aarremaanalla.com

Luontoilta - Analyysi maassamme esiintyvistä endeemisistä eli luonnonvaraisista kolikoistamme:

Lisää tilastotieteellistä faktaa v. 2013 elo-syyskuussa löydetyistä euro-arvoisista kolikoista, yhteensä 305 kpl, niitä varten tehtyjen kumarrusten hinta keskimäärin 52 senttiä;
2e 30 kpl
1e 51 kpl
50c 43 kpl
20c 84 kpl
10c 95 kpl
5c 2 kpl (eivät ole kuparia, vaan kai rautaa ja ovat jääneet VK40:ssä käyttämäni diskriminointirajan alapuolelle, Motonetin piipillä tulivat nämä kokonaista kaksi 5 centin kolikkoa heti alussa)



Lisää kummastuksen aihetta antaa se että ylivoimaisesti suurin esiintymä ovat euromääräiset rahat vuosilta 1999 ja 2000, kuten tähän viestiketjuun kertyneistä kuvista näkyy. En ole huomannut tutkia että ovatko lyöntimäärät ja liikkeellä olevat kolikot jakautuneet samoin vai onko ko vuosien rahaa jostain kumman syystä hukattu enemmän ja ihan surutta euro-valuutan huolettomina alkuaikoina.

Markoista samat; 174 kpl, kumarrus à 1,48mk;
10mk 7 kpl
5mk 14 kpl
1mk 59 kpl
20p 33 kpl
10p 15 kpl
5p 10 kpl
1p 9 kpl



Markka-arvoisissa pakkaa sekoittaa se että 1963-1990 malliston useita kolikoita on sekä alumiinisia että kuparisia (tai alumiinipronssisia) ja että olen laiskuuttani tilastoinut vielä uudemman 1990-1999 markkasarjankin samaan sössöön. Tamäkin data on kuitenkin vielä tallella ja eroiteltavissa palstalle tunnollisesti postaamistani päivittäisiä kolikkolöytöjä esittelevistä kuvistani, jos joku todella näinkin intresanttia tietoa kaipaa.

Siinä tarkka analyysi Suomen puistoissa ja rannoilla esiintyvistä luonnonvaraisista endeemisistä kolikoistamme, silvupléé!

Otoksen kokoa kasvatetaan jatkuvasti VK40:n ja minun itseni asettamien rajoitteiden puitteissa.

Tota ookkona jo tehnyt esianalyysiä laitteista, joista jonkun hankit kun tuo kolikkotulvakin on noin antoisaa.
Minulla ainakin on vaikeuksia ostopäätöksen tekemisen kanssa.

Pejumi kirjoitti:Tota ookkona jo tehnyt esianalyysiä laitteista, joista jonkun hankit kun tuo kolikkotulvakin on noin antoisaa.
Minulla ainakin on vaikeuksia ostopäätöksen tekemisen kanssa.

Vaikeaa on valintaa tehdä, mutta on selvää että lainakoneeni VK40 täytyy jossain vaiheessa palauttaa omistajalleen ja kun harrastus on tarkentunut ja kokemusta karttunut - olen tiukasti kolikonetsijä usein roskaisessa ja vaihtelevassa maastossa. Tarvitsen DD-kelalla (terävä suuntakuvio) varustetun monitaajuuksisen koneen jolla voi myös huispata matalassa vedessä.

Haaveillut olen mm. näistä Teknetics T2, Tesoro Vaguero, Fisher F4, Minelab X-Terra 705 ja XP Deus. Lisäksi näin märän unen Minelab CTX-3030 huppumallista...

Pitkään saan vielä pimenevistä ja kuuraan peittyvistä puistoista polvet ruvella ja sormet kohmeessa urean hajuisten puskien juurelta senttejä laitekassaani kontata ennenkuin tarvittavan summan kokoon saan.

Aika paljon näkyy käytössä olevan tuota Garret AT Prota. Huhu kertoo että kolikot saisi vähän syvemmältä Minelab X- Terra 705:llä ja sen käyttöliittymä on selkeämpi.
Vaikea on valita juu.

Kylmenpien ilmojen myöhempien aikojen vispaus:

Pitkäksi venähtäneen lentsun ja muiden harrastusta häiritsevien viivästysten jälkeen pieni perjantai-vispaus metsäpellolla tuotti heti ensimmäisten minuuttien aikana 5 pennisen vuodelta 1905 (Nikolai II). Kuparisen rahan kunnossa ei ollut valitettavasti tälläkään kertaa hurraamista, mutta antoi kerrassaan kauniin signaalin muuten puhtaasta pellosta, ei roskia häiritsemässä. Kauneuskin oli tietysti kuulijan korvissa.



Loppuilta menikin sitten vaan ristiin rastiin peltoa ja metsää kävellessä

Kulmä tuuli ja pimeys lannistivat toipilaan yrittäjän jo ennen kahdeksaa.

Aika kovaa vauhtia oot kyllä kolikoita kerännyt kassaan.. Onnittelut!

Näyttää siltä että saat sen laitteen ostettua löytökolikoilla jossain vaiheessa kun jatkat samaan malliin

Kyllä euroja ja uudehkoja markkoja on kertynyt ihan kiitettävästi, koska vasta hiljan alkaneen harrastukseni tueksi ystävällisesti lainaksi saamani VK40 soveltuu parhaiten juuri urbaaneille puistonurmille. Pullonkorkit ja kolikot sillä oppii erottamaan aika hyvin toisistaan mutta toimintasyvyys jää varsin maltilliseksi. Niinpä ruuvimeisselillä koputellessa pärjää hyvin.

Mutta pelkällä yrittämisen innolla ja ruiskukansinisillä silmillä ei kovassa peltosavessa pärjää... joulupukkia ei ole olemassa eikä keijukaisia. Ensi kaudeksi varustaudun kyllä sellaisilla vehkeillä että valot vilkkuu ja aitaa kaatuu, minua piilotelleet peltoööret saavat vielä kyytiä!

Sunnuntaipäivä rannalla ja maastossa.

Kuulaan keltaisten lehtien kultaama sunnuntai, ensin pienen järven rannalla. Useamman tunnin tulos ei siellä kuitenkaan ollut tätä kummoisempi.



Kanssaharrastajien tulos oli aika lailla samankaltainen, vaikkakin määrältään hieman runsaampi. Ehkä VK40:n säädöt olivat pielessä pitkähkön tauon jäljiltä.

Huoltoasemalle tankkaamaan jonka jälkeen uusi yritys pienessä metsikössä kynnetyn pellon vierellä. VK40:tä tunnin täydellisessä hiiljaisuudessa heiluteltuani vaihdoimme porukassa etsimiä hetkeksi ja toisella laitteella vain muutaman minuutin kokeiltuani pärähti metsittyneestä entisestä pellosta komea signaali! Puiden katveesta ja maasta korkean ruohon alta nousi mielestäni aivan valtava kuparinen kolikko! Aiemmin päivällä löytämäni 1960-luvun penniin verrattuna tämä oli varsin vaikuttava raha, jota lienee ollut aikoinaan ilo taskussa kanniskella! Kentällä tunnistaminen ei kuitenkaan onnistunut joten kotiin lanttia ihmettelemään.

Kotona tarkemmin tihruutettuani kuparimöhkäle paljastui skillingiksi. Tarkemman tiedon edelleen puuttuessa annoin lantille kevyen saippuapesun josta ei kuitenkaan ollut juurikaan apua (kuvan vaihe 1). Dokumentoin lantin tässä vaiheessa molemmilta puolilta koska päätin nyt ottaa käyttöön ennen kokeilemattomia ja hieman kovempia keinoja; lantti oliiviöljyyn tunniksi likoamaan ja putsaus kankaalla - mutta vuosiluvusta ei edelleenkään tietoa. Noh, skillinki lämpimäksi kynttilän päällä ja sitten pientä kiillotusta toisella kynttilällä. Likaa lähti näillä keinoin todella runsaasti vielä saippuapesunkin jälkeen (vaihe 2), vaikka näin tietoisesti riskerasinkin jo ennestäänkin varsin väsyneen rahan "patinaa" ja mahdollista tunnistettavuutta. Lantti oli kuitenkin mielestäni jo alussakin aika "turvoksissa" sen pinnalla olleesta kuonasta jota yritin näin hieman poistella, lopputulosta voi arvioida alta.

Raha näkyy olevan 1 SKILLING, GA IV, ehkä isolla kruunulla joka olisi silloin vuodelta 1802. Varma tunnistus jäi kuitenkin taas kerran kyseenalaiseksi ja mielestäni jostain kulmasta katsottua kahdeksikkokin vaikuttaisi seitsemältä

Onnea ekasta skillinkistä. Mukava lukea tekstejäsi. Luonnossa tonkiminen,
luontohavaintojen tekeminen ja kuvitteellisen suuren löydön jäljillä oleminen
on hyviä syitä piippailla. Ja tyytyväiseen mieleen ei tarvita muuta kuin
pari hyvää signaalia, jotka olisivat voineet olla jotakin...

Hienoja löytöjä ja mielenkiintoista luettavaa =).
Olin katsovinani, että olit vuoden 2000 20 senttisiäkin löytänyt.
Niillä on vähän arvoakin, saisit etsin kassaan lisää valuuttaa.

Oniittelut uudesta ikäennätyksestä, kolikko on 1802-05, mittaa nyt vielä onko halkaisija 33.5-34mm niin saat varmuuden. Yllättävän huonossa kunnossa kuitenkin oli vaikka paikanpäällä vaikutti paremmalta.

Tervehdys kaikelle pitkästä aikaa, kevätkausi 2014 on vihdoin avattu vetisellä pellolla tänä maaliskuun sinitaivaisena ja aurinkoisena päivänä. Pitkän tauon jälkeen auton tavaratilasta romppeet esille, uudet patterit sisään ja menoksi. Saappaisiin päivän mittaan kertynyt kilo/pari savea ei haitannut vaan hiki pipossa puuskutin eteenpäin. Viimekerrasta olikin jo hieman aikaa, joten huomenna kroppa taitaa hieman ihmetellä 6 tuntista rupeamaani.

Kausi alkoi hienosti sillä savesta nousi suurruhtinaskunnan aikaisia kolikoita: 5 penniä 186x ja ja 1 penni 188x. Nuo kupariset olivat kyllä kovin syöpyneitä mutta sitten kilahti, sillä vauhtiin päästyäni löysin ensimäisen hopearahani, hieman kolhuisen mutta ihka aidon 25 pennisen vuodelta 1873.


Kyllä oli mukava löytö.


Tässä vielä tarkemmin.


Löytyipä myös muutama aika näyttävä lyijysinetti, venäjänkielisellä tekstillä:



Alla vielä päivän kaikki löydöt,


edestä



ja takaa.

Onnea, on aivan mahtavaa kun miehellä tulee kyynel silmäkulmaan hopean jälkeen, mennään taas uudestaan mahd. pian.

Kyllä löytämisen ilo saa miehen kyyneliin... ja unohtui mainita että nämä löytyivät mukana olleen kaverin koneella, uskollinen VK40 (sekin lainassa ) ei tänään pellolta löytänyt kuin säilykepurkin kannen

Onnittelut vielä hopeasta!

Mukava lukea tallaista antautumista harrastukseen .. tulee vähän mieleen tuo tuntemattoman sotilaan kekesijä ukko joka paneutui aseistuksen kehitykseen ja kehittämiseen .. metsästys onnea toivoopi täältä ...

Samperi, multa oli mennyt koko tämä ketju kokonaan ohi ja nyt se tulikin luettuna yhdeltä istumalta (no ok, kävin välillä saunassa). Täytyy sanoa että aivan ihailtavaa omistautumista harrastukselle ja mieletön määrä kolikkolöytöjä. Kyllä oot ylen sankia priha koko mies, jatka samaan malliin, kiva lukea näitä juttuja!

Olen läheltä seurannut tämän herran harrastuksen kehittymistä ja voin todeta että asenne on kohdallaan, oikein hirvittää kun saa laitteensa päivitettyä kuntoon, niin tällä seudulla pyörii sellainen kolikkoimuri että raha-automaatti yhdistyskin on kateellinen.

Näkyy pakinoitsijalla olevan tilastotkin hanskassa hauskasti harrastukseen...

Itse en ole vielä(kään!!) tätä vuotta aloittanut vaikka piippari köllöttelee ulko-oven vierellä sen kun tempaisi mukaan ja lähtisi ihan ikiomalle pellollensa... ei vain aika riitä, kun työ on sitä että valoisan ajan nukut, ja pimeän olet töissä.

Suunntelmissa muuttaa historiallisesti tutummalle seudulle (maitojunalla kotiin 14 vuoden reissulta)... tutut paikat kaipaavat koluamista. =)

"Luonnonvaraisista kolikoistamme"... purskahdinpa sitten nauruun oikein huolella. xD

Savisessa pellossa on sinun rämmittävä ja köyhänä pysyttävä!

Yli 4 tuntia harhaista vaellusta ja häipyviä signaaleja ilman lantin lanttia. Näin kävi tänään, olivatkohan pääsiäisnoidat meitä noitumassa? Vaikka ilma oli otollinen, huispausseura kokenutta, paikka historiallinen ja jopa neitseelliseksikin uumoiltu.

Huhtikuisen illan taivaanrannalla mollottanut täysikuu todisti vähäisen ja osin vieläpä klenkankin joukkomme täydellisen tappion. Sitten pimeni, ilta.
Kelmeän kylmä luu katsoi vaiti peräämme pellolta.

Onnenlantti kirjoitti:paikka historiallinen ja jopa neitseelliseksikin uumoiltu.

No, eikö se silloin olekin neitseellinen jos ei mitään löytynyt?
Toki helposti ajattelee toisinkin päin harrastajana, mutta noin niinkun oikeesti. Vai oliko siellä sitten paljon roskaa?

Ikävä tietysti kotiin on ilman kolikoita mennä. Näin käy joskus.

Onnenlantti kirjoitti:DIAGNOOSI: Vaikea kolikkofiksaatio.

Mitenkäs muuten, keräätkö rahoja yleisestikin vai onko vain metallinpaljastukseen liittyvää (toistaiseksi) ?

Itse olen keräillyt vasta noin 30 vuotta, tahti on kiihtynyt viime vuosina, pääsääntöisesti tosin ihan käyttörahoja tai vastikään käytöstä poistettuja eri maista - toki kolikoita lähes kaikki

Onnenlantti kirjoitti:Savisessa pellossa on sinun rämmittävä ja köyhänä pysyttävä!

Yli 4 tuntia harhaista vaellusta ja häipyviä signaaleja ilman lantin lanttia. Näin kävi tänään, olivatkohan pääsiäisnoidat meitä noitumassa? Vaikka ilma oli otollinen, huispausseura kokenutta, paikka historiallinen ja jopa neitseelliseksikin uumoiltu.

Huhtikuisen illan taivaanrannalla mollottanut täysikuu todisti vähäisen ja osin vieläpä klenkankin joukkomme täydellisen tappion. Sitten pimeni, ilta.
Kelmeän kylmä luu katsoi vaiti peräämme pellolta.

No hyvä että muillakin on näitä "epäonnisia reissuja" eikäkö Sattui samalla päivälle kuin omanikin...

Onnenlantti kirjoitti: Vaikka ilma oli otollinen, huispausseura kokenutta, paikka historiallinen ja jopa neitseelliseksikin uumoiltu.

Meillä oli tosiaan työnalla 500-vuotta vanhasta kartanosta muutamankymmenen metrin päästä joen rannassa sijaitseva pelto joka oli kuiva ja tasainen, pellolla näkyi pieniä palasia posliiniastioista jotka ovat vuosien saatossa pirtoutuneet, jokin verran tiiltä ja muita merkkejä asutuksesta, aurinko paistoi ja kaikki oli kuin metallinetsintäelokuvasta.

Neljän tunnin jälkeen saaliina oli 2kpl kohtuullisen uutta nappia, 1kpl M12 x 50 kuusiokolo pultti, BMV:n jarrusylinteri, 8kpl repäisykorkkeja ja alkon korkki.

Säästyttiin ainakin löytöjen putsaamiselta, ja olisihan se raskasta kävellä pellolla painavan löytölaukun kanssa, ensi kerralla sitten paremmalla tuurilla.

17.4.2014 - Rojahdin takaisin puistotasolle, missä näillä vehkeillä käy parempi flaksi.

Kovin tuulista oli ja siksi kylmää touhuta, mutta pikaisesti vispaamalla etsinkassaan kilahti pitkästä aikaa selvää ervovaluuttaakin. Uusi etsin on taas 0,7 euroa lähempänä...



19.4.2014 - Verottomana fikkaan virastotalon edestä



(Katsotaan kuinka kauan kestää ennenkuin tämäkin ilo pilataan huvi-, tulo- tms verolla...)

20.4.2014 - Kevään lämpimin päivä



+ 19 asteen lämmössä laikut kainalossa kirkon lähistöltä ja puistosta. Vanhin puistoraha tälläkertaa oli mielestäni ihan hyvä; 5 penniä v.1937.

Elokuussa 2013 aloitetun harrastuksen kumulatiivinen on nyt 169,40 EUR ja 293,07 FIM (-> 1963).