aarremaanalla.com

ZyrTech kirjoitti:Mursu arvasi aivan oikein

Joo, kyllähän tuota voi laimentaa vedellä ja kuuluukin, jos sitä käyttää siihen mihin se tarkoitettukin. Ongelma tuossa on kuitenkin saada sopiva vahvuus (noin 5%) kun happoprosentit on noin epämääräiset etiketissä. Ja nopeammin se tehoaa lantraamattomana.

Mutta mennään taas aiheeseen. Onko jollain ideoita millä tykinkuulat voisi käsitellä ruosteenpoiston jälkeen? Tarkoitus on säilyttää niitä pihalla hienossa keossa. Oliko niissä silloin aikoinaan joku suojakerros, vai ampuivatko alunperinkin ruosteen värisiä kuulia? Piirretyissä ne on aina mustia.

Sitruunahappokäsittelyn jälkeen esim. moottoriöljykylpyyn ja antaa imeytyä.
Sen jälkeen kuivaa enimmät öljyt pinnalta niin tulooo komia keko

Nostetaanpa tätä aihetta esille koska foorumilla on paljon uusia harrastajia.
Kokeilin ZyrTechín äskettäin SME:n foorumilla http://www.suomenmetallinetsijat.fi/jut ... ?f=35&t=68 esittelemää menetelmää omiin löytöihini ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen.
Avotulella (= kynttilän liekillä ) lämmittämisen sijaan käytin kuitenkin kuumailmapuhallinta ja pientä teräsmukia parafiinituikun sulattamiseen. Parafiini on herkkää syttymään joten varovainen saa olla puhaltimenkin kanssa. Sitten vain esineen kastaminen sulaan parafiiniin ja hetken jäähdyttely niin homma on valmis. Parafiinikippoa voi tietysti lämmittää myös hellalla miedolla lämmöllä niin palovaara eliminoituu. Autotallissani vain ei satu sähköhellaa olemaan.
Kuvissa palokuntanappi ennen ja jälkeen käsittelyn. Nappi oli ennen vahausta saanut vain vesipesun.

Ennen:



Jälkeen:

Fishermanin sulatusmenetelmä on huomattavasti näppärämpi, kuin tuo liekkimenetelmä. Sulatin eilen muovikipossa vesihauteessa muutaman tuikuin, ja dippailin pari esinettä siinä. Hyvin toimi ja varsinkin hiukan isommille esineille, dippaus voittaa 100-0 liekkimenetelmän. Vesihauteessa sulan parafiinin lämpötila on kuitenkin sen verran "alhainen", että esineen nopea dippaus jättää esineeseen vain paksun ja vaalean parafiinikuoren. Tämän takia esinettä täytyy hetken pitää sulassa parafiinissä, jotta esinekin hiukan lämpenee ja saadan ohut ja kirkas vahakerros, kuten Fishermanin kuvissa.

Jo syksyllä tuli hommattua pieni yhden levyn liesi ja pussillinen puhdasta parafiinia.
Ajattelin että rautaromuissa parafiini tunkeutuisi paremmin "huokosiin" kun esine lämpenisi lilluessaan sulassa parafiinissa.
Enpä ole vieläkään "ehtinyt" kokeilla homman toimivuutta.

mä olen käyttänyt uunissa, jossain 150-200 asteessa puolisentuntia ja sen jälkeen suoraan "kovalla" tuikulla hinkannut. Tulee hyvä pinta, sopivan huomaamaton ja ohut.

Ajattelin kosteuden poistuvan myös tuolla uunikäsittelyllä, mutta tiedä näistä....

http://www.jcms-journal.com/article/vie ... 1021204/70

Noin niikun jos sattuu ylimääräisiä keskiaikaisia hopiakolikoi löytymään
emmää tiiä puhutaanks tossa mitään jälkikäsittelystä, mutta kovasti kolikot kirkastuu..

Onko kukaan testannut puhdistaa kolikoita autosolilla, autoglymillä tai muulla metallin kiillotusaineella? Voisi ehkä toimiakin.

Nostampa tätä ketjua kysymällä tyhmän kysymyksen; onko parafiiniöljy ja sulatettu kynttiläparafiini periaatteessa samaa evästä? Vai miten tuo parafiiniöljy eroaa kynttilästä jota tässäkin ketjussa on sulateltu..

Paramedio kirjoitti:Nostampa tätä ketjua kysymällä tyhmän kysymyksen; onko parafiiniöljy ja sulatettu kynttiläparafiini periaatteessa samaa evästä? Vai miten tuo parafiiniöljy eroaa kynttilästä jota tässäkin ketjussa on sulateltu..

Kiinnostaisi myös, koska valmiiksi nestemäinen kylmä öljy kuullostaa turvallisemmalta ja helpommalta vaihtoehdolta!

Ja toinenkin kysymys koskien raudan suojaamiseen puhdistuksen jälkeen. Puhdistin joko etikalla tai sitruunahapolla venäläisen aseöljypullon ja siitä tuli varsin hyvä. Unohdin esineen hyllyn perälle ja nyt katsoessani se oli ottanut yllättäen uutta ruostetta pintaan paljon. Millä nuo kannattaa suojata? Toinen puhdistettava on venäläinen, ruosteinen kypärä. Mitä laittaa pintaan sitruunahappokylvyn jälkeen?

Itte hapon jälkeen huuhtelin vedellä ja kuivasin sitten vaan raakasti rätillä 10w40 pintaan.
Paremminki varmaan vois tehä mutta mulle välttää.

Kuivaus vaikka kuumailmapuhaltimella. Tai jos eukko antaa luvan nii uuniin vaan

Hyvää asiaa kannattaa lukea !

Happokäsittelyn jälkeen kidesooda pesu!
Kidesoodaa saa ainakin rautakaupoista. Sooda neutraloi hapon vaikutukset. Sen jälkeen perusteellinen kuivaus. Itse käyttänyt kuumailmapuhallinta, mutta uuni tms. käy myös. Pari erillistä kertaa nostanut raudan lämpötilan sinne lähemmäs paria sataa astetta ja antanut välissä hetken hengähtää..
Näiden jälkeen pintaan kosteuden eristävä kerros. Renesainsse vaha, tuikunvaha, maali tms.

Johan loppu ruostumiset!

Neutralointi hapon jälkeen, oli se asia, mitä halusin painottaa!

Mä oon käyttänyt kolikoihin putsauksen jälkeen tota renaissance vahaa. https://rautaportti.fi/entisointi_ja_ku ... S8QAvD_BwE

Ebaysta engannista tilasin 200ml purkin kun sieltä halvemmalla sai,riittää varmaan ikuisuudeks. https://www.ebay.com/itm/Renaissance-wa ... 2998476258

Fineler kirjoitti:Mä oon käyttänyt kolikoihin putsauksen jälkeen tota renaissance vahaa. https://rautaportti.fi/entisointi_ja_ku ... S8QAvD_BwE

Ebaysta engannista tilasin 200ml purkin kun sieltä halvemmalla sai,riittää varmaan ikuisuudeks. https://www.ebay.com/itm/Renaissance-wa ... 2998476258

Pystytkö laittamaan ennen ja jälkeen kuvia tuosta vahasta? Itseäkin kiinnostaa tuo vaha kovasti

Ei tuo paljon muuta, alkuun menee tosi tummaks mutta sitten haalistuu takaisin,vaikka laittaa kohtuullisen reilun kerroksen. Ehkä aavistuksen jää tummemmaks. Pointtihan tässä ei oo et kolikkoo sais jotenkin paremmaks vaan et hapettuminen loppuu. Pitäs käydä ettii joku uus mut kun sataa, mutta tuossa on melkovarmaan ensimmäisessä kuvassa killinki ennen käsittelyä.
Löydettynä:


Vahattuna:

Tuo oli oikeastaan juuri mitä tuolta vahalta toivoinkin. Monet uittaa vaikka missä öljyissä (kokeillut itsekkin lukemattomia kertoja) mutta kolikosta tulee tosi tumma josta en pidä ollenkaan. Haluankin että kolikko pysyy samanlaisena kuin löydettäessä ja tuo toivottavasti estää sen pinnan kuivumisen ja sen myötä hilseilyn.
Täytyy laittaa tilaukseen ja testata. Kiitos!

Niinkun tuolla Rautaportin erinomaisessa selosteessa mainitaankin:

Kun vaha levitetään ohueksi kerrokseksi ja kiillotetaan, muodostunut vahapinta säilyy lasinkirkkaana, eikä värimuutoksia tule sen kummemmin vahaan kuin sen alla olevaan pintaankaan, edes pitkien aikojen kuluessa. Renaissance-vaha on pH-neutraali, eikä se siis sisällä happoja, joten se on turvallinen valinta herkillekin pinnoille.

Ite uskoin tähän tuotteeseen juurikin sen vuoksi koska jos se on nimenomaan kehitetty tälläiseen ja ollut vuosikymmenet käytössä esimerkiksi British Museumilla. Tällä pitäis mun ajatuksen mukaan saada ikäänkuin kapseloitua esine vahakerroksen alle suojaan hapettumiselta mitä väistämättä tapahtuu ajanmittaan kun esine on ilman kanssa tekemisissä. Ja kyllä tuo nimenomaan myös sitoo pinnan ja estää hilseilyn.

Mulla olisi pari läpiruostunutta rautaa, jotka ovat melko hienoja. Kuitenkin tänään huomasin että ruosteiset hevosenkenkänaulat alkavat murenemaan...

Miten estää tämän tapahtuminen noille isommille raudoille? Kannattaisiko sulattaa parafiinia ja kastaa esine siihen? Ja kelpaako steariini yhtä hyvin kuin parafiini?

Tuikkukynttilöiden parafiinilla olen noita rautoja suojannut.
Tässä samassa topikissa tuolla ylempänä on juttua

Aika paljon on tullut vuosien aikana nähtyä ja tehtyä puhdistuksia vanhoille aseille ja esineille. Parafiini on teräkselle ja raudalle aika hyvä. Varsinkin jos pinta jää luonnolliseksi. Raskas ruoste vaatii usein mekaanista puhdistusta ennen suojausta. Hapon kanssa kuten sitruunahappo, kannattaa olla varovainen ja harjata esinettä vähän väliä. Jos raudan pinta jää tummaksi on se parempi kuin harmaa kuollut pinta. Vanhakantainen elektrolyysi on jäänyt museokäytöstä aika pitkälti pois, sillä se syö helposti raudan kuolleen näköiseksi ja kaivaa jopa pintaan jääneet slaggit takomajäljistä. Toki kaikkia käytäntöjä voi kokeilla hitusen. Itse en pidä kiiltäväksi puhdistetusta teräspinnasta ja kaupallisilla markkinoilla vanhat esineet joissa ei ole patinaa, kammoksuttavat. Renessanssivaha on hyvä kevyt suoja. Monet konservaattorit lämmittävät vahan jotta se imeytyy tummaan patinaan. Raudalle voi myös tehdä oman liuoksen fosforihaposta, tanniinihaposta vedestä ja sinolista. Siveltävä aine joka jättää tumman vahamaisen pinnan. Hilseilyä saattaa kuitenkin aina tapahtua vuosien saatossa. Pintaa voi puhdistaa myös dremelillä muoviharjaksilla tai jopa pehmeillä teräsharjoilla. Kolikoiden puhdistuksesta en tiedä mitään.

ZyrTech kirjoitti: ↑28 Huhti 2012, 14:29 Onko joillain vinkkejä millä rautaesineet saisi säilymään. Ongelma on varsinkin vanhoissa taotuissa rautaesineissä, jotka rupevat hilseilemään ajan myötä.

Vähän ehkä myöhään tulee tämä vastaukseni, mutta laitan kumminkin

Joskus kouluaikoina teknisten töiden tunnilla/kerhossa tehtiin niin, että pintaputsauksen jälkeen rautainen kohde lämmitettiin happi/asetyleeniliekillä punahehkuiseksi ja sen jälkeen se pudotettiin öljyyn, kunnes jäähtyi. Tuli aivan musta. Yhdet vanhan talon raunioista löytyneet nahkurin pihdit käsiteltiin noin joskus 80-luvulla ja tuolla ne vieläkin roikkuvat seinällä kuin uudet