aarremaanalla.com

ärkoo kirjoitti:Väliaikatietoja.
www.finlex.fi löytyy:
-Löytötavaralaki 1988/778
-Muinaismuistolaki 1963/295
-Rikoslaki 1889/39

Nimikkeellä Maaoikeus löytyy useampikin laki muttei niissä mitään piipparointiin liittyvää.

Löytötavaralain 30§ kuittaa varsin lyhyesti Puolustusvoimille kuuluvan omaisuuden.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on että vähäarvoisen löydön ( alle 20 E ) voi löytäjä pitää mutta kaikki muut pitäisi ilmoittaa viranomaisille. Ne voi siinä yhteydessä vaatia itselleen jollei omistajaa säädetyssä ajassa ilmaannu.

Hautarauha sisältyy Rikoslakiin 17 luku 12§. Koskee haudan avaamista tai häpäisyä.

Muinaismuistolaissa on mainittu suojelluiksi nimenomaan muinaiset jäännökset, uudemmista ei puhuta mitään. Yli 100-vuotiaat irtaimet löydöt pitää ilmoittaa kaikki Museovirastolle ( 16§ ) - Tämä koskee erityisesti meitä piippareita.

Mahdollisiin tarkentaviin asetuksiin ei ylläolevissä juurikaan ollut viitteitä.

Täytyy vielä selailla lisää. Tähän asti löydetyn perusteella ei viime sodan taistelupaikoista vielä löytynyt mainintoja.

Lisää tietoa sattu tulemaan museoviraston facebook päivityksestä. En oo vielä käyny katsomassa mut eiköhän tuokin vie vähä eteenpäin.

asetus 84/1983 puolustusvoimille kuuluneen tavaran löytämisestä ja pelastamisesta.

Maaoikeudesta löytyy lähinnä tietoa luvasta liikkua muiden mailla. Sieltä on johdettu nuo jokamiesoikeudet.

Muinaismuistolaki koskee tosiaan 100 vuotta ja vanhempia esineitä. Pelkästään sen perusteella museovirastoa ei koskisi mikään sitä nuorempi asia. Asetusta en muista valitettavasti mutta museovirastolle on säilytetty vastuu myös nuorempien historiallisesti merkittävien kohteiden säilyttämisestä. Asia on vaan siinä mielessä puutteellinen et kuka määrittää tuon historiallisesti merkittävän kohteen. Monet ajattelee että museovirasto mutta oikeasti museovirastohan ei ole viranomainen.

Vastaavaa ongelmaa on löytötavaralain kanssa. Aluks tuntuu ihan selkeältä tuo 20 euron raja mutta miten sen löydön arvo määritetään. Siihenkään en ole saanut selvää vastausta. Esimerkiksi löytämäni hopeasormus. Materiaalin perusteella sen arvo on 3-4 euroa mutta sattuu olemaan tunnettu designsormus jonka arvo kunnossa olevana ois n. 200. Löytö on kuitenkin tehty merestä minkä johdosta sormus on erittäin huonossa kunnossa mutta monen tunnin työn jälkeen se on taas lähes uutta vastaavassa kunnossa. Itse toimin nykyään sen mukaan mikä on materiaalin arvo löytöhetkellä. Se on ainakin helposti määriteltävissä.

Hankalaksi tän pukäläviidakon tekee sekin että niin monet asiat perustuvat asetuksiin mitä ei meinaa löytää ja lisäksi vielä erillisiin museovirastolle annettuihin määräyksiin mistä vielä vähemmän saa tietoa. Tutkijoilla ja arkeologeilla on tuota tietoa mutta vielä se ei ole löytäny tietään meille harrastajille.

Ois mielenkiintosta saada tietää tarkat lait ja asetukset minkä perusteella osa esimerkiksi Tampereen alueen taistelupaikoista on suojeltu ja muita suojellaan sitä mukaa kun ehtivät tutkimaan. Kyseessähän on alle 100 vuotiaita taisteluita mistä meilläki nyt käy keskustelu. Suullisesti on sanottu että nuo on näitä alle 100 vuotiaita historiallisesti merkittäviä kohteita mitkä pitää suojella mutta mihin lakiin tai asetukseen tuo suojelu perustuu.

P.Aholainen kirjoitti:

Itärajan ihme kirjoitti:Sain alkuviikosta luvat yksityisen omistamalle metsäpalstalle. On mahdollista että siellä on sodittu mutta mitään varmuutta asiasta ei ole. Alueella ei ole yhtään juoksuhautaa, poteroa, sodan aikaista rakennelmaa tai vastaavaa. Kysymys siis kuuluu että saako siellä piipparoida? Mitä arvelet tähän asiaan P. Aholainen?

Itse menisin tuohon paikkaan piipparoimaan kun siellä ei ole mitään varmudella todennettua taistelupaikkaa.

Kuulostellaan mitä ärkoo saa irti kun tutustuu tuohon lakitekstiin.
Tärkeintähän on että noudatetaan lakia ja asetuksia piipparoidessa.

Koska kyseessä ei ole tunnettu taistelupaikka eikä kiinteitä rakennelmia ole näkyvillä niin kyllä sinne voi mennä ihan hyvillä mielin. Vaikka nyt selvitelläänkin noita lakiasioita niin ei se tarkoita että tarvis ylivarovaiseks alkaa. Kun tuollasella paikalla kaivaa niin ei kannata hätkähtää vaikka muutaman hylsyn tai luodin löytää. Niitä löytyy suomesta melkeen joka puolelta. Vasta jos niitä löytyy kymmenittäin ja kasoissa tai muuta selkeämpää sotaromua niin kannattaa alkaa miettiä tarkemmin kannattaako jatkaa.

Keseppa,
oliko asetus 84/1983 numero oikein? Tuolla haulla ei Finnlexistä löydy.

Tästähän tuli nyt hyvä ja asiallinen keskustelu . Minä juttelen asioista myös ensi viikolla puolustusvoimien kanssa kun tulevat käymään. Täällä tuli muuten tänään hetken ajan jo räntää joten pikku hiljaa talvea kohti.

ärkoo kirjoitti:Keseppa,
oliko asetus 84/1983 numero oikein? Tuolla haulla ei Finnlexistä löydy.

Kyllä se juuti tuommonen oli. Museoviraston face postauksessa tosiaan eli luulisin olevan oikein. Saattaa törmätä samaan ongelmaan kuin olen ennenkin törmänny. Ei löydy helposti vaikka numerokin tiedossa. Varsinkin jos netissä etsii niin kaikkea ei tunnu olevan esillä. Koitan itsekkin etsiä kunhan tulee hetki aikaa.

P.Aholainen kirjoitti:

hylsy kirjoitti:Niinhän tuo alkaa tuntua että ois isoki rikollinen, mut 2010 käytiin eka kerran piiparin kera raatteen tiellä, löydettiin mm. 4 käsikranattia joista ilmoitettiin eteenpäin, rajavartijat eristi/merkkas paikat ja puolustusvoimat hoiti lopun. ei ne rajavartiat täysin kieltäny, mut ei myöskään suositellu kyseistä toimintaa ja selvähän se ku arvaamattomista räjähteistä kuiteski kyse. No, lopuks ne totes että hyvä vaan että nämäki löyty ja saadaan korjattua pois... kuopista päätellen ei oltu (silloinkaan) ensimmäiset piipparoijat alueella. Joo, täytyy vaan jatkossa työntyä syvemmälle korpeen, pois silmistä.

No jos kerran on selvät pelisäännöt että taistelupaikat on kiellettyjä niin miksi työntyä sinne syvemmälle korpeen niitä tonkimaan.

Sama asia kuin menisi museoportaalissa olevalle kiinteälle kohteelle kaivelemaan sinne metikköön.

Ja jos siellä on joku kaivellutkin taistelupaikkoja ennen ,niin antaako se luvan tehdä kaikkien samoin.

Tarkoitin korpeen menolla lähinnä sitä, että pois potero-, juoksuhauta-, sekä korsualueilta ja näin ollen tunnetuilta taistelupaikoilta, piste

Tuo korpeen meno on oikeasti erittäin suositeltavaa toimintaa. Se on paras keino löytää ennestään tuntemattomia kohteita, militariaa, pronssikautta, rautakautta ja jopa vanhempaa. Monesti meillä kaikilla on taipumusta mennä sellaselle alueelle mistä arvelemme ainaki jotain löytävämme. Monien pettymysten jälkeen on erittäin palkitsevaa kun löytää uuden kohteen korvesta.

Käytiin tänään näyttämässä puolustusvoimille 5 löytämäämme kranaattia. Aikamme toristuamme kysyin suoraan että mikä heidän kantansa tähän touhuun yleensä on. Vastaus oli että tehdään yleistä hyvää kun toimitaan asiallisesti ja kun kerran historia jne. kiinnostaa. Kerroimme parhaat löytömme ko. alueelta (kenttälapio ja pistin), kyselivät vaan että olivatko missä kunnossa.

He korostivat että löytöjä tehdessä niistä ei tehdä isompaa numeroa eli ei huudella pitkin maailmaa mistä löydöt on tehty, tällä tavalla mitkään pikkupojat ei mene ko. paikoille tonkimaan mutta tämänhän sanoo maalaisjärkikin.

Samalla tuli pikku vinkki että kranaatin välissä saattaa olla pienen pieni hiekanjyväkin joka liikkuessaan saattaa aiheuttaa räjähdyksen. Me emme ole niihin koskeneet emmekä koske eli jos joku haluaa porailla sytyttymiä tms. irti niin ihan rauhassa.

Täällä meillä päin on oteltu sen verran rivakasti aikoinaan yhteen että kranaatti tms. voi löytyä vaikka lenkkipolun viereltä eli niitä voi olla missä vaan. Kolikoita, sormuksia tms. täältä ei löydä koska täällä on asunut kautta aikain niin vähän ja harvassa asukkaita.

Liikutaan siis luvallisilla alueilla järki päässä ja yhteistyömme jatkuu jatkossakin puolustusvoimien kanssa.

Vielä vähän hämmennystä taistelupaikkojen tonkimisista.
On selvää, että paikat jotka on museorekisterissä on suojeltu ja samoin paikat jotka entisöity (ei välttämättä rekisterissä) sanoo järkikin ettei niihin pidä kajota.
Entäpä muut taistelupaikat?
Täällä on tuhansia romahtaneita korsuja, kilometrittäin juoksuhautoja ja poteroita. Eikä ne kuulu suojeluun. Mm. metsähallitus, yhteismetsät ja yksityiset suorittavat hakkuita ja surutta nämä paikat tuhoutuvat. Samoin useat maanomistajat täyttävät korsut ja juoksuhaudat milloin milläkin romulla, siis pitävät jätemonttuina. Niin ei yksikään em. tapauksista ole saanut mitään sakkoja tai muutakaan rangaistusta. Olis siinä isännillä pureskeltavaa, jos kokonainen metsäpalsta kuuluisi suojeluun sen takia että siinä on korsuja yms. Eli täysin mahdoton jo ajatuksena, että kaikki taistelupaikat on suojeltu, höpö höpö.

Entäsitten ns. sotaromut, kuuluuko ne PV:lle. Tarkennus, mitä on sotaromu siinäpä vasta kysymys. Aseet räjähteet yms on selviö. Entä muut, esim minun löytämäni sormukset? Ei kuulu PV:lle.

Summa summaarum, ei kannata kaikista säikähtää vaan ottaa asioista selvää.

[quote Olis siinä isännillä pureskeltavaa, jos kokonainen metsäpalsta kuuluisi suojeluun sen takia että siinä on korsuja yms. Eli täysin mahdoton jo ajatuksena, että kaikki taistelupaikat on suojeltu, höpö höpö.

Entäsitten ns. sotaromut, kuuluuko ne PV:lle. Tarkennus, mitä on sotaromu siinäpä vasta kysymys. Aseet räjähteet yms on selviö. Entä muut, esim minun löytämäni sormukset? Ei kuulu PV:lle.

Summa summaarum, ei kannata kaikista säikähtää vaan ottaa asioista selvää.[/quote]


Niimpä. Oliko sulla jossain ketjussa kuvia niistä sormuksista?

Terve Itärajan ihme, itsekin täältä itärajalta muttei mikään ihme vaan kumma.

Koko katraasta (17kpl) ei ole kuvia. Yksittäisistä muistaakseni löytyy täältä jostain.
Tarkoitus on joskus laittaa koko kahden vuoden parhaat yhteen kuvaan. Eli ei niitä montaa ole kun yhteen kuvaan mahtuu.

ärkoo kirjoitti:Se mitä piipparoijat löytävät tulee useimmiten tavalla tai toisella talletettua, mutta tämä porukka http://www.pidalappisiistina.fi on onnistuneesti tuhonnut useita pohjoisen sotaromupaikkoja lopullisesti.

Näköjään erityisesti vihaavat sotahistoriallisia kohteita sillä muutamista kohteista ovat sotaromun keränneet pois mutta nykyaikaiset autonraadot ja jääkaapit jättäneet metsään.

Samat mietteet täälläkin, hirveä vimma siivota sotapaikat ja jättää nykyromut niille sijoilleen. Perin outoa Muutaman kerran ovat joutuneet lopettamaan hommat lupien puuttuessa.