aarremaanalla.com

Kiitoksia kaikille onnitteluista! Ja toisille jo toiseen kertaan
Ja nyt ei sitten taas muuta kuin jäädään innostuneina odottamaan sitä hetkeä kun tutkijat saavat tutkimuksensa tehtyä.

ilkkap kirjoitti:

P.Aholainen kirjoitti:Oli muuten hyvin kirjoitettu piipparoijista positiivisessa mielessä.
Hyvä kuulla että museon väki alkaa tehdä yhteistyötä metallinetsijöiden kanssa.

Hm, kuuluuko taidehistorioitsija museoväkeen?
Jospa siinä onkin selitys myönteiseen suhtautumiseen meihin?

Jaahans eikös se ollutkaan museonväkeä??
Anteeksi virheeni ja ihmettelinkin kirjoittajan myötämielisyyttä piipparointiin.

missäs museossa tätä nykysin näytellää vai onko menny "varastoon" - kiinnostaa.

hjukk kirjoitti:missäs museossa tätä nykysin näytellää vai onko menny "varastoon" - kiinnostaa.

Hyvä kun kysyit, olin näköjään piilottanut vastauksen kysymykseesi toiseen ketjuun:
http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... 8816#78816

Eli:
Sormus ei sentään ole mennyt varastoon, vaan se on nähtävillä syyskuun loppuun asti Turussa Aboa Vetuksessa näyttelyssä "Sateenkaaren päässä – aarteita ja aarretarinoita". Sormus on näyttelyn ainoa metallinpaljastinlöytö.

http://www.aboavetusarsnova.fi/fi/naytt ... etarinoita

Tutkijoiden tieteellisistä artikkeleista ei ole vielä kuulunut mitään, eikä välttämättä ole pitänytkään kuulua. Kerron aikanaan tuloksista tässä samassa ketjussa.

Elinan kanssa meiltä on tullut painosta jo yksi sormusta esittelevä juttu, mutta siitä emme ole saaneet PDF-versiota jaettavaksi:

Immonen, Visa & Räsänen, Elina 2012. "Ikaalisten Tukonsaaren hopeasormus: Hartaudellinen esine osana keskiajan kuvallista kulttuuria." Suomen Museo 2011, 35–53.

Toinen juttu samasta aiheesta tullee painosta tämän vuoden aikana:

Immonen, Visa & Räsänen, Elina 2013. "Keskiajan koruloistoa – hopeasormus Ikaalisten Tukonsaaresta." Pirkan maan alta – Arkeologisia tutkimuksia. Painossa.

vialim kirjoitti:Elinan kanssa meiltä on tullut painosta jo yksi sormusta esittelevä juttu, mutta siitä emme ole saaneet PDF-versiota jaettavaksi:

Immonen, Visa & Räsänen, Elina 2012. "Ikaalisten Tukonsaaren hopeasormus: Hartaudellinen esine osana keskiajan kuvallista kulttuuria." Suomen Museo 2011, 35–53.

Kiitokset Visa Immoselle em. teoksen toimittamisesta minulle ja toiselle sormuksen löytäjälle.

En katso järkeväksi referoida taikka esitellä itse tutkimusta tässä kovin laajasti, mutta alla kuitenkin hieman aiheesta alkuperäiseen tekstiin mahdollisimman tarkasti nojautuen:

- Tutkimuksessa esitellään nyt löydetty tutkimukselle uusi sormus, selvitetään ikonografisten sormusten valmistukseen liittyviä piireteitä, analysoidaan sormusta suhteessa sen maantieteelliseen löytöpaikkaan, tarkastellaan sormuksessa olevan kuva-aiheen hartaudellisia merkityksiä ja sommitteluun liittyviä yksityiskohtia, vertaillaan sitä eräisiin muihin sormuksiin, joissa on sama keskusaihe sekä pohditaan sormuksen käyttöä osana keskiajan monipuolista kuvallista ja aineellista kulttuuria, jossa kirkollinen ja yksityinen nivoutuvat yhteen.

- Sormus on kiinnostava sekä arkeologisesti että taidehistoriallisesti. Se kuuluu 1400-luvun lopulla ja 1500-luvun alussa yleiseen niin sanottuun ikonografiseen tyyppiin. Osa näistä on valettu kerralla muottiin, ja osa työläämmin kokoamalla ne eri elementeistä.

- Tutkimuksessa on huomioitu metallinpaljastimella tekemämme havainnot löytöpaikan lähiympäristön muista metalliesinelöydöistä, jotka olivat vaatimattomat. Näin ollen kyseessä ei liene aarrekätkö tai muu isompi löytökokonaisuus, vaan irtolöytö. Löytöpaikalla ei ole vanhaa asutusta, vaikkakin lähellä järven takana on. Paikan ohi on kulkenut Kyrönkankaan talvitie, joten kulkijoita on kuitenkin ollut.

- Koska kyseessä on irtolöytö, ei sen käyttöhistoriasta voi sanoa mitään varmaa. Alueella on ollut nuijasodan aikana erityisen levotonta, mutta sormus on voinut joutua kadoksiin koska tahansa.

- Pyhä Anna liitetään usein Turun tuomiokirkkoon ja Naantalin birgittalaisluostariin, mutta esim. puuveistoksia tunnetaan laajalta alueelta. Pohjanmaa on myös tärkeää aluetta.

- Ko. sormusta on voinut kantaa periaatteessa kuka tahansa, jolla on ollut siihen varaa tai joka on varastanut sen. Tuollainen esine ei ole välttämättä ollut porvarien ja talonpoikien saavuttamattomissa. Vastaavia on myös lahjoitettu lähinnä kirkollisiin tarkoituksiin, ja tällöin havaitaan usein jokin yhteys luostareihin. Vaikka sormus on iso, on nainenkin voinut käyttää sitä hansikkaan päällä tai peukalossa.

Nyt on käyty ihmettelemässä tätä hienon hienoa esinettä Aboa Vetuksen "Sateenkaaren päässä - aarteita ja aarretarinoita" näyttelyssä. On se kyllä komea sormus livenä, ei voi muuta todeta. Todellinen unelmalöytö harrastajalle.

Muut eivät ole tainneet tänne laittaa kuvia esineen 'lopullisesta sijoituksesta' niin ajattelin postata tänne kuvan. Eräällä tavalla ympyrä sulkeutuu tässä tarinassa

Kuvat on huonoja, kännykällä hämärässä:



Hieno oheisteksti kertoo tarinan:


Paljon muutakin hienoa nähtävää riitti... suosittelen.

Olen juuri Tukholmassa ja kävin katsomassa mitä Nordiska Museetissa on. Siellä oli vitriinissä samanlainen "Sankta Anna själv tredje" -sormus. Otin kuvan vitriinin läpi ja lisään tänne myöhemmin.

Ei saanut hyvää kuvaa otettua vitriin läpi, mutta tässä kuva vitriinin näytöstä jossa tietoa esineestä.

esso kirjoitti:Olen juuri Tukholmassa ja kävin katsomassa mitä Nordiska Museetissa on. Siellä oli vitriinissä samanlainen "Sankta Anna själv tredje" -sormus. Otin kuvan vitriinin läpi ja lisään tänne myöhemmin.

Hyvin samantapainen sormus on kyseessä. Näitä tunnetaan Immosen ja Räsäsen mukaan (ks. edellä http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... 0017#90017) jonkin verran. Mukava saada kuva vastineesta ketjuun, kiitos esson tarkkaavaisuuden .

Sormuksen koosta ei voi vetää johtopäätöksiä miehen tai naisen sormuksesta, koska näitä on voitu pitää vaikka peukalossa, mutta ei siis keskisormessa, josta näköjään päästiinkin aasinsillanomaisesti vessa-asioihin (viittaan tässä ruotsinkieliseen tekstiin) .

Sormuksen tarina jatkuu. Visa Immonen ja Elina Räsänen ovat julkaisseet aiheesta artikkelin "Keskiajan koruloistoa - hopeasormus Ikaalisten Tukonsaaresta" teoksessa "Pirkan maan alta 13: Arkeologisia tutkimuksia". Teosta luonnehditaan museokeskus Vapriikin sivuilla näin: "Kerran vuodessa ilmestyvä arkeologian populaarijulkaisu ilmestyy sarjassa Tampereen museoiden julkaisuja ja kertoo Pirkanmaalla tehdystä arkeologisesta tutkimuksesta." Kyseinen artikkeli on teoksen sähköisen version sivuilla 19 - 21 / 38 ja paperiversion sivuilla 35 - 40 / 72.

http://issuu.com/vapriikki/docs/pirkanm ... 19/6432777

Populaarijulkaisun idea on oivallettu varsin hyvin, koska teos on luettavissa ilmaiseksi internetissä. Itse arvostan sitä, että selvästi halu jakaa tietoa mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman monelle on ollut päällimmäisenä teosta tehtäessä.

Myös Immonen ja Räsänen ovat mielestäni onnistuneet popularisoimaan aiemman tutkimusartikkelinsa (Immonen, Visa & Räsänen, Elina 2012. "Ikaalisten Tukonsaaren hopeasormus: Hartaudellinen esine osana keskiajan kuvallista kulttuuria." Suomen Museo 2011, 35–53), jota tässäkin viestiketjussa käsitellään. Artikkelissa ei ohiteta sormuksen löytötapaa, vaan päinvastoin; kirjoittajat omistavat ajatuksen metallinpaljastinharrastukselle ja löytäjille. Mikä onkaan mukavampaa kuin lukea omasta löydöstään tällaisesta hienosta teoksesta! Erityisen otettu olen siitä, että Immonen ja Räsänen huomioivat löytäjien tekemät havainnot löytöpaikalta ja jopa mainitsevat lähettämäni sähköpostin lähdeluettelossa. Esimerkillistä tarkkuutta tutkijoilta! Kiitokset tästä heille.

Aika paljon sormuksesta historiaa artikkelissa!
Varmasti tutkijoillekkin mieleistä puuhaa, kun saavat käsiinsä tuommoisen aarteen!
Vielä onnittelut!

Kyllä yksi esine voi kertoa uskomattoman paljon historiasta, kun asiantuntijat ovat asialla ja löytäjät ovat tehneet sen mahdolliseksi.

minä en ole vielä kommentoinut näköjään, joten

tuonelalle onnittelut löydöstä. hieno sormus.

Leijona kirjoitti:Kyllä yksi esine voi kertoa uskomattoman paljon historiasta, kun asiantuntijat ovat asialla ja löytäjät ovat tehneet sen mahdolliseksi.

Näin se yhteistyö parhaimmillaan toimii.

Kiitokset vielä kerran kaikille onnittelijoille !