aarremaanalla.com

Samaa ihmetellyt minäkin että mihin ovat suhoset kadonneet?

Serafiina kirjoitti:Jotenkin minusta tuntuu että välimatkaa on aivan liian vähän käärmeeseen siinä vaiheessa kun näkee tarkastella silmiä lähemmin
Olen nähnyt myös valkoisiksi "haalistuneita" korvalänttejä. Kyylläkään ei ilmeisesti aina ole selviä sahalaitoja nähtävissä, mikä olisi helpoin tunnistustapa. En kauheasti arvosta elukoita jotka saavat aikaan lääkärireissuja. Kaipaan siilejä, missä kaikki ovat, ainoat joita olen vuosiin nähnyt ovat olleet liiskana asfaltilla

Elä hermoile, rantakäärme on ihan vaaraton, nauti luonnosta.

En hermoile ja pidän rantakäärmeistä. Kyistä taasen en. Lepakotkin on ihan veikeitä.

Kyykäärmeillä on tosiaan melkoinen väriskaala yksilöiden välillä. Täällä upeita kuvia nuista eläimistä: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 20572.html
Kyitä ei kannata turhaa pelätä, pitää vain silmät auki kun kulkee ettei astu päälle Väistävät ihmistä ja hyökkääminen on se viiminen vaihtoehto.

Edit: Nyt vasta luin edellistä sivua. Ei kyllä kiva jos sisälle tulevat Käyt hakemassa kusiaispesiä jostain useamman pihapiiriin, eikös ne pidä käärmeet kaukana?

Käärmeiden ihailijana(vaikka muutaman kerran ovat napanneet puolustautuakseen) on olemassa turvallisia ja helppoja pyydystyskeinoja. Koitetaan muistaa että kaikki luonnonvaraiset elukat täällä tekevät tärkeää tehtävää osaltaan tasapainon ympäristyössään säilyttääkseen. En minäkään kissoista vapaana luonnossa pidä, enkä silti tapa. Niitä on vain vaikeampi ottaa kiinni ja toimittaa oikeaan osoitteeseen. Ennen ne tapettiin eksyttyään vääriin pihoihin tai metsiin. Mielestäni metallinetsijöiden kuuluisi kunnioittaa luontoa varsinkin harvinaistuvien lajien suhteen. Puunjuuriako pidämme arvokkaampina kuin käärmeitä? Esim kyyn iskuetäisyys on jotain 15 cm luokkaa, korkeus 20 cm paikkeilla. josta voi asiallisella pukeutumisella välttyä. pitkät housut, varsisaappaat. Siilien vähyyteen taas kaupunki ja taajama-alueilla vaikuttaa eniten puutarhasiisteys. Lehtikomposteja ei juuri ole enään ylellisen kartanonpihainnostuksen vuoksi ole.Noissahan nuo ennen talvehtivat ja pesivät. Itsekukin voi edesauttaa siilikantaa rakentamalla niille talvipesiä. Ohjeita netissä. Itse kuulumme luontoon missä heinäseipäätkin.Jatkakaa api..at ja iloiset aatekumppanini!

Nyt tuli asiaa.....veikkaan,että tampereella on suht turvallista ja ainakin sisätiloissa

Riippuu vähän missä menee, on paikkoja joissa kyitä täälläki on paljon mutta niitä tulee vältettyä etenki koirien kanssa ulkoillessa

ja kollikolle komppaukset tuohon viestiin!

Luulen että voin elää sen ajatuksen kanssa että luonnon tasapaino vähän järkkyy omassa pihassani

Heka82 kirjoitti:Samaa ihmetellyt minäkin että mihin ovat suhoset kadonneet?

Suhoset jää autojen alle. Iltasanomien mukaan Pirkanmaalainen 60v. taksikuski tuomittiin käräjillä kun tähtäsi ja ajoi tarkoituksella siilin päälle. Sakkoa 400 euroa. Minun käsiin kun tuo kääkkä päätyisi niin saisi metrisestä koivuhalosta

Murkkujen käärmekarkoitusvaikutus on luontolegendaa. Paras konsti pitää kiärmeet loitolla pihapiiristä on vähentää jyrsijöiden olinpaikkoja tontilla pitämällä kasvisto lyhyenä ja täyttää esim. hiekalla kiviraunioiden tyhjät kolot. Sementtikin käy. Siis: Ei hiiriä, ei kyitä!

Kyllä kissatkin käärmeitä listii. Muistan kölvinä heinäpellolla, kun kissa ja kyy otti yhteen. Siinä piikkihanska kävi vinhasti. Kyy jäi toiseksi. Tiedä sitten näistä nyky urbaaneista city- kissoista, että kuinkahan kävisi.

Huomenissa lähden testaamaan atpron ukkosenkestävyyttä avoimelle sänkipellolle. Onko takuuta laitteelle jos tulee salamia ja äijä käryy? Kysyn vaan, koska vaikka en pelekää mittää. Tai vähän kumminki .Sitä vaan että oisko Wilmalle ottajia jos huonosti käypi? Mukaan vaan reippaaseen toimintaan tänne! Uusia paikkoja aina. Tulijaisia? Jos en koskaan palaa, odotattehan minua aina?

Jäi sanomatta jotain: Ääk, meni jo ohi. Kuitenkin muistakaa se tärkein.Mikälie sitten omallakohalla onkin.Lisää kuolemattomia mietelauseita piankohta. Upeaa muokattavaa tää suamenkiäli!Mitään en oo ottanu.

Jos salami omansa ottaa nin joka ilta muistokaljat tai parit otan.
Miehen on kaivettava mitä miehen on kaivettava - vaikka huonosti kävisi.

Tehkää perässä. Kyitä fanittavat tietenkin kyyn kanssa, kokovaatimuskaan ei ole kummoinen

Miksi kiusata pientä käärmettä.

Kaveri kyttäsi ulko-ovella. Otin kuvan ja kuskasin pusikkoon.

Täälpäin on kyyt, karhut ja sudetkin kavereita! Sho what!

Onkos kellään tietoa onko näistä kuuluisista "merovingiaikaisista kelloriipuksista" eli kansankiellä piipunhatuista olemassa joku varma tunnistus, eli onko jossain museossa tai kirjassa tai nettikuvissa vaikka piippu jossa on hattu vielä päällä? Vai onko tuo tunnistus vaan päättelyä?

Ja mites onko kirjavinkkejä kupurasolkien tyyppien määrittelyyn?

teukka kirjoitti:Onkos kellään tietoa onko näistä kuuluisista "merovingiaikaisista kelloriipuksista" eli kansankiellä piipunhatuista olemassa joku varma tunnistus, eli onko jossain museossa tai kirjassa tai nettikuvissa vaikka piippu jossa on hattu vielä päällä? Vai onko tuo tunnistus vaan päättelyä?

Ja mites onko kirjavinkkejä kupurasolkien tyyppien määrittelyyn?

Kyllä kuva ainakin foorumilta löytyy tuosta paljon puhutusta piipunhatusta, jossakin viestiketjussa muistaakseni.

Kupurasoljista on ainakin Elvi Linturin väitöskirja? "Ristiretkiajan soikeat eläinkoristeiset kupurasoljet" vuodelta 1980, 101 sivua.
Julius Ailion: "Karjalaiset soikeat kupurasoljet" vuodelta 1922, 81 sivua.
Varmaan löytyy arkeologialaitosten väitöskirjakokoelmista muitakin

brosse kirjoitti:

teukka kirjoitti:Onkos kellään tietoa onko näistä kuuluisista "merovingiaikaisista kelloriipuksista" eli kansankiellä piipunhatuista olemassa joku varma tunnistus, eli onko jossain museossa tai kirjassa tai nettikuvissa vaikka piippu jossa on hattu vielä päällä? Vai onko tuo tunnistus vaan päättelyä?

Ja mites onko kirjavinkkejä kupurasolkien tyyppien määrittelyyn?

Kyllä kuva ainakin foorumilta löytyy tuosta paljon puhutusta piipunhatusta, jossakin viestiketjussa muistaakseni.

Kupurasoljista on ainakin Elvi Linturin väitöskirja? "Ristiretkiajan soikeat eläinkoristeiset kupurasoljet" vuodelta 1980, 101 sivua.
Julius Ailion: "Karjalaiset soikeat kupurasoljet" vuodelta 1922, 81 sivua.
Varmaan löytyy arkeologialaitosten väitöskirjakokoelmista muitakin

No olipa nopea vastaus, kiitos No nyt löytyi pijpenkabinet-sivulta tuo foorumeilta tuttu lamellipiipunhattukin. Pitääpäs sitten seuraavaksi alkaa kupuroita tutkimaan.

Lisäisin että lamellinen piipunhattu oli tärkeä peltokulojen ja muunkin paloturvallisuuden kannalta. Myös tupakka palaa paremmin reiìtetyllä hatulla varustetussa snagassa. Taskuunkin uskalsi laitta ettei kalliit porot varissut tai käryttänyt Suomalaisuroon rintakarvapehkoa. Oli ketjulla kiinni jopa hyvinkin pitkässä imuvarressa. Metsästä löysin hopeaketjulla varustetun ehjän. Viallisia kymmenkunta.

iron maden kirjoitti:Täälpäin on kyyt, karhut ja sudetkin kavereita! Sho what!

Karhut on jaloja eläimiä, mutta sielläpäin piippaillessa kuulokkeet jää autoon ja laitteesta volymet kaakkoon...varoiks

Karhu on sympaattinen ja maukas eläin

Mie En raadonsyöjien lihaa tule syömään!