasvustossa. Olen asiasta sata % varma. Viljan sekaan kylvetyn hainänsiemenen kasvulle ei ole myös haittaa jos kaivettu kakku käännetään takaissin ja poljetaan tiiviiksi.Tämä on FAKTAA!!!!!

Näin juuri. Kaivoonhan omista pelloosta koemiäles viime vuanna oraalla ollutta peltoa ja käänsin maan takaasin enkä huamannu mitään eroa viljassa niissä kohorissa loppukesällä enkä puintiaikana.

Noin minäkin olen asian ajatellut,mutta enpä ala kinaamaan, kyseisellä kaverilla on oma näkemys asiasta ja antaa olla niin.

Joo, ei se muutaman lapion pisto mitään haittaa. Oman tilani pellot annoin vuokralle vuosia sitten niin melkosta hommaa verrattuna 90- luvulle. Järkytävät määrät lietepaskaa joka välissä ajettaan että pitää lähteä evakkoon kotoa silloin kun tuulet on päin. tiet jyrätään paskaksi sontakärryillä. Ollaan kuin kotona. Eipä luulisi muutama lapion pisto noita haittaavan. Prkl.

Metallin etsijä voi tehdä myös maajussille palveluksen ja saada luvan helposti pellolle jossa lehmät laiduntaa. Lehmät on ahneita elukoita ja syö kaiken mikä vastaan tulee maasta.
Pahimpia on piikkilanka ja paimenlangan pätkät jotka jää lehmän mahaan ja voi aiheuttaa vaarallisia tulehduksia, kalliin leikkauksen tai kuoleman elukalle. Eräs eläinlääkäri oli leikkauksella poistanut lehmältä 12 pullonkorkkia jotka olivat heinäntekotalkoissa tippuneet peltoon.
Tämä myös vaatii että jokainen piippi täytyy nostaa ja kuskata pois pellolta ettei jää maanpinnalle elukan syötäväksi.

Mulla on vähän Teksakomaisia piirteitä yhden jussin kanssa, eli se ei anna kaivella rehupellolla, vaikka kuinka nätisti peltoon tehdyn lunkun/paakun painelisi takaisin oikein päin, olkoot ajankohta syksy tai kevät...Ihmeen tarkkaa puuhaa joillakin ihmisillä.

Selityksen antoi tälle kiellolle, että niittokone tai mikä värkki lienee, nostaa paakut jotenkin ylös.

Mää näkisin ongelman siinä kun maata myllätään niin sieltä nousee aina jotain rautaa pystyyn eikä savipaakkuja vaikka olis kuinka tylsät terät .

Tuossa linkissä ongelmia isännillä mitä tahdä lehmälle? Olisiko aihetta kirjoitella tuonne halukkuudesta auttaa ilmaiseksi

http://www.ayrshire-finland.com/suomi/k ... pic=1634.0

Teksakon tapauksesta tuli mieleen mitenkään Teksakon tai kenenkään muunkaan toimintaa kritisoimatta että kauanko voi olettaa vuosi(a) sitten saadun luvan olevan voimassa? Itse olen ottanut tavaksi kysyä luvan uudestaan joka vuosi, jos käyn samoilla alueilla. Tällöin mahdolliset syysheinä-/viljakylvöt, muutokset isännän mielentilaan sun muut kommervenkit tulee tarkistettua ettei tule isäntä haulikon kanssa kyselemään piippailun aikana. Lisäksi kysyn kauanko saamani lupa on voimassa.

Ja juu, jotkut ovat tarkkoja jopa heinän kasvusta ja pyytävät laittamaan paakut takaisin heinänkorret ylöspäin, toiset taas sanovat että ei mitään väliä, heinä kasvaa vaikka ylösalaisin olevasta paakusta. Kukin tavallaan ja sitä toivetta noudattaen niin saa lupia tulevaisuudessakin.

Potti on tuossa aivan oikeassa,ei niitten maajussien aivoituksia voi tietää eikä sitä mikä tilanne pellolla milloinkin on päällä ,kannattaa tosiaan kysellä luvat joka vuosi ettei saa hauleja perseelle eikä nyrkkiä nenään.

Terve.

Ensiviikolla olisi määrä mennä tekemään ihan kirjallista sopimusta isosta peltoalueesta. Onko kenelläkään kokemusta kirjallisen sopimuksen teosta piippailua varten? Mitä sopimuksesta tulisi ilmetä?

Itsellä on vähän niukasti lakimiesopintoja takana, mutta ajattelisin, että sopimukseen luonnollisesti kuuluisi molempien osapuolten tiedot, sopimusta koskevan alueen määrittely ja sopimuksen voimassaoloaika. Pitäisiköhän sopimuksessa lukea myös ihan kirjallisesti muinaismuistolaista ja viljely ja laidunalueiden kunnioittamisesta, vaikka ne onkin jo laissa säädetty?

Konstikkain asia on tässä saaliinjako. Miten tässä olisi hyvä menetellä? Onko 50/50 jako asiallinen, mikäli esimerkiksi museo lunastaa löytämäni kultakätkön Miten asia tulisi muotoilla? Historiallisesti merkittävät löydöt kuuluu luonnollisesti asianomaiselle taholle, mutta esim. peltoööret houkuttaisi lisätä omiin kokoelmiin

Osaisiko joku neuvoa asiassa? Löytyykö täältä foorumilta valmista pohjaa sopimukselle, jota voisi muokata itselle sopivaksi?

Tarkoitus olisi hoitaa homma kerralla hienosti, niin voisi sitten levollisin mielin nostella alkon korkkeja

Itse en ole sopimusta laatinut vaikka niitä työkseni väsäilenkin.
Kirjallisen version olen kyllä laatinut nitä tapauksia varten, joita ei jostain syystä pellon reunoilta löydy eli omistaja on jossain muualla tai ei paikalla.
Pohjan, jonka mallin olen jostain täältä foorumilta saanut, olen muokannut omanlaisekseni ja sen kyllä saa käyttöön halutessaan

Pistin Hazelwoodille yksityisviestiä sopimuspohjan tiimoilta

Tuolla mistä lupia haeskelen pitää olla tarkkana. Muutama vuosi aikaa eräs isäntä alkoi ammuskelemaan kun kunnan miehet kaivoivat viemärilinjaa hänen maidensa läpi

Toisella isännällä on nykyään "kameravalvonta" postilaatikossaan, kun kylän kollit olivat kännipäissään rikkoneet useamman laatikon kotimatkallaan

En siis epäile hetkeäkään etteikö joku tulisi kysymään, että mitäs hiippareita täällä pyörii. Tällöin olisi hyvä lyödä lupa kouraan todisteeksi että hyvällä asialla ollaan

Tuopas olikos se sama keissi jossa se toinen ojankaivaja pääsi jopa hengestään, kun sille yli seittemänkymppiselle isännälle ei vaan nyt käynyt, että siihen kaivetaan oja...???

Luotiliivit ja konepistoolin sä tarviit etkä mitään lupalappua.....
A4:lla on aika vaikea torjua luoteja..?¿

Sama surullinen tarina kyllä. Tuskin tässä nyt tarvitsee kuitenkaan oman henkensä puolesta pelätä, paitsi jos räjähteeseen kalauttaa lapion Mutta tosiaan lupa-asiat ovat nyt vireillä ja katsotaan jos tästä saisi jonkun sopimuspohjan aikaiseksi ennen ens viikon tapaamista

Terve kaikille!

Tässä mahdollisesti uutta harrastusta aloittelevana tuli hieman tutkittua noita museoviraston muinaisjäännös karttoja, heräsi vain kysymys...

Mikä antaa luvan farmareille sitten kyntää/kaivaa/viljellä noilla kiinteäksi muinaisjäännökseksi merkityillä alueilla, joita löysin moneltakin tällä hetkellä viljellyiltä pelloilta?

Winsku kirjoitti:Terve kaikille!

Tässä mahdollisesti uutta harrastusta aloittelevana tuli hieman tutkittua noita museoviraston muinaisjäännös karttoja, heräsi vain kysymys...

Mikä antaa luvan farmareille sitten kyntää/kaivaa/viljellä noilla kiinteäksi muinaisjäännökseksi merkityillä alueilla, joita löysin moneltakin tällä hetkellä viljellyiltä pelloilta?

Pellot ovat jo kyntökerroksen syvyyteen tuhotut kun ne merkataan muinaisjäännöksiksi. Siten lisäkyntäminen ei tuhoa vielä kyntökerroksen alla olevaa kontekstia.
Jos pellon halki vedetään vesijohtoputki tai viemäri niin siiloin tulee paikalle M-viraston tarkkailija ja katsoo paljastuuko kyntökerroksen alta jotain heitä kiinnostavaa.
Olen itse ollut mukana etsimen kanssa tällaisessa touhussa ja samalla nostimme erilaisia möyttkjä kaivetuista maista.

Vanha Harmaaparta täällä hei. Näissä kaivamisluvissa ei ole mitään ihmeellisempaa tai älyllisesti vaativaa pohdittavaa.
1 tarkista ensin onko alue suojeltu. Jos on - et tietysti mene sinne.
2 Jos pelto ,puutarha , tontti tms. on omasi . Siitä vaan. (jopa vaikka pelto olisi rauhoitettu koska sinulla on lupa kyntää kylvää lannoittaa ojittaa pellolla. Voit jopa laillisesti kutsua kavereita piipparoimaan)
3. Jos alue ei ole omasi. Pyydä aina siltä joka maan silloin omistaa lupa. Aina. Joko saat sen tai et. Jos saat niin onnea, ellet saa lupaa niin et sitten mene.
- edellämainitussa on se pieni juttu että maa voi olla vuokrattu. Silloin on paras hankkia lupa molemmilta. Sekä maanomistajalta että vuokraajalta.

Ihan uutena juttuna minulle tuli jonkun kunnan rajoitus "ammattimaiseen kaivamiseen". Siis uutena juttuna tuli sekoittaminen tähän metallinetsintään. Montakohan 'ammattimaista' piipparoijaa tällä foorumilla on? Minä en ole kuullut yhdestäkään Suomessa tai täällä Norjassa. Ehkä joku kulkee etsimen ja kaivinkoneen yhdistelmän kanssa jossain ...

Mutta jos jollain on kuitenkin ongelma ymmärtää jotian edellämainitusta niin mikä se ymmärrysongelma on?

ilkkap kirjoitti:

Winsku kirjoitti:Terve kaikille!

Tässä mahdollisesti uutta harrastusta aloittelevana tuli hieman tutkittua noita museoviraston muinaisjäännös karttoja, heräsi vain kysymys...

Mikä antaa luvan farmareille sitten kyntää/kaivaa/viljellä noilla kiinteäksi muinaisjäännökseksi merkityillä alueilla, joita löysin moneltakin tällä hetkellä viljellyiltä pelloilta?

Pellot ovat jo kyntökerroksen syvyyteen tuhotut kun ne merkataan muinaisjäännöksiksi. Siten lisäkyntäminen ei tuhoa vielä kyntökerroksen alla olevaa kontekstia.
Jos pellon halki vedetään vesijohtoputki tai viemäri niin siiloin tulee paikalle M-viraston tarkkailija ja katsoo paljastuuko kyntökerroksen alta jotain heitä kiinnostavaa.
Olen itse ollut mukana etsimen kanssa tällaisessa touhussa ja samalla nostimme erilaisia möyttkjä kaivetuista maista.

Ihan käytännöllisesti ajatellen ei pidä unohtaa sitä että yli 90% metallinetsinlöydöistä tehdään tavallisen kyntösyvyyden yläpuolelta. Se on helkkarin vähän mitä löydetään jostain 28 sentin alapuolelta. Eräänlainen metallinetsinharastusta puoltava todellinen reaalifakta on tämäkin.

RJR kirjoitti: (jopa vaikka pelto olisi rauhoitettu koska sinulla on lupa kyntää kylvää lannoittaa ojittaa pellolla. Voit jopa laillisesti kutsua kavereita piipparoimaan)

Tästä olen vahvasti erimieltä.

RJR kirjoitti:

ilkkap kirjoitti:

Winsku kirjoitti:Terve kaikille!

Tässä mahdollisesti uutta harrastusta aloittelevana tuli hieman tutkittua noita museoviraston muinaisjäännös karttoja, heräsi vain kysymys...

Mikä antaa luvan farmareille sitten kyntää/kaivaa/viljellä noilla kiinteäksi muinaisjäännökseksi merkityillä alueilla, joita löysin moneltakin tällä hetkellä viljellyiltä pelloilta?

Pellot ovat jo kyntökerroksen syvyyteen tuhotut kun ne merkataan muinaisjäännöksiksi. Siten lisäkyntäminen ei tuhoa vielä kyntökerroksen alla olevaa kontekstia.
Jos pellon halki vedetään vesijohtoputki tai viemäri niin siiloin tulee paikalle M-viraston tarkkailija ja katsoo paljastuuko kyntökerroksen alta jotain heitä kiinnostavaa.
Olen itse ollut mukana etsimen kanssa tällaisessa touhussa ja samalla nostimme erilaisia möyttkjä kaivetuista maista.

Ihan käytännöllisesti ajatellen ei pidä unohtaa sitä että yli 90% metallinetsinlöydöistä tehdään tavallisen kyntösyvyyden yläpuolelta. Se on helkkarin vähän mitä löydetään jostain 28 sentin alapuolelta. Eräänlainen metallinetsinharastusta puoltava todellinen reaalifakta on tämäkin.

Kiitokset vastauksista!

Luvan kysyminen nyt tietenkin oli itsestään selvyys. Ainoa epäselvyys oli juurikin tuo, mitä vähän itsekkin mietin että ei luulisi haittaa olevaan piippailusta/kaivelusta noilla pelloilla olevilla muinaisjäännös alueilla.

Jussi kirjoitti:

RJR kirjoitti: (jopa vaikka pelto olisi rauhoitettu koska sinulla on lupa kyntää kylvää lannoittaa ojittaa pellolla. Voit jopa laillisesti kutsua kavereita piipparoimaan)

Tästä olen vahvasti erimieltä.

Jussi on tässä valitettavasti oikeassa. (Mikäli tulkitsen lakia oikein)
Tosin, on täysin järjen vastaista että et saa pelastaa tuholta mahdollisia muinaisjäännöksiä, mutta kyntää, möyhiä, raastaa, murskata, myrkyttää, lannoittaa ja jyrätä saat vaikka millä koneilla..
Valitettava vääryys, johon toivoisin muutosta.
Muinaisjäännösalueille ei edes maanomistaja saa mennä tonkimaan, ellei MV:ltä ole lupaa. Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Lupa-asioista kun nyt puhutaan niin mistä mahtaa löytyä jonkinlainen rekisteri kuka minkäkin pellon omistaa? Ei näitä kaikkia 30000 lähinaapuria kuitenkaan tunne, jotta tietäisi kuka minkäkin pellon omistaa.

Kansalaisen karttapaikalta saa ainakin kiinteistötunnuksen kun asetuksista laittaa raksin "kiinteistöjaotus" ruutuun. Jos tunnukset ei näy kartalla niin zoomaa lähemmäs. Sitten Maanmittauslaitos antaa sillä tunnuksella omistajan. Ehkä kunnan/kaupungin tekninen toimistokin voisi antaa tiedon. En tiiä voi olla helpompiakin konsteja...

Mites nää autiotalojen tontit, jotka eivät nauti kotirauhansuojaa? Meneekö nämä lupien suhteen sinne ei-pakko-mutta-hyvä-olisi-olla -osastolle?

Entäpä alueet, joita ei ole rajattu, mutta rauhoitettu. Esim. Porrassalmen taistelupaikka on hankala. Kartassa on vain punainen täplä rauhoituksen merkiksi. Mutta mistäpä minä 216 vuotta myöhemmin tiedän, missä ovat asemiaan tarkasti pitäneet. Porukkaa tuntuu olevan tonkimassa ja minä aina hätyyttelen niitä tykkiasemista pois Mutta olenpa minä siellä laitamilla tykinkantaman päässä itsekin kuulia mönkinyt...