aarremaanalla.com

Tuo Pyhä Yrjö teema löytyy myös keskeltä Venäjän vaakunaa.

Noita neuloja on minun käsien kautta kulkenut joitakin ja olen itse pitänyt niitä vaatteiden kiinnittiminä. Vastaavia löytyy paljon tuoreempiakin versioita joita olen löytänyt ihan ostamistani kuolinpesistä. Useimmat näkemäni on ollu pyöreitä mutta myös litteitä olen nähnyt. Lisäksi noita on ilmeisesti enimmäkseen ollut puisina. Esimerkiksi vanhoissa kansallispuvuissa on käytetty vaateneuloja.

Piippu tikuissa/rasseissa, vanhoissakin on litteä pää, joskus kourumainen ilmeisesti kuupan imureijän aukiporaamista varten. Useasti litteä pää on myös hieman leveämpi kuin neula muuten. Pelkällä pyöreällä neulalla ei olisi paljoa virkaa piippuhommissa.

joo se hevosen pää on KAUHAVALAASESTA eli puukon pää

Jaa se olikin Kauhavanshakin nappula.

Entä jos noi "piipunrassit" olisikin hiusneuloja? Se selittäisi hyvin löytöjen suuren määrän ja koristeellisuuden.

Löydöt ovat hienoja myös alan ammattilaisen näkökulmasta – erityisesti pieni Pyhä Georgios & lohikäärme -ikoni on tieteellisestikin merkittävä. Ongelmallista on se, että irralliset esinelöydöt ovat menettäneet suuren osan tietoarvostaan. Löytöyhteys ja -paikka ovat oleellisia tietoja tutkijoille, ja olisinkin kollegoineni erittäin kiinnostunut löytöpaikan/-paikkojen koordinaateista. Pyytäisin löytäjää olemaan yhteydessä nimimerkkiini yksityisellä viestillä tai lähettämään tiedot sähköpostitse suoraan Museoviraston rakennushistorian osastolle, historiallisen ajan muinaisjäännöksistä vastaavalle intendentille.

Myös löytöjen levintä, löytösyvyys ja -kerros ovat merkityksellisiä tietoja, ja siksi yksittäisiä esineitä ei pitäisikään irrottaa yhteydestään ja kaivaa esiin muutoin kuin arkeologisissa tutkimuksissa. Arkeologisten kaivausten yhteydessä varaudutaan aina myös esineiden konservointiin. Metallilöydöt saattavat olla yllättävänkin hyväkuntoisia maasta nostettaessa, mutta hajoaminen alkaa välittömästi ja esineet tulevat tuhoutumaan ilman konservointia.

Muistuttaisin vielä, kuten foorumin säännöissäkin todetaan, että muinaismuistolain suojaamiin muinaisjäännöksiin ei saa kajota. Tämä tarkoittaa siis kaikkea kaivamista, myös pienten kuoppien tekoa. Mikäli metallinilmaisimella tutkitaan esim. tunnettua taistelupaikkaa, voidaan havainnot kirjata ylös levintäkartaksi, mutta kaivelu ilman Museoviraston myöntämää tutkimuslupaa ei ole sallittua - edes koulutuksen saaneelle arkeologille.

Museovirasto ylläpitää valtakunnallista muinaisjäännösrekisteriä, jossa on kaikkien tunnettujen muinaisjäännösten tiedot. Olisi suotavaa, että metallinilmaisinharrastajat tutustuisivat oman tutkimusreviirinsä muinaisjäännöksiin, jotta eivät vahingossa eksy piipparoimaan tunnetuille muinaisjäännösalueille.

Rohkaisen teitä, hyvät metallinilmaisinharrastajat, myös olemaan suoraan yhteydessä Museoviraston arkeologeihin. Voimme varmasti vaihtaa tietoja molemmin puolin. Harrastajien tekemä työ ja innostus ovat luonnollisesti arvostettavia asioita, ja moni hieno kohde olisi jäänyt löytymättä ilman valveutuneita ja aktiivisia harrastajia.

Yllä esitellyistä esineistä ainakin osa liittyy todennäköisesti kalmistoon, joka saattaa olla vielä toistaiseksi tuntematon. Tästäkin syystä toivon, että löytötiedot saataisiin myös tutkijoiden käyttöön. Kyseessä on yhteinen kulttuuriperintömme, jota meidän tulisi myös yhteistuumin vaalia.

Muinaisjäännösrekisterin yleisölle avoin versio löytyy osoitteesta: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx

Lisätietoa historiallisen ajan muinaisjäännöksistä ja niiden suojelusta löytyy Museoviraston verkkosivuilla julkaistusta oppaasta: http://www.nba.fi/tiedostot/1430953f.pdf

On hienoa että tämä forumi on tavoittanut myös virallisen tahon. Uskon puhuvani kaikkien suulla toivottaessani yhteistyön Museoviraston kanssa tervetulleeksi.

"Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset" -opas onkin erittäin mielenkiintoinen, siinä on muun muassa vastaus toisaalla tällä forumilla esitettyyn kysymykseen rauhoitusluokista. Kysymyksessä käsiteltiin luokan 3 kohteita, esimerkkinä vaikkapa

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000014787

Edit: Poistin viestini.

Onko todella niin että esim satojen hehtaarien laajuinen peltoaukea jolla on käyty aikanaan taistelu on rauhoitettu kaivamiselta? koskeeko sama myös maatalouden harjoittamista? Onko peltomaan muokkaus alueella laitonta?

Pitääpä toivoa, että herra museoviraston arkeologi pysyy ns. aktiivisena. Olisi hienoa tavoittaa ko. instanssi myös tämän foorumin kautta.

Jonkinasteisena skeptikkona täytyy todeta, että tänne voi kirjautua kuka tahansa ihan millä tahansa nimimerkillä ja esittää olevansa vaikka tasavallan presidentti.
Tosin en suuremmin epäile nimimerkki Museoviraston arkeologin aitoutta. Asiallista tekstiähän tuo!

Hyvä juttu, joka varmasti aiheuttaa lisäkysymyksiä, ja niihinhän täällä on aina toivottu jonkun asiantuntijan antavan vastauksia. Ehkäpä toiveemme toteutuu ja avoimuus lisääntyy.

Tästä kohdasta pidin erityisesti:

Museoviraston arkeologi kirjoitti
Rohkaisen teitä, hyvät metallinilmaisinharrastajat, myös olemaan suoraan yhteydessä Museoviraston arkeologeihin. Voimme varmasti vaihtaa tietoja molemmin puolin. Harrastajien tekemä työ ja innostus ovat luonnollisesti arvostettavia asioita, ja moni hieno kohde olisi jäänyt löytymättä ilman valveutuneita ja aktiivisia harrastajia.

Lainaan nimimerkkiä Ministeri oman löytöni yhteydessä:
"Ehkä se oli alku jollekin kauniille"

Tervetuloa foorumille
Toivoo Leijona

Minä olen jo muutaman vuoden yhdistyksen (Norges Metalsökerforeningen) puitteissa ollut yhteistyössä Norjan paikallisen museoviraston/oldsakssamling'in kanssa. Täkäläinen yhdistys tekee pintakartoituksia oletetuilta historiallisesti kiinnostavilta alueilta yhteistyössä paikallismuseon / museoviraston kanssa. Nämä kokoontumiset ovat poikkeuksetta olleet mukavia päiviä. Mukana on usein on ollut myös valtuutettu arkeologi virastolta ja paikallishistorian 'kjentman' eli paikallishistorian tuntija, siinä sivussa monet ihan 'tavalliset' löydötkin ovat saaneet lisää syvyyttä. Pari viimeistä kokoontumista joissa olin mukana olivat peräti paikallismuseon 'kutsukokoontumisia'. Tarkoitus oli löytää jälkiä viikinkiajan perinnetiedon taistelupaikasta. Vaikka siinä suhteessa vesiperä tulikin niin yhteinen syksyiset aurinkoiset päivät olivat kokemus sinänsä.
Tässä vähän vinkkiä museovirastonkin suuntaan.
Oli arkeologi sitten aito tai ei , on se ja sama.

Mc_Mursu kirjoitti:Jonkinasteisena skeptikkona täytyy todeta, että tänne voi kirjautua kuka tahansa ihan millä tahansa nimimerkillä ja esittää olevansa vaikka tasavallan presidentti.
Tosin en suuremmin epäile nimimerkki Museoviraston arkeologin aitoutta. Asiallista tekstiähän tuo!

Totta turiset, mutta kyllä oma veikkaukseni on kanssa, että kaveri voisi ollakkin aito.

Taas kerran tuota museoviraston opasta lukiessani tulee mieleen että minkälainen mahdollisuus löytöjen tekemiseen menetetään sillä ettei yhteistyötä viranomaisten ja harrastajien välillä juurikaan ole. Alueille joiden historiasta on jo olemassa olevaa tietoa on kutsuttu tämänkin palstan harrastajia apuun ja ainahan jotain on löytynyt.
Kumpikin osapuoli on ilmeisesti ollut hyvinkin tyytyväisiä yhteistyöhön.

Mielessäni onkin kaupunkien laajeneminen ympäröiville pelloille, teiden uudelleen linjaukset ja vanhojen pihojen jääminen uudisrakennusten alle sekä kaupungissa että maaseudulla. Uskoisin että näissä maan muokkauksissa katoaa lopullisesti paljon historiaa.

Visioni mukaan tällaisille alueille kutsuttaisiin harrastajat käymään alue läpi ennen maansiirtoja.

Hmm....toisaalta... sittenpä meistä harrastajista ei kylläkään tykkäisi museovirastoväen lisäksi myöskään maanrakentajat, koska tulisi pelko että sieltä jotain löytyisi. (vrt. liiito-oravan kakka)

Näin aloittelijana yksi huoleni on ollut; entä jos oikeasti saankin sen lottovoiton ja löydän vahingossa jonkun viikinkihaudan.. ja onnistun tuhertamaan hieman liikaa ja sotkemaan löytöpaikkaa ennen kuin ymmärrän mistä on kyse. Kuinka paljon mahtaa tulla satikutia museovirastolta.

Olen lähtenyt ajatuksesta, että tieto lisää tuskaa ja päättänyt tehdä keväällä pienen museokierroksen, sivistääkseni itseäni tuntemaan mahdolliset historiallisesti merkittävät löydöt, mutta vahinkoja voi silti sattua.

Olisihan se hauskaa löytää jotain arvokasta, mutta tällä hetkellä en tosiaan edes toivo sitä. Tyytyväinen olisin jo hienoihin vanhoihin irtokolikkoihin, jotka laittaisin visusti taskuihini hiiskumatta museovirastolle hitustakaan. Täytyy kyllä sanoa, että olisi hienoa jos ammattilaiset voisivat tällä sivustolla antaa alustavia arvioita esineistä. Millaiset mahdollisuudet ja resurssit siihen mahtaa olla, oletettavasti huonot, mutta ainahan ajatuksen voi heittää ilmaan, jos vaikka sen joku kaappaa ennen kuin tuuli vie

Jo meidän amatöörien suhteen selkeät pelisäännöt olisivat hyvät, ettei tarvitsisi arpoa, minne uskaltaa mennä piiparoimaan ja kaivelemaan. Muutama mielenkiintoinen paikka (pelto) olisi tiedossa, mutta kilometrin sisällä on historiallisia (esihistoriallisia??) löytöjä (ilmeisesti asuinpaikkoja). Olen ymmärtänyt, että tuommoisilla pellolilla uskaltaa piipparoida (maanomistajan luvalla tietenkin), kunhan on vain tarkkana mahdollisten löytöjen suhteen. Mitään kalmistoa tuskin enää löytyy koska peltoja on myllätty jo kauan mutta irtolöytöjen suhteen saa ilmeisesti olla tarkkana?

Omasta puolestani toivotan virallisen instanssin erittäin tervetulleeksi tälle sivustolle. Pidetään pipo löysällä puolin ja toisin, niin yhteistyö pysyy antoisana. Yhteistyöprojektit voisivat olla todella mielenkiintoisia.

smacine kirjoitti:Näin aloittelijana yksi huoleni on ollut; entä jos oikeasti saankin sen lottovoiton ja löydän vahingossa jonkun viikinkihaudan.. ja onnistun tuhertamaan hieman liikaa ja sotkemaan löytöpaikkaa ennen kuin ymmärrän mistä on kyse. Kuinka paljon mahtaa tulla satikutia museovirastolta.

Olen lähtenyt ajatuksesta, että tieto lisää tuskaa ja päättänyt tehdä keväällä pienen museokierroksen, sivistääkseni itseäni tuntemaan mahdolliset historiallisesti merkittävät löydöt, mutta vahinkoja voi silti sattua.

.

Sinulla on täysin samat huolet kuin kokeneemmallakin piipparilla. Mutta virheitä ja vielä karkeampia kuin mihin me ikinä pystyisimme tekevät museovirastotkin. Juuri näiden tielinjausten ja etenkin rakennuskaavoituksen uusien alueiden osalta on ainakin täällä Norjassa se että se mikä vähänkin ylimääräistä maksaa jää tutkimatta. Parissa tapauksessa vaikka metallinetsinlöydöt vahvasti viittasivat historiallisesti merkittävään paikkaan museovirasto tuli vasta JÄLKEENPÄIN (kun kaikki isommat kustannukset menevät maanomistajan/omistajien piikkiin) esiin omine vaatimuksineen vaikka alueen pintalöydöt oli rekisteröity ja arkistoitu jo parin aikaisemman vuosikymmenen ajalta.
Mutta tämä on kai äärimmäistapaus.
Museoissa kiertely on kyllä suositeltavaa. Erittäin suositeltavaa. Itse kun tykkään kierrellä kaikenlaisia museoita . Ja- erittäin tärkeää, ota yhteys paikallishistorian yhdistyksen puheenjohtajaan tai johonkin jäseneen. Kerro mitä harrastat ja kysy vinkkejä, maanomistajien puhelinnumeroita jne. Kun viittaat kyseiseen suositukseen/vinkkiin/henkilöön niin luvan saaminen esim. pellolle on paljon helpompaa.
Vielä yksi tärkeä vinkki. Etsi alueeltasi joku piipparikaveri.
Ylipäätänsä tätä yksityisviestiä voisivat porukat käyttää enemmän. Jos tulee 'pakit'. mitäs siitä. Se mahdollisuus on kuitenkin aika vähäinen - luulisin.