aarremaanalla.com

iipe kirjoitti:ööööö...

http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... sc&start=0

Sama pelto?

Ei ehkä ihan vai onko Leijona käynyt Espoossa?

On muuten samaa näköä noissa

Taurus kirjoitti: On muuten samaa näköä noissa

Se on samanlaisesta

Leijona kirjoitti:

Taurus kirjoitti: On muuten samaa näköä noissa

Se on samanlaisesta

Turhaan etittiin toista puolikasta, höh!

Niin, ja tuo kannattimen muotohan esittää ristikuviota Unto Salon "Risti ja Rauta"-kirjan mukaan, joten otsikko on siinä mielessä aivan oikein

Leijona kirjoitti: Kuten eräs kollega joskus totesikin, niin rautakautiset esineet ovat jotenkin säännöllisen epäsäännöllisiä

Erinomaisen epäsymmetrisiä

Esine on nyt toimitettu Espoon museoon. Sieltä se menee vielä tarkistettavaksi Museovirastoon, jossa on tarkemmat mikroskoopit.
Esinetyyppi on itäinen ja museo ihmetteli sen kulkeutumista Ikean peltoon.

Esineen kunto on myös ihmeteltävän hyvä, esimerkiksi Kivikosken kirjan samanlaiset ovat paljon enemmän syöpyneitä.

ilkkap kirjoitti:Esine on nyt toimitettu Espoon museoon. Sieltä se menee vielä tarkistettavaksi Museovirastoon, jossa on tarkemmat mikroskoopit.
Esinetyyppi on itäinen ja museo ihmetteli sen kulkeutumista Ikean peltoon.

Esineen kunto on myös ihmeteltävän hyvä, esimerkiksi Kivikosken kirjan samanlaiset ovat paljon enemmän syöpyneitä.

Voisko olla sellainen maaperä että säilyy paremmin? Tuohan on aikoinaan ollut Kirkkojärven rantaa.

Veikkaisin, että osassa on käytetty pronssissa enemmän tinaa, kun säilyvät niin hyvin
Löytämäni hevoskoru ja ketjunkantimen katkelma olivat säilyneet täysin virheettöminä ja niidenkin väri on tuollainen vaalea.

Kyseessä voi olla myös korkea lyijypitoisuus, joka vaikuttaa sekin esineen säilyvyyteen. Puhumattakaan paikallisesta elektrolyyttikemiasta ja sen vaikutuksesta korroosioon – niin ikään muista mahdollisista seosaineista...

Olen unohtanut kertoa tänne että museovirasto on tutkinut esineen ja lunastanut sen itselleen,
Ehkäpä siis oli aito rautakautinen.