aarremaanalla.com

Tänä viikonloppuna ei pitänyt olla aikaa piippailulle, mutta onneksi tuli kuitenkin tunnin verran tutkittua uutta kohdetta. Roskat hidastivat etsintää, mutta monenlaista löytyi.



Roskia oli luvattoman paljon. Yhtä alumiinitölkin pohjaa nostaessa löytyi sattumoisin kivipallo. Tulkintani mukaan kivinen tykinkuula. Läpimitta aika tarkkaan joka kohdasta 45 mm tai vähän yli. Koska sellaisia on käytetty Suomessa? Tämän löytöpaikka on Ikaalisten seudulla.


Hyvällä mielikuvituksella voi nähdä iskeymäjäljen kuulan kyljessä.


Sitten löytyi hopeasormus, varustettu kuvissa jollain lailla näkyvin leimoin.

Voihan tuo olla hyvinkin kivinen tykinkuula, mutta jos tuo olisi ammuttu piipusta, niin eiköhän se olisi mennyt tuhannen palasiksi iskeydyttyään johonkin, eikä säilynyt noin ehyenä.

Katselin kuvia kivisistä tykinkuulista, ja joissain oli esitelty iskeymäjälkiä. Varmasti kuula hajoaakin, jos vaikkapa ammutaan suoraan kiviseinään. Kuula voi myös pompata tai kimmota, sekä upota pehmeään maahan tai osua maan sisällä pieneen kiveen. Kun se on ammuttu, se osuu aivan varmasti johonkin.

Onko sormuksen vasen leima T=Tampere. Seuraava näyttäisi vuosileimalta F4(ehkä)=1887.
Hammasharjalla kun pyyhkii hieman, niin leimat tulevat hyvin näkyviin.

Putsailin sormusta hieman. Kyllä ensimmäisen merkin täytyy Tamperetta tarkoittaa. Tekijä olisi Mats Andelin, ja vuosi tuo mainittu 1887. Pitoisuusleima on vähän epäselvä. Se voi olla 181, tai jotain sitä muistuttavaa.

Ja tuosta kuulasta vielä: Toki en voi olla varma, että se on tykinkuula, mutta se on aivan sellaisen näköinen. Olen nähnyt noita linnojen museoissa. Sen pinta on naputeltu varovasti pyöreäksi, eli ei ole jääkauden hioma kivi.

Edit: Huonosti toimineet kuvat ladattu uudelleen

Niin, miten tässä nyt näin pääsi käymään? Olen pitänyt itseäni metallinetsijänä, mutta nyt löydöt näyttävätkin keskittyvän erilaisiin kiviin ja kivikokonaisuuksiin

Vaikeakulkuisen mäen ylärinteessä kallionkielekkeen suojassa oli tällaisia kivimuureja.


Tässä toiselta puolen. Muurit rajaavat pienen tilan, eli kyseessä ei ole valli.


Sisäpuolelta. Lahonneet kepit ja muurien rakenne saa minut epäilemään rakennelmaa uudehkoksi, esim. lasten majaksi tai metsästäjien suojakammiksi. Tosin kepit ovat voineet joutua paikalle jälkikäteen.


Rakennelmalta lähtevä valli taitaa ikävä kyllä olla luontainen.


Paikka itsessään oli mielenkiintoinen. Kahdelta puolen jyrkänteen rajaama korkeahko kalliomäki, jonka kaksi muuta sivuakin olivat kivikkoisuuden vuoksi vaikeakulkuisia. Matkaa Kokemäenjoen vesistöreitille vajaa kilometri.


Sitten viereisen mäen korkeimmalla kohdalla oli tällainen kivikasa. Etäisyyttä edelliseen paikkaan noin kilometri.


Röykkiötä on purettu, kuten sen muodosta näkee. Kuvan etualalla olevat kivet ovat varmaankin siitä peräisin. Tämä ei ole ihan niin selvä lapinkiuas kuin aiemmin kesällä löytämäni. Olen kyllä nähnyt tätä paljon pitemmälle tuhottuja varmistettuja kiukaita. Onko kellään asiantuntemusta, voisiko tämäkin olla pronssikautinen?


Laella oli lisäksi kolme-neljä epäselvästi erottuvaa kivikehää, joiden esille saaminen vaatisi sammaleen poiston. Tuo oli ehkä parhaiten näkyvissä. Kiviä oli siis näkyvien lisäksi sammaleen alla. Kaikki kasoissa olevat kivet olivat kooltaan sellaisia, että niitä voi kantaa.


Sain eräältä suunnistajalta vinkin käydä näitä paikkoja katsomassa, kun tiesi minun olevan historiaharrastaja. En siis ihan sattumalta törmännyt kahteen kivirakennelmaan saman päivän aikana (ja maasto oli niin raskasta että siellä ei kukaan tervejärkinen sienestä).

Epäselvyyksien välttämiseksi tähän loppuun vielä todettakoon, että en koskaan kaivele röykkiöitä, enkä näitä edes piippaillut (eikä ollut tuolla korvessa edes etsin mukana). Kuvissa esiintyvä koira ei anastanut röykkiöistä luita tai esineitä. Yhdessä vaiheessa sillä tosin oli mukanaan pala selkärankaa, mutta koon perusteella se tuskin oli ihmisen

Kuvat kuusi - kahdeksan ovat ihmisen tekemiä. Kuutonen mielestäni rajamerkki.
Onko katrtassa sillä kohtaa raja.

kolme ensimmäistä kuvaa tuosta muurista joka rajaa pienen tilan on selkeästi ihmisen tekemä ,ehkä tilapäinen/pysyvä asumus,kuinka korkealla merenpinnasta tuo alue on?samoin nuo muutkin rakennelmat on ihmisen tekemiä

Mielenkiintoiselta näyttää. Voisikohan kyseeseen tulla jonkinlainen linnavuori.
Tuo keskeltä syvempi kiviröykkiö on samantapainen jota kävin itse katsomassa Taipalsaarella. Tässä pari kuvaa. Tämä oli avokalliolla ja näyttää tosiaan että joko puuarkku on sinne lahonnut ja röykkiö romahtanut tai sitten joku on käännellyt kiviä (jonkin löydön toivossa?).







Sinuna ilmoittaisin asiasta esim. lähimpään maakuntamuseoon.

T: villimies

Noista kolmesta ensimmäisestä kuvasta tuli mieleen, jos paikasta hyvä näkyväisyys niin voi olla tähystys tai vartiopaikka. Tässä pari kuvaa suomensodan aikaiselta paikalta jossa jo silloin oli pieni peltotilkku ja kiviaitaa josta venäläiset ottivat kiviä vartiopaikan rakentamiseen.

Vartiopaikka, takana iso kivi jota vasten tehty, myös joki takana.

Peltotilkku johon venäläiset oli majoittuneet. Nykyään isoa kuusikkoa ja puustoa ympärillä joka peittää näkyväisyyden.

Kyllä mielestäni siinä voisi piipparoida jos ei ole suojeltu,silloin näkisi suuntaa jos toiseen mille ajalle mennään.Koemäenjoen alue on kyllä Suomen yksi vanhimpia asuinalueita?

Vielä noista toisista. Kutonen selvä hautaröykkiö (pronssikautinen), meilläpäin olen törmännyt useisiin samanlaisiin , seiska vaikuttaa myös hautaröykkiöltä (pitkula, käytetään myös nimitystä laivalatomus) tehty monesti ison kiven jatkoksi, saattaa sisältää myös paasiarkun.

Näkyi Postimagen kuvissa olevan ongelmia. Latasin uudestaan ja nyt niitä voi avata ja suurentaakin. "Maisemakuvissa" tämä parantaa kokonaiskuvan hahmottumista.

ilkkap Lähetetty: To Elo 25, 2011 10:15 pm
Kuvat kuusi - kahdeksan ovat ihmisen tekemiä. Kuutonen mielestäni rajamerkki.
Onko katrtassa sillä kohtaa raja.

Eipä ole rajaa, mutta hyvä huomio kuitenkin.

mese320 Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 12:02 am
kolme ensimmäistä kuvaa tuosta muurista joka rajaa pienen tilan on selkeästi ihmisen tekemä ,ehkä tilapäinen/pysyvä asumus,kuinka korkealla merenpinnasta tuo alue on?samoin nuo muutkin rakennelmat on ihmisen tekemiä

Kolme ensimmäistä ovat todellakin ihmisen ihmisen tekemiä, mutta käyttötarkoitus on arvoitus. Muurien rakenne on mielestäni niin hutera, että ne tuskin kestäisivät tuhatta vuotta pystyssä. En myöskään löytänyt merkkejä linnoitusvalleista, joten linnoitettu linnavuori tuo tuskin on ollut. Linnavuoren tietysti olisin halunnut löytää, mutta haaveeksi jäi. Korkeus merenpinnasta tällä "asumuksella" 120 m ja kiviröykkiöllä 135 m.

villimies Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 5:57 am
Mielenkiintoiselta näyttää. Voisikohan kyseeseen tulla jonkinlainen linnavuori.
Tuo keskeltä syvempi kiviröykkiö on samantapainen jota kävin itse katsomassa Taipalsaarella. Tässä pari kuvaa. Tämä oli avokalliolla ja näyttää tosiaan että joko puuarkku on sinne lahonnut ja röykkiö romahtanut tai sitten joku on käännellyt kiviä (jonkin löydön toivossa?).

Sinuna ilmoittaisin asiasta esim. lähimpään maakuntamuseoon.

Nuo kraatterinmalliset kivikasat taidetaan yleisimmin tulkita pronssikautisiksi haudoiksi, jotka ovat olleet rantojen tuntumassa kallioiden laella näkyvillä paikoilla. Kolo on syntynyt, kuten totesit, puurakenteen sortuessa tai esineitä etsittäessä (johon enemmän uskon, jotkut kasat kun on purettu aivan alkutekijöihinsä). Ja näinhän tässäkin tapauksessa on tarkoitus, että maakuntamuseoon ilmoitellaan. Heillä on nyt ennestään minun toimestani sisällä tältä kesältä yksi lapinkiuas-löytö sekä muutama rautakautinen esinelöytö. Toivotaan, että hommat eivät kasaudu vaan alkaisivat toisesta päästä purkautua. Pitäisiköhän kivet pistää minigrip-pusseihin ja jääkaappiin?

Longway Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 7:50 am
Noista kolmesta ensimmäisestä kuvasta tuli mieleen, jos paikasta hyvä näkyväisyys niin voi olla tähystys tai vartiopaikka. Tässä pari kuvaa suomensodan aikaiselta paikalta jossa jo silloin oli pieni peltotilkku ja kiviaitaa josta venäläiset ottivat kiviä vartiopaikan rakentamiseen.

Niinpä. Mene ja tiedä. Nämä ovat vaikeita juttuja. Tuollaista mahdollisuuttakaan ei ensimmäisenä tule ajatelleeksi. Paikka ei ole laella vaan rinteen yläosassa (alla jyrkänne, päällä kieleke). Sieltä näkee hyvin metsään päin, mutta ei järvelle. Paikka on niin hyvin rinteeseen kätketty, että sen näkee vasta kun viereen kävelee.

raiban Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 3:02 pm
Kyllä mielestäni siinä voisi piipparoida jos ei ole suojeltu,silloin näkisi suuntaa jos toiseen mille ajalle mennään.Koemäenjoen alue on kyllä Suomen yksi vanhimpia asuinalueita?

Taidanpa tehdä niin, että piippailen myöhemmin jos kohteet eivät museoväen mielestä ole rauhoittamisen arvoisia. Ja totta on, että Kokemäenjokilaakso ja koko vesistöalue on etenkin rautakautisen asutuksen puolesta Suomen keskeisimpiä alueita, ja siksi siellä pitää olla erityisen tarkkana kaivelupaikkojen suhteen.

Longway Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 3:10 pm
Vielä noista toisista. Kutonen selvä hautaröykkiö (pronssikautinen), meilläpäin olen törmännyt useisiin samanlaisiin , seiska vaikuttaa myös hautaröykkiöltä (pitkula, käytetään myös nimitystä laivalatomus) tehty monesti ison kiven jatkoksi, saattaa sisältää myös paasiarkun.

Näin itsekin uskon, kun olen noita aika monta nähnyt. Mutta luulo ei ole tiedon väärti.

Piippailla voi ilman lupia kunhan ei kääntele kiviä ennen eikä jälkeen piippailun.
...ja kun piippaa, niin luulisi museoväen ainakin siinä vaiheessa tulevan puolijuoksua paikalle

No niin, eilen pääsin taas hieman pellolle piippailemaan. Sinällään oli ihan kesäinen olo, että heiluin lapion varressa janokuoleman partaalla ja onnistuin polttamaan selkäni. Pelto oli iso ja tavara harvassa, mutta jotain sentään löytyi:

- 2 öre 1763, Adolf Fredrik
- 1/6 öre 1666, Karl XI
- ehkä äyrikolikko, kunnoltaan "valmis"
- äyrikolikko, melkein valmis, mutta voisi olla 1 öre 1718-1720, Ulrika Eleonora
- 2/3 skilling 1836, Carl XIV Johan
- 1 penni 1875, A2.

- Erilaisia nappeja. Yleensä löytyy tyyliltään vain tuota yhtä ja samaa (toinen vasemmalta)


Ihme pelto, kolikot olivat valmiiksi kuin hapotettuja yhdessä osassa peltoa, eli patina oli tosi herkässä. Maa oli tuhkasta mustaa, koska paikalla oli jossain vaiheessa poltettu pari pellolla ollutta rakennusta. Liekö siinä selitys?

Hopeaakin löytyi! Tuon tehdasvalmisteisen napin katkennut kiinnikelenkki on korjattu hopeajuotoksella, joka on näköjään karannut napin reunassa olevaan tekstiin asti. Kyllä hopeaa on aina hieno löytää

Ihmeen paljon noita Ulriika Eleonoran kolikoita löytyy, vaikka oli hallitsijana vain 1719-20. Täällä nuo ovat ehkäpä kaikkein yleisimpiä "vanhoista" kolikoista.
Kuparista on ollut varmaan ylituotantoa

Kai se on sama asia kuin 1/6 öret, jotka ovat melkein säännöstään vuodelta 1666. On ollut jokin tarve lyödä sinä vuonna valtava määrä ko. kolikoita. Saamme näistä nyt sitten osamme satoja vuosia myöhemmin

Onnittelut hopeasta

No nyt löytyi sitten sellainen röykkiötyyppinen rajapyykki, josta tässäkin viestiketjussa aiemmin on puhuttu. Siihen on hakattu numero 1776, joka käsitykseni mukaan on vuosiluku, sekä sen lisäksi 211 (tai 2U) ja 9.





Kysymys kuuluukin: Kun tuollainen iso vanha rajapyykki tulee vastaan, niin miten pitää menetellä?

a) Jatkaa matkaa ja koettaa keskittyä järkevimpiin asioihin.
b) Ilmoittaa löydöstä jonnekin. Mikähän tuo "joku" voisi olla? Maakuntamuseon arkeologitko vai jokin vähän arkisempi taho? Ovatko nuo muinaismuistoja, eli ovatko ne muinaisjäännösrekisterissä jos ne on jo löydetty? Tätä ei ainakaan ole merkitty.

Onpa hieno rajamerkki!
Tässä vähän vastaavanlaisia tuolta pohjoisemmasta:
http://www.voittoviinanen.com/albumi/no ... ck=history
Sanoisin että tuollainen rajamerkki on kiinteä muinaismuisto. Kannattaa ilmoittaa maakuntamuseoon ja jos sieltä arkeologi löytyy niin mieluiten hänelle.
T: villimies

Palaan vielä hetkeksi tuohon edellä ketjussa esittelemääni rajamerkkiin. Siirryn sitten eteenpäin metallinpaljastinlöytöihin.

Tuossa parempi kuva kokonaisuudesta. Komeus siis vuodelta 1776. Lisäksi tekstit 2L ja 9.


Löysin rajamerkin läheltä kallion juurelta kivistä merkkejä louhinnasta. Paikka on metsässä, eikä taloja ole ihan lähellä.


Sitten löysin parinsadan metrin päästä toisen rajamerkin. Tässä ei näkynyt tekstejä, mutta toisaalta oli jäkälää päällä, enkä ruvennut hinkaamaan sitä pois. Sain tuota ensimmäistä rajamerkkiä koskien maakuntamuseon arkeologilta sellaisen viestin, että kohde on lisätty heidän tarkistuslistalleen, joten jätän mahdollisen harjailun ammatilaisille (ja vuosihan on jo selvillä).


Vielä parisataa metriä etäämpänä oli tällainen kivi, johon on ainakin kaiverrettu T väärinpäin. Kiven alaosassa on poran jälki. Alue, jolla seikkailin on aika laaja, joten ihan kaikkea en ehkä tullut löytäneeksi.

Tuossa lauantai-piippailun anti ja uusi kohde. Repäisykorkkeja aivan tavattomasti, mutta viinapullonkorkkeja hyvin vähän. Iso pelto ja tavaraa harvassa joten työtä riittää.


Kolikot:
- 1 öre 1718-1720, Ulrika Eleonora
- 1 öre 1748, Fredrik I
- 2 kopeekkaa 1840, Nikolai I
- 10 penniä 1867, Aleksanteri II
- 5 markkaa 1931
- 10 markkaa 1953
- 5 penniä 1979


Erikoinen nappi. Siinä on ollut lasi pinnassa, josta on vielä osa jäljellä.


Mikähän se tämä härpäke oli? Mielestäni tällainen kappale on joskus palstalla vilahtanut, mutta en yhtään muista mikä se oli.




Hyvin outo sormus. Tärkein kysymys on, onko uudehkoa rihkamaa vaiko historiallisesti arvokas? Ei leimoja. Sormuksen keskeltä avoimen runko-osan päälle on liitetty koristerengas, siis ikäänkuin toinen sormus. Alakuvasta näkyy koristerenkaan patina, joka poikkeaa runko-osan patinasta, jota ei oikeastaan ole. Sormus on pesty savesta varovasti sormin hieroen, eikä sitä ole kiillotettu. Olenko väärässä, vai onko sormuksen aihe lasta kannatteleva hahmo (madonna)? Siinä erottuvat kahdet primitiivisesti muotoillut kasvot. Primitiivisyys voi johtua myös aiheen suhteellisen pienestä koosta ja karkeasta teosta. Jos on naisen sormus, niin aika romuluisen naisen.

Kyllä tuo yksi esine on katkennut hevosvaljaitten "härpäke"
Sormus on tosi hieno. Näyttää hopealta.
Tuosta kuviosta on vaikea sanoa, mutta minulle tuli mieleen eläin aihe.
Vaikuttaa kyllä vanhalta

Upeita löytöjä. Kuten Leijonakin tuossa murahti, hevoshärpäke se on. Sormus on hieno, saatko siitä toista kuvaa niin, että tuo "veistososa" on suoraan kuvattuna edestä. Aika vaikea on saada selvää. Näyttää kyllä jotenkin kahdelta ihmishahmolta. Jos on hopeaa ja siinä ei ole leimoja niin viittaa varmasti vanhaan somukseen.