aarremaanalla.com

no olipa palopuhe.
ilman muuta hyvässä hengessä. oletko sitten saanut jonkun muun käsityksen? kyllä mä tiedän että mun kirjoitukseni ärsyttää joitain ihmisiä täälä. ja mä ymmärrän sen ihan hyvin. mutta mun ei tarvii miellyttää ketään mun kirjoituksillani. mä olenkin kirjoittanut usein, että näitä mun juttuja ei tarvii liian vakavasti ottaa, eikä niistä kenenkään tarvii vetää hernettä nenään.

mä käytän termiä: en usko, tai mun mielestä, koska mä kirjoitan mun omista ajatuksistani ja pohdinnoistani. mä en voi kirjoittaa mitä muitten päässä liikkuu. tämä ei silti tarkoita että olisin oikeassa joka asiassa, tai yleensäkkään missään. jos mun pään haluaa kääntää, pitää laittaa kovaa faktaa tai pohdintaa mun pään kääntämiseen. (siihen ei riitä jonkun tutkijan tekemä tutkimus. koska mä löydän samasta aiheesta heti toisen tutkijan joka väittää päinvastaista) ei se muuta vaadi. se on tapahtunut hyvin monta kertaa. ihan mun oikeassakin työ-elämässä jos sä pidät mua ylimielisenä narsistina, mä voin vaan sanoa, että sä et tunne mua.

sillä oletko sinä oikeassa vai väärässä teorioittesi suhteen ei ole mitään merkitystä. pääasia että tuottaa omia ajatuksia ja näkökulmia asioihin. historiassa joka väitteen joku toinen kumoaa. niinkuin tuo birka. maa nousi. ok. miksi sitten kirjoittaa että hämäläiset sen polttivat?

eikä mulla ainakaan ole minkäänlaista alemmuuden tunnetta ruotsalaisiin (ja heidän tanskalaiseen historiaansa) miksi olisi? asiat voi lukea niinkuin ne haluaa lukea, ja ymmärtää niinkuin haluaa ymmärtää.

ja kyllä minä harrastan metallinpaljastin etsintää. mutta erittäin huonolla menestyksellä.
mutta en ikinä ole kenenkään löydöstä ollut kateellinen. mä olen aidosti onnellinen joka löydöstä jonka nää kaverit maasta löytää.

olen miettinyt joskus myös tuota ihmisten "liikaa piippailua", mutta se ei oikeastaan kuulu mulle. se on jokaisen oma asia paljonko pellolla aikaa viettää.

Jedward kirjoitti:"Aidoissa Ulfberth-miekoissahan pitäisi olla tällainen teksti: “+VLFBERH+T”, mutta mikäli esim. T-kirjaimen oikealla puolella on yksi tai kaksi ristiä, kyseessä on silloin väärennös joka on valmistettu huonommasta teräksestä."

Kyllä kait "aitojen" Ulfbehrt miekkojen säiläkirjoitustyylejä on muitakin ei vain yhtä. Sitäpaitsi yhtä laadukkaita olivat myös "Ingelrii" miekat, ensinmainittu on kyllä tunnetuin viikinkiajan miekoista.
Viikinkiaikaisia miekkoja ja tai tyypiltetävissä olevaa irralisia kahvan osia on Suomesta löytynyt vuoteen 2010 mennessä 350-400, näistä vain murto-osa n. 20-30 Ulfbehrt-miekkoja.

Tässä linkissä on muistaakseni lisää tietoa tiedonhaluisille: olen varmaan jossakin muussa yhteydessä laittanut saman linkin?

http://jenny-rita.org/Annestamanus.pdf

tuossa brossen linkin kartalla näkyvät miekat jotka sijoittuvat manner-ruotsiin, ovat periaatteessa väärin. koska ne lähes kaikki ovat löytyneet Gotlannista. eli sama ilmiö kuin aikaisemmin, kun kirjoittelimme niistä "ruotsista" löytyneistä rahoista. niistäkin lähes kaikki olivat löytyneet gotlannista.

eli jälleen kerran gotlannin tilastot nostavat "ruotsin kartalle". siitä voisimme jatkaa spekulointia mikä gotlannin merkitys oli tuohon aikaan historiassa. toki, nythän se kuuluu nykyiseen ruotsiin. mutta mitenkäs oli ennen.

Onko siihen tarjottu mitään selitystä miksi niin moni miekka on päätynyt norjaan yms pohjoiseen ja viron suunnalle verrattuna siihen, että miekat olisi tehty saksan suunnilla, mistä niitä ei ole juurikaan löytynyt?
Voisi kuvitella, että valmistuspaikan ympäristössä olisi enemmänkin.

Hyvä että keskustellaan,mielipiteitä on mukava lueskella.Foorumilla kun on muutenkin hiljaista.
Mielestäni tuo Birkan hylkääminen maan noustessa on naurettava selitys,jos tuo kylä on saarelle on perustettu joskus v.700 ja autioitunut parisataa vuotta myöhemmin,niin ei se siinä ajassa ole voinnut montaa senttiä nousta,että laivat ei olisi päässyt saarelle,voi tietenkin olla että aluksien syväykset suureni ja kulku vaikeutui?

https://www.google.fi/mapmaker?splash=1 ... ylaunch_fi

Isompi laivareittihän kulkee vielä saaren vieressä.

Suomessa birkaan voi verrata hyvin esim Euran Luistaria,kylä on ollut vanhempi ja varmaan isompikin aikoinaan kuin Birka.Euran Luistarin alueella on asuttu vuodesta 500-1200 jkr ja alueella Luistarissa on tutkittu 1300 hautaa.






On se ollut joskus mahtava "kaupunki" niin kuin Birkakin.

ruotsissa on tutkittu huomattavasti aktiivisemmin jo pitkän aikaa heidän muinaishautojaan kuin meillä täällä suomessa.

suur-satakunnan alueella on varmaan tuhatkunta (?) hautaa vielä tutkimatta. ties kuinka monia kymmeniä/satoja on tuhoutunut. ryöstetty. viimeisten parin sadan vuoden aikana. ok, tätä on varmasti ollut ruotsissakin. mutta pelkästään haudat jotka tiedetään periaatteissa ehjiksi ja koskemattomiksi, puuttuvat kaikista esinetilastoista. kuinka monta miekkaa, korua ym "sälää" sielä lepää jotka eivät näy noissa suomen jo valmiiksi runsaissa rautakauden esinelöydöissä.

lisäksi suomessa on muutamia semmoisia paikkoja, jotka ovat ihan pohjoismaisessakin mittakaavassa ainutlaatuisia, ja jonkun muun maan alueella, ne olisi tutkittu perusteellisesti jo aikaa sitten. mutta meillä mennään tällain pienillä askelilla..

mutta eikös ruotsalainen yksi birkaa tutkivista johtavista arkeologeista sanonut, että birka on poltettu/palanut n. vuonna 850 (oli sitten polttaja kuka tahansa) eikä sitä sen jälkeen enää rakennettu. voin toki muistaa väärinkin.

raiban kirjoitti:Hyvä että keskustellaan,mielipiteitä on mukava lueskella.Foorumilla kun on muutenkin hiljaista.
Mielestäni tuo Birkan hylkääminen maan noustessa on naurettava selitys,jos tuo kylä on saarelle on perustettu joskus v.700 ja autioitunut parisataa vuotta myöhemmin,niin ei se siinä ajassa ole voinnut montaa senttiä nousta,että laivat ei olisi päässyt saarelle,voi tietenkin olla että aluksien syväykset suureni ja kulku vaikeutui?

https://www.google.fi/mapmaker?splash=1 ... ylaunch_fi

Isompi laivareittihän kulkee vielä saaren vieressä.

Suomessa birkaan voi verrata hyvin esim Euran Luistaria,kylä on ollut vanhempi ja varmaan isompikin aikoinaan kuin Birka.Euran Luistarin alueella on asuttu vuodesta 500-1200 jkr ja alueella Luistarissa on tutkittu 1300 hautaa.






On se ollut joskus mahtava "kaupunki" niin kuin Birkakin.

Ehkä sitä ei kannattaisi pitää kovin naurettavana selityksenä. Birkan tuhoamisesta ei ole mitään arkeologisia todisteista. Maa kohosi ja ehkä siitä syystä uudeksi keskukseksi muodostui Sigtuna, joka perustettiin 900-luvun loppupuolella Mälarenin rannalle.

Sigtunaan tehtiin mahdollinen hyökkäys 1187.

Tässä jälleen lainaa Ruotsin valtakunnan varhaisimmasta "historianteoksesta":

"He purjehtivat mereltä ylävirtaan Mälarille oli tyyni, sade tai myrsky, salaa tulivat Ruotsin saaristoon. Kerran heille tuli sellainen halu että he polttivat Sigtunan, ja niin he polttivat sen perustuksiaan myöten ettei kaupunki ole vieläkään ole toipunut. Jon arkkipiispakin sai siellä surmansa, ja siitä monet pakanat saivat iloita, että kristityt sellaiseen ahdinkoon joutuivat, siitä karjalaisten ja venäläisten maa iloitsi."

Voi siis olla mahdollista, että joko karjalaiset tai venäläiset polttivat Sigtunan, mutta voiko Eerikin kronikan tekstiin luottaa?

Sigtuna jatkoi kuitenkin kasvamistaan 1300-luvun puoliväliin saakka ja arkeologisissakaan kaivauksissa ei ole löydetty mitään merkkejä Sigtunan polttamisesta.

Venäläisessä kronikassa on myös maininta, että karjalaiset hyökkäsivät vuonna 1143 jäämien kimppuun.
Olisivatkohan nämä "jäämit" olleet hämäläisiä?

Euran Luistari on ollut pitkäaikainen rauta/ristiretkiaikainen (vuosien 500–1200 välillä) asuinpaikka, joten myös löytöjä riittää alueelta paljon.
(Sivumennen sanoen onkin suomalaisten metallinetsijöiden onni, että meilläpäin on laitettu esineitä vainajien hautoihin huomattavasti pidempään kuin muualla Länsi-Euroopassa)

Birka on oli kuitenkin viikinkiaikaiseksi asuinpaikaksi aika suuri. Väkiluvun arvellaan olleen n. 700-1000.
Hedebyssä, joka eli parasta aikaansa 800-1100-luvun paikkeilla, on asukkaita ollut n.1000-1500.

Vertailun vuoksi voisi vielä todeta, että Turun asukasluvuksi on arvioitu 1300-1400- luvun taitteessa n. 2000 asukasta.
Porvoo olikin sitten jo todella pieni kaupunki, jossa oli vain n. 150 asukasta

Jedward kirjoitti:
Voi siis olla mahdollista, että joko karjalaiset tai venäläiset polttivat Sigtunan, mutta voiko Eerikin kronikan tekstiin luottaa?

Sigtuna jatkoi kuitenkin kasvamistaan 1300-luvun puoliväliin saakka ja arkeologisissakaan kaivauksissa ei ole löydetty mitään merkkejä Sigtunan polttamisesta.

Osa tutkijoista pitää kronikoiden tekstejä luotettavina, toinen puoli taas väheksyy niitä tieteellisinä lähteinä.
Ehkä Liivinmaan Henrikin kronikka on ainakin aikalaiskuvauksena hyvä lähde.

Yhtä hyvin Sigtunan saattoi polttaa saarenmaalaiset. Saarenmaan viikinkiajan/varhaiskeskiajan satamista
tehtyjen arkeologisten tutkimusten mukaan kyse oli yhtä suuresta merivaltiosta kuin Gotlantikin oli ja
todennäköisesti myös aluskanta riitti helposti pataljoonan kokoisen joukko-osaston liikutteluun.
Meiltä kai tämän suuntaista aluksiin tai satamiin liittyvää todistusaineistoa on niukemmin...?

yleensähän noissa kronikoissa on se ongelma, että ne vetävät aina jollain tapaa "kotiinpäin. niiden tulkitseminen on vähän niinku kuuntelisi kaveria jonka tietää puhuvan puolet pask... jutuissaan.

Kultaseppä kirjoitti:

Jedward kirjoitti:
Voi siis olla mahdollista, että joko karjalaiset tai venäläiset polttivat Sigtunan, mutta voiko Eerikin kronikan tekstiin luottaa?

Sigtuna jatkoi kuitenkin kasvamistaan 1300-luvun puoliväliin saakka ja arkeologisissakaan kaivauksissa ei ole löydetty mitään merkkejä Sigtunan polttamisesta.

Osa tutkijoista pitää kronikoiden tekstejä luotettavina, toinen puoli taas väheksyy niitä tieteellisinä lähteinä.
Ehkä Liivinmaan Henrikin kronikka on ainakin aikalaiskuvauksena hyvä lähde.

Yhtä hyvin Sigtunan saattoi polttaa saarenmaalaiset. Saarenmaan viikinkiajan/varhaiskeskiajan satamista
tehtyjen arkeologisten tutkimusten mukaan kyse oli yhtä suuresta merivaltiosta kuin Gotlantikin oli ja
todennäköisesti myös aluskanta riitti helposti pataljoonan kokoisen joukko-osaston liikutteluun.
Meiltä kai tämän suuntaista aluksiin tai satamiin liittyvää todistusaineistoa on niukemmin...?

Yritin nyt ihan mielenkiinnosta etsiä jonkinlaista osviittaa Ruotsin keski tai viikinkiaikaisista asukasmääristä:
http://blog.svd.se/historia/2011/02/10/ ... i-sverige/
Wikipediasta löytyi tämmöinen arvio: År 1000 hade Sverige omkring 400 000 invånare.

suomessa olisi tuohon aikaan arvioitu n. 40 000 asukasta. eli ruotsi vaatimattomasti kymmenkertainen mitä suomelle annetaan tuohon aikaan...
suomen ja ruotsin asukasluku ainakin viimeisen 200 vuoden aikana on ollut, 2:1 eli kaks ruotsalaista, yksi suomalainen. suomessa on nyt, no sanotaan 5 miljoonaa, eli ruotsissa se 10 miljoonaa. tää on varmaan aika lähellä.

eli samalla suhdejaolla jos mentäisiin tuohon vanhaan aikaan niin ruotsi 400 000, olisi suomi 200 000.

jos taas otetaan suomen väestönkasvu 40 000 -> 5 000 000 väestömäärä on siis yli 100:kertaistunut tuossa ajassa.
samalla suhdejaolla ruotsi 400 000 -> 45 000 000

jokainen voi itse miettiä onko noissa luvuissa mitään järkeä tai millä se selittyy. vai oliko pointissani yleensäkkään mitään järkeä.

mun oma ajatus on se. että joko toinen arvioidaan aikalailla yläkanttiin, tai toinen aikalailla alakanttiin. kumminkohan se ois..

http://www.kolumbus.fi/rastas/list/asukasluku.html

Tuossa on joitakin väkilukuja.

Soopelin (kiiltonäädän) turkki on ollut aikoinaan kultaa Suomessa.Yksi turkki vastasi 6000 kpl oravan-nahkaa .Sukupuuttoon tuo eläin kuoli 1400-luvulla.Tätä turkkia himoittiin kuulemma Roomassa saakka?

Eräs kauppias Turusta myi Tallinnaan v.1391 400 000 turkista (ei mainita turkiseläintä)eli kauppaa on tehty.

Vuonna 600 väkeä muutti Frankkilaisalueelta Reiniltä maahamme ja Friisiläiset merenkulkijat vierailivat jatkuvasti maamme satamissa.Maahanmuuttajia alettiin kutsua Kainulaisiksi.Nimitys on syntynyt Kalannissa joka tarkoittaa nuijamiestä (Lapin vaakunassa on nuijamies).Maahanmuuttajat olivat kookasta väkeä.Heitä pidettiin jättiläisenä.Näitä jättiläisiä kutsuttiin Kalannissa Kalevanpojiksi.Satakunnassa on kylä nimeltään Kaleva.
Alankomaasta Hollannista nuo Friisiläiset kauppiaat ovat varmaankin tulleet,hollantilaisethan ovat tunnetusti vaaleita ja kookkaita.Onko heidän geeniperimää tutkittu Suomalaisista?

juu, kyllä muistelisin jonkun piikin perimässä hollantilaisten kohdalla. mutta kyllä virolaiset ja ruotsalaiset niitä lähimpiä ovat. mutta olikohan sitten seuraavaksi ne hollantilaiset. eli ei muuta ku puukenkäkauppaan Raipe.

Ford&son kirjoitti:suomessa olisi tuohon aikaan arvioitu n. 40 000 asukasta. eli ruotsi vaatimattomasti kymmenkertainen mitä suomelle annetaan tuohon aikaan...
suomen ja ruotsin asukasluku ainakin viimeisen 200 vuoden aikana on ollut, 2:1 eli kaks ruotsalaista, yksi suomalainen. suomessa on nyt, no sanotaan 5 miljoonaa, eli ruotsissa se 10 miljoonaa. tää on varmaan aika lähellä.

eli samalla suhdejaolla jos mentäisiin tuohon vanhaan aikaan niin ruotsi 400 000, olisi suomi 200 000.

jos taas otetaan suomen väestönkasvu 40 000 -> 5 000 000 väestömäärä on siis yli 100:kertaistunut tuossa ajassa.
samalla suhdejaolla ruotsi 400 000 -> 45 000 000

jokainen voi itse miettiä onko noissa luvuissa mitään järkeä tai millä se selittyy. vai oliko pointissani yleensäkkään mitään järkeä.

mun oma ajatus on se. että joko toinen arvioidaan aikalailla yläkanttiin, tai toinen aikalailla alakanttiin. kumminkohan se ois..

No niin. Tottakai olet heti tajunnut, että juuri tämän takia lähdin etsimään asukastietoja muinaisesta Ruotsista.
Museoviraston arvio Suomen asukasluvusta rautakauden lopulta on n. 50 000.

Voimme vilkaista myös aikoja, jolloin molempien maiden väkiluvuista on jo saatavissa suhteellisen kunnollisia tilastoja.
Suomen asukasluvun kehityksessä näkyy mielenkiintoinen piikki vuosien 1810-1820 välillä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Ruotsin asukasluku on lisääntynyt melko tasaisesti: Alimmillaan sen kehitys on luonnollisesti ollut vuosien 1800-1810 välillä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_v%C3%A4est%C3%B6

Suomestahan on lähtenyt pakoon venäläisiä Ruotsin puolelle sotien melskeistä aikoinaan kymmeniä tuhansia.Isoin muutto oli varmaankin Isovihan aikana 1700-luvun alkupuolella jolloin ryssät miehitti maan n.10 vuodeksi.Terrori tekoja tehtiin silloin paljon ja alistettiin suomalaisia.Toinen iso muutto (pako) alkoi 1800-luvun alussa kun Aleksanteri l valtasi suomen jota kestikin yli 100 vuotta.Suomalaisia muutti Amerikkaan myös 1900-luvun alussa yli 100 000,surullusin kuuluisassa Titanicissakin oli yli 60 suomalaista mukana.
Metsäsuomalaisia muutti Ruotsiin ja Norjaan myös paljon varmaankin juuri näiden
Ryssän terrorin takia,mutta Ruotsin kuningas tuhosi tuonkin joukon aikoinaan tuhopuuttoon roskasakkina.

Juupa juu. Ajat ovat olleet entisaikaan hankalia.

Muinaisten aikojen asukasmäärien arvoiminen on myös hankalaa, mutta esim. "Itämaan" kaupunkien keskiaikaisista asukasluvuista voi kuitenkin yrittää tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä niiden maksamien vuotuisten veromäärien perusteella.

Elikkä tuo vähän ylemmäs laittamani arvio Porvoon keskiaikaisesta asukasluvusta perustuu pelkästään tähän tietoon: "Albrekt Meclenburgilaisen Jeppe Djäkenille 23. kesäkuuta 1387 kirjoittamasta kirjeestä käy ilmi, että Turun vuotuinen vero oli 400, Ulvilan 40 ja Porvoon 30 markkaa". Tämän jälkeen ei Porvoon kaupungin maksamasta veromäärästä keskiajalla ole olemassa mitään tietoa...

...mutta mitä taas Suomen ja Ruotsin rautakautisten asukasmäärien eroavaisuuksiin tulee, niin ehkäpä jonkinlaisia päätelmiä voisi myös edes yrittää tehdä vertailemalla molemmista maista tähän mennessä löydettyjen rautakautisten (etenkin viikinkiaikaisten) hautausten lukumäärää keskenään

Eerikinkroniikan johdannon mukaan Suomen asukasluku 1300-luvulla olisi ollut n. 100 000.
Varmasti vaikeaa tuo arviointi, sillä ihmiset eivät olleet vielä keskittyneet kaupunkeihin, eikä edes kirkonkirjoja välttämättä vielä ollut. Vähiten pohjois- ja itä suomessa.

aistinko ilmassa vielä jonkinlaista näreyttä...

vanhoissa asukasluvuissa pohjoismaissa on hyvä muistaa n. 1350 vuoden rutto-epidemia joka rankaisi norjaa, islantia ja ilmeisesti tanskaakin arviolta 40-60% väestö kadolla. ruotsi säästyi tältä ilmeisesti suhteellisen "vähäisin menetyksin" (niinkuin suomikin) joka vahvisti sen asemaa pohjolassa.
tosin ruotsin kannalta tuokin tieto rutosta on ristiriitainen, koska jotkut toiset lähteet kertovat että ruotsissa autioitui kokonaisia kyliä ja pitäjiä tuon taudin riehuessa. eli väestökato ruotsissakin on voinut olla %:sesti suuri.

ja sitten on näitä monen vuoden poikkeuksellisen kylmiä jaksoja säässä, kato-vuosia, jossa suurin osa asukkaista on ollut nälkäkuoleman partaalla. ainakin suomessa näitä on ollut 1600-1700 vaihteessa.

Ford&son kirjoitti:aistinko ilmassa vielä jonkinlaista näreyttä...

vanhoissa asukasluvuissa pohjoismaissa on hyvä muistaa n. 1350 vuoden rutto-epidemia joka rankaisi norjaa, islantia ja ilmeisesti tanskaakin arviolta 40-60% väestö kadolla. ruotsi säästyi tältä ilmeisesti suhteellisen "vähäisin menetyksin" (niinkuin suomikin) joka vahvisti sen asemaa pohjolassa.
tosin ruotsin kannalta tuokin tieto rutosta on ristiriitainen, koska jotkut toiset lähteet kertovat että ruotsissa autioitui kokonaisia kyliä ja pitäjiä tuon taudin riehuessa. eli väestökato ruotsissakin on voinut olla %:sesti suuri.

ja sitten on näitä monen vuoden poikkeuksellisen kylmiä jaksoja säässä, kato-vuosia, jossa suurin osa asukkaista on ollut nälkäkuoleman partaalla. ainakin suomessa näitä on ollut 1600-1700 vaihteessa.

Ainakaan minun puoleltani ei ole mitään näreyttä. Tarkoitin ihan tosissani, että sinä ymmärsit heti yskän

Sitten taas vähän lisää hirtehistä. Käykääpäs heittämässä kriittistä kommenttia tuonne blogiin, koska sivulla vähän vihjaillaan, että ruotsalaiset viikingit olisivat seikkailleet peräti ihan Intiaa ja Afrikkaakin myöten. Valitettavasti löydöt tietenkin puhuvat vähän puolestaan:
http://irisharchaeology.ie/2013/12/the- ... ge-buddha/

Helgön saarella asuu muuten muuan Agnetha Fältskog.

Jedward kirjoitti:Juupa juu. Ajat ovat olleet entisaikaan hankalia.

Muinaisten aikojen asukasmäärien arvoiminen on myös hankalaa, mutta esim. "Itämaan" kaupunkien keskiaikaisista asukasluvuista voi kuitenkin yrittää tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä niiden maksamien vuotuisten veromäärien perusteella.

Elikkä tuo vähän ylemmäs laittamani arvio Porvoon keskiaikaisesta asukasluvusta perustuu pelkästään tähän tietoon: "Albrekt Meclenburgilaisen Jeppe Djäkenille 23. kesäkuuta 1387 kirjoittamasta kirjeestä käy ilmi, että Turun vuotuinen vero oli 400, Ulvilan 40 ja Porvoon 30 markkaa". Tämän jälkeen ei Porvoon kaupungin maksamasta veromäärästä keskiajalla ole olemassa mitään tietoa...

...mutta mitä taas Suomen ja Ruotsin rautakautisten asukasmäärien eroavaisuuksiin tulee, niin ehkäpä jonkinlaisia päätelmiä voisi myös edes yrittää tehdä vertailemalla molemmista maista tähän mennessä löydettyjen rautakautisten (etenkin viikinkiaikaisten) hautausten lukumäärää keskenään

M. Huurre esitti 9000 vuotta Suomen esihistoriaa-kirjassa arvion että pelkästään metsästys- ja keräilytalouden aikaan Suomea vastaava pinta-ala olisi elättänyt n. 50 000 ihmistä. Oma veikkaus on että se on hieman alakanttiin.

Ruotsia koskien voinee pitää mielessä tutkimuksellinen etumatka. Muistelin jostain kurssilta että Ruotsissa olisi "kiinnitetty huomiota" maasta löytyneisiin esineisiin jo 1500-luvun puolella. Tarkistin asian ja löytyihän tuo tieto eli Riksantikvarieämbetet perustettiin 1630 Kustaa II Aadolfin toimesta. Arkeologia tosin eriytyi omaksi oppiaineeksi vasta 1800-luvulla. Suomessa muinaismuistoihin alkoi kiinnittämään huomiota Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1867....

Eli "tutkimuksellinen etumatka" on huomattava. Tämä vaikuttanee edelleen kulttuurin ja historian arvostukseen ja esim. tutkimusten rahoitukseen. Tässä kohtaa ehkä olen väärässä, mutta 1900-luvun alun hurmos mm. Akateeminen Karjala Seura aiheutti sen, että rautakauden tutkimus ei ole ollut kovin suosittu tutkimusaihe, sen kustannuksella on keskitytty tasa-arvoiseen ja auvoiseen kivikauteen, egyptologiaan, amatsonin viidakoihin ym. sijaistoimintoihin. Tietyssä mielessä voisi Suomen kohdalla puhua löytö- ja tutkimustyhjiöstä, siihen suuntaahan esim. palstalaisten viimevuotiset löydöt viittaavat. Paljon on näköjään edelleen löytymättä.

tuo helgöhän kuuluu siihen sigtuna-birka kastiin. eli oli kauppapaikka ennen birkaa. tuo helgöhän ilmeisesti ihan hylättiin kun birka nousi ykköspaikalle. (vai pannaanko joku suomalais-porukka tämänkin polttamaan? )

no menköön nyt näin.

simeonilta:
"eli Riksantikvarieämbetet perustettiin 1630 Kustaa II Aadolfin toimesta. "

ja loppu on suomen historiaa...

tuokin on mielenkiintoinen tuo käsittämätön kato, minkä suomessa ovat saaneet linnavuoret/muinaislinnat, millä nimellä niitä nyt sitten itse kukin kutsuu.

muistan lukeneeni että joskus 1800-luvulla suomessa laskettiin olevan n. 400 varmaa linnavuorta. siis varmaa. siihen päälle "mahdolliset". nyt historia antaa meille 90 kpl varmoja. muistan myös lukeneeni historiallisen ajan kirjoituksista kuvauksia, joissa näitä systemaattisesti tuhottiin suomessa. varustukset tuhottiin, kivet vieriteltiin minne sattuu jne.

ei kai näitäkään ole kunnolla tutkittu suomessa milläänlalla. linnavuoret kun voisi aina yhdistää asutukseen/yhteisöön jossain lähimaastossa. lähinnä taka-ajatuksenani on se väestömäärä joka olisi tarvittu tämmöisen mäkipuolustuksen ylläpitoon. 10 kuulostaa jotenkin vähältä. 50 miestä jo paremmalta. siihen naiset, lapset, vanhukset. voidaankin helposti olla jo useassa sadassa henkilössä kokonaismäärässä. se taas kuulostaa jo aika paljolta.

toki kaikki linnavuoret eivät ole samalta ajalta. mutta toisaalta aika outoa, jos näitä ei olisi hyödynnytty turvapaikkoina, jos lähistöllä semmoisia tiedettiin olevan. ja toisaalta, miksi rakentaa niitä lisää. (jos lähistöllä siis tosiaan niitä tiedettiin olevan. esim. vanhemmalta ajalta) pointtina se, että jos suomessa on ollut 400 varmaa ja 100(?) 200(?) mahdollista linnavuorta, en näe sitä mahdottomana ajatuksena etteivätkö ne kaikki/suuri osa silti olisi voineet olla jollainlailla käytössä samaan aikaan. tuskin rautakauden ihmiset ajattelivat että tuo linnavuori on pronssikaudelta. sitä ei voi käyttää..

aika haku-ammuntaa mutta kai tästä nyt jonkun riidan saisi aikaiseksi?

Tämäkin on hieman kaksipiippuinen juttu, linnavuoret nimittäin, tuo kivien heittely/pyörittäminen mäkien päältä on ollut suosittua kansanhuvia. Pappismiesten retkikunnat on kiertäneet vanhoja uhripaikkoja tuhoten seitoja ja puisia jumalienkuvia. Nythän näihin on enemmän taas alettu kiinnittää huomiota, kyllä nuo historiasta kiinnostuneita kiehtoo. Tässä taas on se vaara että mitä enemmän niistä puhutaan niin sen enemmän kasvaa riski ilkivallalle. No en nyt manaa huonoa karmaa enempiä, kaikki ehkä ymmärsi...

Mutta kyllä oli hieno retki tuonne kotipuoleen, kun käytiin tarkistamssa tuolta Sinikiven foorumilta saatu vihje lähiseudulta löytyvästä linnoituksesta. Tunnelmaa paikan päällä tehosti vielä marraskuinen sumu ja hiljaisuus, yhdellä sanalla - unohdus. Tähän väliin suosittelen Appelgrenin Suomen Muinaislinnat teosta, jos yhtään kiinnostaa. Kyseisestä paikasta oli perimätieto, että siellä olisi käyty taistelu novgorodilaisia/venäläisiä vastaan ja linnoitus olisi tehty suuren ryssänherran haudan päälle. Siitäkin oli arkeologi kävellyt vuonna 2008 ohi, ottanut metsäsaarekkeesta pellon takaa kuvan ja todennut että ehkä...

Tässä kun on nyt mietitty tuota ruotsin puolta, niin todetaan nyt että Suomen lisäksi samalla aikakaudelle Linnavuoria sijoittuu Etelä-Norjasta Ruotsin ja Suomen poikki Laatokalle asti. Mikään Maginot- tai Salpalinja se nyt ei tietenkään ole, mutta kuitenkin.