aarremaanalla.com

patti kirjoitti:Tässä kuva osuneesta hännällisestä, joka on löytynyt Kätkäläisen mainitsemalta alueelta.





Kostianvirran alueella piippailleet törmäävät niin usein hännällisiin kuuliin, että olisi jo suorastaan ihme, jos niitä olisi putoillut sinne vain vahingossa.

Tuo musketinkuulien tarkkuus on pyöreänäkin niin huono, että tuollainen häntä ei juurikaan heikentäisi tulosta mutta jos hännässä oli kierrettynä jotain tiivistettä joka nopeuttaa lataamista niin etuhan olisi huomattava. Niin ja näitä hännällisiä on löytynyt vain isovihan alueen taisteluista ja juuri siltä alueelta mihin venäläiset ampuivat. Ehkä häntä on ollut ko. aikakauden kokeilu josta luovuttiin mutta fakta on se, että niitä on ammuttu. Lisäksi tuntuisi oudolta että hyökkäävä osapuoli eli venäläiset olisivat olleet pakotettuja käyttämään keskeneräisiä kuulia. Onko Jore ja pojat nuo teidän kuulat ko. aikakaudelta?

En tiedä isovihan aikakautta, mutta kilsan päässä on suomen ekan "hallitsijan"
(Koroisten piispa) talonrauniot ,j joten sopinee haarukkaan.

Tänään juuri piipparoin läheisen pikkujoen penkkoja ja tällainen lyijykuula
löytyi penkasta n. 5 cm syvyydestä.
Asetan sen hännällisten viereen euron kera, jotta olisi mittasuhdetta.

t. patti

Kuulien halkaisijat :
13,9 mm
15,1 mm
23,7 mm

Minä ainakin varoisin tota viimeistä !!

Täällä oli yhen pellon kulmassa kohta mistä löytyi ainostaan hännällisiä kuulia ja vaikuttivat käyttämättömiltä. Aivan kuin olisi viskattu pois viallisina.

ärkoo kirjoitti:Tämä on hyvä otos. Minä vuonna suunnilleen taistelu tuolla paikalla on käyty ( rajaisi jonkin verran mahdollisia asemalleja )?

1713

jore ja pojat kirjoitti:


Kuulien halkaisijat :
13,9 mm
15,1 mm
23,7 mm

Minä ainakin varoisin tota viimeistä !!

Mä varoisin noista kaikkia, jos ne liilkuu suurella nopeudella, etenkin jos ne tulee kohti

patti kirjoitti:

jore ja pojat kirjoitti:


Kuulien halkaisijat :
13,9 mm
15,1 mm
23,7 mm

Minä ainakin varoisin tota viimeistä !!

Mä varoisin noista kaikkia, jos ne liilkuu suurella nopeudella, etenkin jos ne tulee kohti

Tuo isoin ei välttämättä ole kuula, varsinkin jos suurennuslasilla näkyy rautajäämiä tuossa reiässä.

Kuula se on ainakin teknisesti. Se, että onko se tussarin kuula,
en osaa sanoa. Onhan se mielettömän kokoinen.

Olemme aiemmin keväällä löytäneet vähän vastaavan kokoluokan
lyijymöykyn, jossa näkyy selvästi ruosteiset jäljet molemmissa
päissä.

Ovatko ne verkonpainoja tai jotain muita arkiesineitä, olisi
kiva saada tietoa.

Ähh, mites noiden mitta?

Kuulan halkaisija 23,7 mm (+ - 0,2 mm)
Lieriömöisen pituus n. 28,5 mm
Halkaisja 19 - 24 mm .

Kuulan paino n. 75 g
Lieriön paino n. 100 g
Pituusmitat digimauserilla
Painot mekaanisella "keittiövaa`alla , joten
niissä voi olla pikku heittoja.

Pikku korjaus edelliseen.
Mittailin lieriön halkaisijaa vain keskeltä. en päistä.
Suurin halkaisija toisesta päästä on n. 25, 8mm.
Toisesta päästä max 24,3 mm.

Taurus kirjoitti:Täällä oli yhen pellon kulmassa kohta mistä löytyi ainostaan hännällisiä kuulia ja vaikuttivat käyttämättömiltä. Aivan kuin olisi viskattu pois viallisina.

Täältäkin on löytynyt ampumattomia hännättömiä "kasoja" kun puolustajalle tuli kiire eikä kaikkia kerinnyt kaappaan mukaan(löytäjän mielipide) ei minun! Olisko sielläkin käynyt niin? Häntä olisi niin helppo nipsasta pois etten alkaisi sitä varten uutta tekeen?

patti kirjoitti: 1713

Ruotsalaisilla oli aika hyvin standardisoitu kaliberit. 1713 heillä oli käytössä pitkiä aseita 19 ja 20mm sekä pistooleja 16mm. Tämä jatkui suunilleen Suomen Sotaan asti, paitsi 1715 jälkeen ei 19mm aseita valmistettu, vanhoja varmasti käytettiin edelleen.

Venäläisillä oli sekavampi tilanne enkä onnistunut löytämään 1700-luvun aseista kaliberitietoja juurikaan. Suomen Sodan aikana heillä oli 16,5mm, 17,8mm ja 19mm pitkiä aseita. Pistooleista en löytänyt tietoa. menee arvailun puolelle jos olettaisi venäläisillä olleen suunnilleen samat kaliberit myös 1713.

Hännällisten kuulien käytöstä käsiaseissa en löytänyt mitään mainintoja, uskoisin että ne on ammuttu tykeillä kuten täällä aiemmin jo otaksuttiinkin. Saattaa olla että hännälliset on varta vasten tähän tarkoitukseen tehtykin - varsinkin epäkurantit kaliberit. Kyselin asiantuntijoilta maailmalta ja tällaisia raehaulilaukauksia on tykistö käyttänyt jo 1400-luvulla, mutta lyijykuulien käyttö tähän tarkoitukseen lienee ollut varsin harvinaista ennen 1800-luvun alkua. Mieluummin ammuttiin nauloja, romua, kiviä yms.
Tuohon aikaan lyijy kuten muutkin metallit olivat hinnoissaan joten susikappaleet varmasti pyrittiin käyttämään tai kierrättämään.

Koitin netistä etsiä tietoa näistä hännällisistä kuulista, mutta mitään mainintaa siitä ei löytynyt, että niitä olisi tarkoituksella jätetty ammuttaviin kuuliin.

Käsittääkseni valun jälkeen kuulat puristettiin vielä pihtityökalulla oikeisiin mittoihin, jonka jälkeen häntä leikattiin pois. Oma veikkaus on, että jos kuula ei jostain syystä täyttänyt mittoja tai muita kriteerejä, siihen jätettiin pätkä valukanavaa merkiksi viallisuudesta, ettei sekaantuisi kunnollisiin kuuliin. Vialliset yleensä sulatettiin uudestaan.

Mutta miksei niitä joskus oltaisi syystä tai toisesta ammuttukin musketista. Mene ja tiedä.

Nyt sain lisätietoja venäläisten aseista. 1713 pääasiallisin ase oli jalkaväenkivääri M/1709 jonka kaliberi vaihteli valmistajasta riippuen niinkin laajasti kuin 25-29mm.
1750 tienoilla aseistus standardisoitiin ja sen jälkeen jalkaväenkiväärin kaliberina oli 19,8mm ja karabiinin 17,3mm. 17,8mm kaliberi tuli myös varsin pian tuon jälkeen käyttöön.
Aika lailla menevät läpimitat päällekkäin ruotsalaisten kanssa joten syöpyneestä tai muotoa muuttaneesta kuulasta on vaikea sanoa alkuperää.

Itse olen valanut tuhansia luoteja sekä mustaruuti- että savuttoman ruudin aseisiin. Valumuotilla pyöreä kuula on kerralla valmis, ainoastaan valutappi pitää katkaista eri tavoin. Sylinterimäiset luodit yleensä kalibroidaan mittatarkan holkin läpi puristamalla mutta pyöreää ei voi kalibroida vaan se on mikä on.
Susikappaleet on helpointa pistää saman tien sulatuspataan ja valaa uudelleen. En oikein ymmärrä miksi niitä pitäisi sen pidempään säilytellä.

Toisaalta olen nähnyt joukko-osastojen yhteiskäytössä olleita luotimuotteja joissa kerralla valetaan parikymmentäkin kuulaa. Jos tuollaisessa muotissa ei ollut valutapin leikkuria niin todennäköisesti tapilliset kuulat jaettiin joukoille joiden piti itse puukolla katkaista valutappi. Ehkä jotkut laiskuuttaan tai ymmärtämättömyyttään jättivät valutapin katkaisematta - tämä on vain yksi teoria.

Tässä valujämä sellasesta jossa useampi kuula tullut.1789-1790 ajalta.

Näyttäisi olevan sellaisesta muotista joka ei katkaise valutappia pois vaan se pitää erikseen pihdeillä tai veitsellä katkaista.
Hieno esimerkki kentällä tehdystä luodinvalusta.

Nuo hännällisethän on paperipatruunoissa käytettyjä kuulia.

Tässä esim. mallikuvan kanssa: http://www.hww.fi/index.php?id=308patru ... truunoista

Bingo

No niin, taas ratkesi yksi mysteeri Jussin toimesta! Hyvä!

poistin pois

No ratkeshan tämä juttu.
Hyvä Jussi!

On ne mieltä vaivannutkin, hyvä että selvis

Mielestäni valunapa-asia ei ratkennut näin helposti. Linkissä olevalla sivulla yläreunassa oleva paperipatruuna on 1500-luvulla käytettyä mallia. Piirroksesta näkee että valunapa on kartiomainen johon paperihylsyn saa helposti sidottua kiinni.
1700-luvulla oli yleisesti käytössä tämän liitekuvan mukainen paperipatruuna.

Joku teistä jolla on navallinen kuula, teepä pieni koe:
-Ota sanomalehtipaperia noin 10 cm leveä suikale
-Pyöräytä siitä reilu kierros putkeksi kuulan läpimittaisen kepin ympärille ja liimaa sauma kiinni.
-Rutista putken toinen pää kuulan valunavan ympärille ja sido langalla kiinni.
-Putken voit halutessasi täyttää sahanpurulla ja taitella takapään kuvan mukaiseksi.


Epäilisin että kuula ei lyhyen valunapansa varassa taida pysyä paperihylsyssä kovin hyvin kiinni.

Toinen ongelma on nuo pienet navalliset kuulat joiden kaliberisia aseita ei tuohon aikaan pitäisi olla käytetyn.

Täältä löydetyt hännälliset kuulat on oikeistaan kaikki kartiomaisia, aivan kuin olisi lyöty hännänpää jollain tuurnalla leveämmäksi? Hännät on n.7-10mm ,taisteluista tulee muistaakseni ensi vuonna 300 vuotta.

Minulla on referenssiaineistona vain tässä ketjussa olevat kuvat joissa näkyy varsin vaatimattomat valuhännät. Jos sinulla on "isompihäntäisiä" niin pistä ihmeessä kuvia tänne.

Juu, siis eihän kaikki hännälliset kuulat tietenkään ole tarkoituksella jätettyjä mutta pidän kuitenkin ihan mahdollisena tuota Jussin linkittämän sivun kuvia hännällisien kuulien käytöstä. Voisi helposti kuvitella, että kiireellisessä tilanteessa valutappi on jätetty kuulaan ajan säästämisen vuoksi, koska yksi narun solmiminen jää väliin. Suomen sodan aikana tuota on tuskin enää käytetty, sillä olen löytänyt kymmenittäin Suomen sodan aikaisia musketinkuulia ja vain muutamassa on valutappi, niistäkään ei pysty päättelemään onko ne ammuttu vai ei.