aarremaanalla.com

Bumerangi kirjoitti:Ainahan muuttoliike on tapahtunut rannikkoseutuja pitkin ja vesistöjä pitkin sisämaahan. Tästä syystä asutustiheys on ollut rannikolla yksinkertaisesti tiheämpää. Täytyy muistaa, että vedenpinta on koko ajan laskenut maan kohoamisen takia, jolloin myös asutus on seurannut rannikkoa etelään. Pronssin yleistyessä sen yleisempi esiintyminen on myös silloisella rannikkoseudulla.
Jatkuvasti ajatellaan, että muuttoliike alkoi idästä venäjän puolelta. On totta, että mm. permiläisen pronssitaiteen levinneisyys on tämän itäisen, myöhäisemmän muuttoliikkeen aikaansaannosta.
Mutta, kivikaudella oli maayhteys myös Ruotsin ja Tanskan välillä, jota kautta ihminen saapui myös Ruotsiin. Tätä kautta tuli varhaisempi läntinen muuttovirtaus pohjoispohjanmaalle ja siitä etelään. Tästä syystä Pohjanmaalla on suomen vanhimmat röykkiöt.
Kutkuttava ajatushan olisi ollut, jos tätä maayhteyttä Ruotsin ja Tanskan välillä ei olisi koskaan ollut ja pääasiallinen muuttoliike olisi tapahtunut kokonaan idästä. Silloin Suomen alue olisi ollut pisimpään asuttu ja samalla kehittynein seutu skandinaaviassa. En väitä, etteikö näin olisi ollutkin, mutta todisteet, tai niiden puuttuminen kertoo muuta.

Itseasiassa ensimmäinen muuttoliike reilu 10 000 vuotta sitten oli nimenomaan idästä/kaakosta. Ruotsin pohjoisosat olivat silloin vielä jäätiköiden alla ja sieltä olisi ollut aika hankala kävellä tänne. Kun jääkausi loppui niin muuttoa tapahtui jo monelta suunnalta, edelleen idästä, skandinaavisen kulttuurin muuttoa ehkä Ruotsista Ahvenanmaan kautta ja jo hyvin aikaisessa vaiheessa Norjan rannikkoa pitkin Lappiin. Jo vanhemmalla kivikaudella oli erilaisia kulttuurillisia ryhmiä tässä maassamme, ja alueelliset erot ovat pysyneet näihin päiviin saakka. Nykyinen ruotsinkielinen rannikkoalue on ollut jo silloin kulttuuriltaan erilaista kuin sisämaa tai Lappi. Kulttuurilliset piirteet ovat vaihtuneet, mutta alue on pysynyt samana. Se viittaisikin omasta mielestäni siihen ettei asutus ole voinut hävitä missään vaiheessa, muutenhan niin selvää aluejakoa ei ole voinut pysyä.

Pohjanmaan vanhimmat röykkiöt ovat nimenomaan tuon kulttuurirajan pohjoisreunalla, ajoitettu noin 4000-4500 vuotta vanhoiksi, ihmisiä oli siis asunut silläkin alueella jo tuhansia vuosia. Ne liittyvät paikalliseen pyyntikulttuuriin, eivät eteläisen ja lounaisen Suomen rannikkokulttuuriin.

Pronssikautista esineistöä ja asutuksen merkkejä on löydetty Suomesta vähän, 1960-luvulle asti lähinnä rannikolta. Sen vuoksi on oletettu että kulttuuri oli vahvinta nimenomaan siellä ja maamme sisäosissa oli alkukantaisia metsästäjiä. Sen jälkeen sisämaasta on kuitenkin löytynyt paitsi pronssiesineitä niin erityisesti Kainuun alueelta valumuotteja ja valupaikkoja. Ehkäpä legendat Kainuun kuninkaista eivät olekaan niin puppua...

Suurin ongelma on edelleen juuri tuo oletus että kulttuurimme on ollut rannikolla, ei sisämaassa. Sen vuoksi tutkimuksetkin ovat keskittyneet rannikolle (ja peltoalueille), mikäli vastaavalla intensiteetillä tutkittaisiin myös sisämaata (ja metsäalueita) saattaisi sieltä löytyä melkoisia yllätyksiä. Mielenkiintoinen yksityiskohta juuri tuota aiemmin mainitsemaani rannikon kulttuurialuetta ajatellen on, että ruotsinkielisen rannikon katkaisee Porin seudulla suomenkielinen alue, jolta on löytynyt ne kaikkein rikkaimmat pronssikautiset löydöt...

Mielenkiintoinen piirre tuohon kulttuurialueisiin liittyen on muuten muinaislinnat. Suuri osa vanhoista muinaislinnoista on rannikkoseutujen ja sisämaan järviseutujen rajalla, erityisesti Hämeessä. Vaikka kulttuuri- ja kauppayhteyksiä on ollut alueitten välillä kautta aikojen, ehkä omista alueista on pidetty hyvinkin tiukkaan kiinni ja varauduttu myös vihamielisyyksiin. Ei liene sattumaa että niin ruotsalaiset kuin novgorodilaiset tekivät ryöstö- ja sotaretkiä nimenomaan Hämeeseen, ei rannikkoalueille. Jos rannikkoalueet olivat niin rikkaita niin miksi niille ei tehty kuuluisia sotaretkiä? Olisiko syynä se että ne kuuluivat samaan kulttuuripiiriin Ruotsin kanssa...

Tutkimuksen keskittyminen maan eteläosiin on ollut melkoinen haitta esihistorian ja keskiajankin tutkimukselle. Tietysti maankäyttö on ollut etelässä voimakkaampaa, jolloin vähiä varoja on pitänyt suunnata sinne kohteiden tuhoutumisen pelossa. On tämä käsitys esihistoriasta kumminkin muuttunut kun vertaa vaikka Kivikosken Suomen esihistoriaa vuodelta 1961 tähän uusimpaan teokseen. Hidasta se kumminkin on ollut rahapulasta ja siitä johtuvasta tutkimustulosten puutteesta johtuen. Yliopistot ja varsinkin Oulun yliopisto on tehnyt hyvää työtä mm. Pohjois-Pohjanmaan rautakauden parissa. Oma mielipide on, että metallinetsijät tulevat kyllä suureen tarpeeseen varsinkin kun toimintatavat ovat hallussa.

Sitten historiaan. Kyllähän Suomen alueella on epäilemättä ollut kuninkaiksi nimettyjä johtajia, johan kansanperinne tuntee nuotta- ja kaskikuninkaat. Se on sitten toinen juttu, miten laajaa aluetta he ovat hallinneet. Aikaa myöten tänne olisi varmasti kehittynyt kuninkaan johtama maakunta tai jopa valtio. Se olisi ehkä sijainnut Hämeessä, jossa oli luultavasti parhaat edellytykset siihen. Häme oli myös nykyistä laajempi noina aikoina, tarinoiden mukaan se ulottui suolamerestä suolamereen, ts. Pohjanlahdelta Suomenlahdelle. Arvatenkin tästä syystä Porin seudulla on nykyäänkin suomalaisnimien kiila, molemmista päistä löytyy myös Tavastfjärden niminen vesialue. Voi olla että siksi Hämeeseen myös hyökättiin idästä ja lännestä. Alue pyrittiin saamaan hallintaan ennenkuin se olisi liian vaikea vallattava. Länsirannikon alue oli sitten jonkinlaisessa löyhässä kauppa- tai liittosuhteessa Ruotsiin tai oikeammin Sveanmaahan. Ruotsi syntyi oikeastaan vasta 1200-luvun puolivälissä.

Sama kehitys pätee myös linnavuoriin. Niitä on runsaasti Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Savon/Karjalan alueella. Jos suhteet naapureihin eivät olleet hyvät rakennettiin linnavuoria, joita pystyttiin puolustamaan pienelläkin joukolla. Ne sitoivat vihollisen väkeä ja samalla naiset, lapset ja karja painui metsän suojaan. Vuorelle ei missään nimessä kannattanut viedä kaikkea väkeä ja omaisuutta, siellä ne olisivat voineet pahimmillaan tuhoutua kaikki. Metsä oli parempi piilopaikka, sillä vihollinen ei ryhtynyt etsimään ihmisiä ja tavaroita tuntemattomalta alueelta päivä- tai viikkokausia. Satakunnan ja Kalannin alue on sitten poikkeus, sieltä ei montaa linnavuorta tunneta. Selitys voi löytyä Satakunnan nimestä, joka on suora käännös viikinkiajalla kehittyneestä hundare-järjestelmästä. Siinä sata talonpoikaa varusti laivan miehistöineen. Seutu olisi siten ollut läheisessä yhteistyössä Sveanmaan kanssa, tästä syystä myös aarrelöydöt voisivat puuttua näiltä main. Tästä on väitelty tutkijoiden kesken mutta ainakin näin maallikon silmin näinhän se voisi olla.

Erinomaisesti kirjoitettu Rautahattu.
+1

Olen Rautahatun kanssa hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Nyt pitäisikin saada lisää tutkittavaa aineistoa museovirastolle, eli kaikki pronssinpalat ja vanhat raudanpalat sinne . Luulen vaan että yksi syy varhaismetallikautisten asuinpaikkojen puuttumiseen on se, että asutus ainakin osalla paikkoja on jatkunut katkeamattomana ja mahdolliset merkit aiemmasta toiminnasta ovat hävinneet. Samoin rautakautisen esineistön vähyyttä selittäisi se, että miekoille ja keihäille ei ole enää ollut käyttöä, ja ne on aikojen kuluessa taottu auroiksi. Mutta jos valveutuneet harrastajat jatkavat tähän malliin ja onni sattuu kohdalleen, ehkä uusien löytöjen ansiosta 10 vuoden päästä koululaiset lukevat aivan toisenlaisesta Suomen historiasta.

Suurin ongelma on edelleen juuri tuo oletus että kulttuurimme on ollut rannikolla, ei sisämaassa. Sen vuoksi tutkimuksetkin ovat keskittyneet rannikolle (ja peltoalueille), mikäli vastaavalla intensiteetillä tutkittaisiin myös sisämaata (ja metsäalueita) saattaisi sieltä löytyä melkoisia yllätyksiä.

Joo, etymologia on hyvä, nopea ja halpa keino kartoittaa muinaista asutusta. Sen perusteella rannikon kulttuuri kuului osana laajempaan, suurin piirtein koko maan käsittäneeseen asutukseen. Rannikkoa asuttivat jatulit, jätit, joita kutsuttiin juuteiksi Ruotsin puolella. Sisämaassa vaikuttivat veljesheimo jäämit. Ruotsissa vastaavasti Jämtland on jäämien muinaista aluetta, Suomessa erityisesti Häme. Jaama oli vanhin muoto jäämistä ja Jaama-paikoilta löytyy ainakin kivikauden loppua- pronssikautta. Tavastiaa löytyy sieltä sun täältä ja jättejä asui sisämaassakin, rajat eivät olleet niin tiukkoja. Hiitolat olivat päällikkökeskuksia ja hiidet jonkinlaisia maaherroja vastaten kuninkaalle tai millä nimellä nyt kuningasta kutsuttiinkin.

Jostain syystä, huolimatta kielitieteellisistä ja historiallisista todisteista, (joidenkin) on ilmeisesti vaikea hyväksyä, että muinaiset asuttajat ja heimot tulivat Kemistä eli muinaisesta Egyptistä. Kemiä eli muinaista Egyptiä asuttivat finnougrilaiset sumerilaiset ja Kemiksi nimettiin siirtokuntia Suomessakin. Kemin kieli oli kantasuomea. Suomen kieli ja asutus oli siis itseasiassa finnoarjalaista, koska samaa kieltä puhuttiin Intiaan perustetussa siirtokunnassakin. On lukemattomia tutkijoita ja tutkimustuloksia, jotka yhdistävät sumerin finnougrilaisuuteen, muinaisegyptin suomeen ja suomenkielen arjalaiskieliin, ei siis "lainasanoina", vaan yhteisen kantakielen kautta.

Kuka olisi esimerkiksi uskonut, etta muinaisten finnoarjalaisten asuttama Egypti eli Kemi on juurena sellaisille sanoille kuten kemia ja Suomen Kemi?! According to the Oxford English Dictionary, the majority theory is that al-kīmiyāʾ is derived from χημία, which is derived from the ancient Egyptian name of Egypt (khem, khame, or khmi, meaning "black earth", contrasting with the surrounding desert.) Therefore, alchemy is the "Egyptian art"https://en.wikipedia.org/wiki/Etymology_of_chemistry

Etymologiasta vielä sen verran, että etruskien kielessä kovero tarkoitti patsasta. Koverossa tehtiin kesällä useita esinelöytöjä.http://yle.fi/uutiset/3-9487306

On aivan selvää, että jos nämä ihmiset olivat metallikulttuurien edustajia muualla, niin olivat sitä Suomenkin alueella ja he nimenomaan asuttivat Suomen alueen. Sitä ennen oli saamelaisia ja vasarakirveskulttuuria, jolla oli yhteydet näihin arjalaisasuttajiin jo kielen kautta.

Suurimmat ongelmat "historiantutkimuksessa" ovat ilmeisesti pikemminkin psyykkisiä- nämä muinaiset ihmiset poikkesivat niin paljon nykysuomalaisista niin kulttuurisesti kuin geneettisestikin. "Meidän" kielemme ja kulttuurimme olikin itseasiassa "heidän", siis arjalaisten ja protogermaanien kulttuuria. Itselleni tämä ei ole mikään ongelma, mutta torjuntareaktio on joiltain osin voimakas jos ja kun tuo esille tätä asiaa.

Olen kyllä sitä mieltä, että "historiantutkimus" kielenhistoria mukaanluettuna on enemmän poliittista kuin todellista tutkimusta.

Piipparralta lainattua: "Jostain syystä, huolimatta kielitieteellisistä ja historiallisista todisteista, (joidenkin) on ilmeisesti vaikea hyväksyä, että muinaiset asuttajat ja heimot tulivat Kemistä eli muinaisesta Egyptistä. Kemiä eli muinaista Egyptiä asuttivat finnougrilaiset sumerilaiset ja Kemiksi nimettiin siirtokuntia Suomessakin. Kemin kieli oli kantasuomea. Suomen kieli ja asutus oli siis itseasiassa finnoarjalaista, koska samaa kieltä puhuttiin Intiaan perustetussa siirtokunnassakin. On lukemattomia tutkijoita ja tutkimustuloksia, jotka yhdistävät sumerin finnougrilaisuuteen, muinaisegyptin suomeen ja suomenkielen arjalaiskieliin, ei siis "lainasanoina", vaan yhteisen kantakielen kautta.

Kuka olisi esimerkiksi uskonut, etta muinaisten finnoarjalaisten asuttama Egypti eli Kemi on juurena sellaisille sanoille kuten kemia ja Suomen Kemi?! According to the Oxford English Dictionary, the majority theory is that al-kīmiyāʾ is derived from χημία, which is derived from the ancient Egyptian name of Egypt (khem, khame, or khmi, meaning "black earth", contrasting with the surrounding desert.) Therefore, alchemy is the "Egyptian art"https://en.wikipedia.org/wiki/Etymology_of_chemistry"


Ilmeisesti tuo teoria perustuu laajempaankin sanastoon kuin pelkkä Kemi? Yhden sanan perusteella on mielestäni aika hankalaa tehdä kovinkaan pitäviä johtopäätöksiä. Geneettisten tutkimuksien mukaan suomalaiset ovat melkoinen sekoitus eri puolilta Eurooppaa ja euraasiaa olevia ihmisiä, ilmeisesti kukaan ei ole tehnyt dna-vertailuja nyky-egyptiläisiin sen enempää kuin faaraoiden muumioihinkaan?

Pelkästään kieleen ja sanoihin perustuvaa tutkimusta en pidä muutenkaan kovinkaan luotettavana. Ympäri Suomea löytyy lappiin ja lappalaisiin viittaavaa paikannimistöä ja sen perusteella on ajateltu että lappalaiset (saamelaiset) ovat asuttaneet suurimman osan etelä-Suomea ja heidät on sitten ilmeisesti kansainvaellusaikaan ajettu täältä pois. Siihen teoriaan sopii hyvin se, että geneettisesti saamelaiset eroavat suomalaisista. Mutta arkeologiset löydöt kertovat mieluummin kivi- ja pronssikaudelta jatkuvasta yhtenäisestä, toki "muodin mukaan" muuttuvasta kulttuurista Etelä-Suomessa, ja Pohjois-Lappi on ollut koko ajan saamelaisten asuttamaa. Kulttuurillista vaihtoa eri ryhmien kesken on toki ollut. Pohjois-Lappi asutettiin tutkimusten mukaan hyvin varhain ja ilmeisesti Norjan rannikon kautta Länsi-Euroopasta, saamelaisten lähimpiä sukua geneettisesti ovat Espanjan baskit. Itse olen sitä mieltä että muinainen sanamme lappalainen ei tarkoita saamelaista, vaan jotakin muuta kulttuurillista ihmisryhmää. Joidenkin tutkijoiden mukaan se on voinut tarkoittaa yksinkertaisesti metsästäjää. Olen myös kuullut että saamelaiset eivät pidä itseään lappalaisina.

Vaihtelun vuoksi tartuin kirjastosta löytämääni Appelgrenin kirjaan Suomen muinaislinnat. En käynyt lukemaan ensin sen tarkemmin, selailin vaan, mutta sitten jokin herätti kiinnostuksen. Ja mielihalun hakata päätä seinään. En käy avaamaan aihetta vielä sen tarkemmin, annan mieluummin jokaisen tutkia ja muodostaa oman mielipiteensä. Kyse on tässä vaiheessa muutamista Laatokan rannalla olevista muinaislinnoista, parhaana esimerkkinä Kurkijoen Hämeenlahdella oleva kohde 264. Kirjan omistavien kannattaa lukea ja miettiä mitä Appelgren on siellä tehnyt...

Ilmeisesti tuo teoria perustuu laajempaankin sanastoon kuin pelkkä Kemi?

No todellakin. Kukaan ei varmaan yhden sanan perusteella tee johtopäätöksiä, vaan kyse on kokonaisen kemin eli muinaisegyptin kielen vastaavuudesta vanhan suomenkielen kanssa. Jäi kiehtomaan tuo Kovero. Se tarkoittaa kuten edellä mainitsin patsasta tai veistosta ainakin etruskien kielellä. En vaan saa näkymään laserkeilauskuvia Koveron alueelta. Olisiko mahdollisesti jotain massiivista kallioveistosta kun nimikin on Kovero...

Kyllä Suomessa on aina asuttu

Suomen asumus alueita
Suomusjärven kulttuuri
(6500 - 4200 eKr.)



Pronssikausi 1700-500 ekr.



Rautakauden keskivaiheella



Rautakauden lopulla

Nuo kartat esittävät nimenomaan sitä virallista totuutta (taitavat olla museoviraston sivulta). Mielestäni ongelma on nimenomaan siinä, että mihin se asutus katosi pronssi- ja rautakaudella, kun kivikaudella asutus levisi koko maahan. Viimeisen 20 vuoden aikana löytöjä on kuitenkin tehty ympäri maata, miksi niitä ei näy rautakauden kartassa, vaan suurin osa Suomesta esitetään yhä asutustyhjiönä.

Jos tänne saisi muutamia kommentteja siitä, mitä se Appelgren tutki ja kaivoi Kurkijoen Hämeenlahdella, niin voisin sitten kertoa oman näkemykseni. Se saattaa ravistaa vanhoja käsityksiä enemmän kuin kaikki viime vuosina tehdyt metallinilmaisinlöydöt yhteensä.

Alkaa vaikuttaa niin pahalta salaliittoteorialta että Mulder jää pian toiseksi

Itseänikin on pitkään ihmetyttänyt, että mihin se kaikki laaja asutus olisi muualta suomesta kivikauden jälkeen hävinnyt?

WeKinky kirjoitti: Jos tänne saisi muutamia kommentteja siitä, mitä se Appelgren tutki ja kaivoi Kurkijoen Hämeenlahdella, niin voisin sitten kertoa oman näkemykseni. Se saattaa ravistaa vanhoja käsityksiä enemmän kuin kaikki viime vuosina tehdyt metallinilmaisinlöydöt yhteensä.

No mitäpä se sielä sitten teki? Samaa mitä monella muullakin linnavuorella, mutta juuri tästä Kurkijoen kohteesta on melko kattavasti tietoa, koska hän suoritti paikalla melko kattavia tutkimuksia ja kaivauksia.
Ajoituksellisesti juuri tämä linna on ollut hyvinkin pitkään käytössä ja ajoitus on voitu tehdä melko tarkasti rahalöytöjen vuoksi. En saa ihan kiinni, mitä tällä nyt oikein ajat takaa?

Itse en ole tähän kohteeseen juuri tutustunut, enkä toistaiseksi muihinkaan Laatokan rannoilla oleviin kohteisiin, ihan siitä syystä että nämä sijaitsevat Venäjällä. Jossain kohtaa pitää kuitenkin tehdä käyntejä ainakin Virossa ja Ruotsissa, sekä ehkä myös Saksassa, joten en sulje pois ettenkö tutustuisi myös jollaintapaa näihin kohteisiin.

Bumerangi kirjoitti:

WeKinky kirjoitti: Jos tänne saisi muutamia kommentteja siitä, mitä se Appelgren tutki ja kaivoi Kurkijoen Hämeenlahdella, niin voisin sitten kertoa oman näkemykseni. Se saattaa ravistaa vanhoja käsityksiä enemmän kuin kaikki viime vuosina tehdyt metallinilmaisinlöydöt yhteensä.

No mitäpä se sielä sitten teki? Samaa mitä monella muullakin linnavuorella, mutta juuri tästä Kurkijoen kohteesta on melko kattavasti tietoa, koska hän suoritti paikalla melko kattavia tutkimuksia ja kaivauksia.
Ajoituksellisesti juuri tämä linna on ollut hyvinkin pitkään käytössä ja ajoitus on voitu tehdä melko tarkasti rahalöytöjen vuoksi. En saa ihan kiinni, mitä tällä nyt oikein ajat takaa?

Itse en ole tähän kohteeseen juuri tutustunut, enkä toistaiseksi muihinkaan Laatokan rannoilla oleviin kohteisiin, ihan siitä syystä että nämä sijaitsevat Venäjällä. Jossain kohtaa pitää kuitenkin tehdä käyntejä ainakin Virossa ja Ruotsissa, sekä ehkä myös Saksassa, joten en sulje pois ettenkö tutustuisi myös jollaintapaa näihin kohteisiin.

Yritin olla hieman salaperäinen sen takia, että jokainen saisi muodostaa oman mielipiteensä ilman vinkkejä. Pointti on kuitenkin se, että mitä ne kummut olivat mitä hän kaivoi ja tutki. Kirjassa on kuitenkin hyvin kuvailtu ne kyseiset kaivaukset. Kertokaa oma mielipiteenne ihan kaivauskuvauksen perusteella.

Ehkä niihin Laatokan alueen ja erityisesti tuohon kyseiseen linnavuoreen tutustuminen ei ole kovinkaan vaikeaa, voin laittaa erään linkin Bumerangille kun löydän ja ehdin.

Ukonvakka kirjoitti:Itseänikin on pitkään ihmetyttänyt, että mihin se kaikki laaja asutus olisi muualta suomesta kivikauden jälkeen hävinnyt?

Kivikaudella Suomen ilmasto vastasi nykyisen Keski-Euroopan ilmastoa ja riistaa liikkui runsaasti koko alueella. Asukkaat vaelsivat tuolloin riistan perässä ja asuinpaikat eivät olleet välttämättä kovin pitkäaikaisia. Siinä ainakin yksi selitys kivikautisten asuinpaikkalöytöjen suureen määrään. Rautakautta kohti mennessä ilmasto kylmeni ja saaliseläimet ja asutus niiden perässä siirtyivät kohti lämpimämpiä seutuja. Samoihin aikoihin alettiin viljelemään maata ja asutus alkoi olla enemmän paikkaan sidottua.


Aika lennokkaita ajatuksia on Suomen esihistoriasta joillakin foorumilaisilla
Itse kyllä luotan viralliseen historiankirjoitukseen ja ihmettelen mitä salattavaa saati salaliittoja siinä voisi olla ja mitä tarkoitusperiä se palvelisi?Tottakai historiankirjoitus muuttuu ja täsmentyy tutkimusmenetelmien kehittyessä ja uusien runsaiden löytöjen myötä mutta topicin otsikon kysymykseen vastaan että virallinen esihistoria ei todellakaan ole pelkkää kivikautta.

Fisherman kirjoitti:

Ukonvakka kirjoitti:It


tutkimusmenetelmien kehittyessä ja uusien runsaiden löytöjen myötä mutta topicin otsikon kysymykseen vastaan että virallinen esihistoria ei todellakaan ole pelkkää kivikautta.

[Mielenkiintoista sillä juuri Lieksa eli entinen pielisjärvi, on tutkijoiden toimesta määritelty myöhäiskivikaudeksi, rautakauden aikaan!
Kuitenki jo Lieksasta itään mennäessä, on löytynyt rautakautisia löytöjäkin !
Rautakautisten esinelöytöjen harvuuden takia, voi hyvinkin olla tuo ilmastonmuutos syynä ja toisaalta sekin että jos rautakausia esineitä, onkin putkahellut esiin, niin niiden arvoa ei ole ymmärretty vuosina1600-1700-1800, jos vielä 1900 luvun alussaakan!

Ei kai mene ohvin puolelle jos kysyn tässä varmaan monelle tietoa. Tällä lähiseudullani olen jo moneen kertaan kuunnellut paikallisten pronssiesinelöydöistä kivi ja rautakamojen lisäksi. Aivan helposti en ole tietoa löytänyt. Museolle menneestä n.40 vuotta vanhasta pronssi/kuparikirveslöydöstä en tietoa löytänyt vaikka tuolloin 14 v. löytäjä kertoi tarkkaan löytötarinansa ja jopa mitä kauttä se ilm. helssinkiin päätyi. Useampi näitä jo on ja porukka ihmettelee kun ei minulla mielestään asiaatuntevalla pitäisi tietoa olla. Eli: Keneen ottaa yhteys hesassa ken osaisi noita arkistoja kaivaa ?

kollikko kirjoitti:Ei kai mene ohvin puolelle jos kysyn tässä varmaan monelle tietoa. Tällä lähiseudullani olen jo moneen kertaan kuunnellut paikallisten pronssiesinelöydöistä kivi ja rautakamojen lisäksi. Aivan helposti en ole tietoa löytänyt. Museolle menneestä n.40 vuotta vanhasta pronssi/kuparikirveslöydöstä en tietoa löytänyt vaikka tuolloin 14 v. löytäjä kertoi tarkkaan löytötarinansa ja jopa mitä kauttä se ilm. helssinkiin päätyi. Useampi näitä jo on ja porukka ihmettelee kun ei minulla mielestään asiaatuntevalla pitäisi tietoa olla. Eli: Keneen ottaa yhteys hesassa ken osaisi noita arkistoja kaivaa ?

Auttaakaa ukkoa!
Ei pidä Kollikon tietämyksen ja hänen löydöt valua hukkaan!

Kollikon kysymykseen en osaa vastata muutakuin että jos ei muinaiskalupäiväkirjasta löydy niin sitten ei varmaan mistään. Yksi pronssikirves Kemiönsaarelta pikaisella katselulla näytti olevan 1940-luvulta + Kollikon oma löytö.
Itseänikin askarruttaa pronssikautisten löytöjen vähäisyys. Rautakauttahan löytyy foorumilaistenkin toimesta sulan maan aikaan lähes päivittäin mutta missä ovat pronssikautiset löydöt? Kertooko löytöjen vähäisyys todellakin väestön siirtymisestä muualle vai onko kaikki haudat ryöstetty ja muukin pronssi sulatettu uusiokäyttöön jo rautakauden asukkaiden toimesta. Pronssin tarve ja käyttöhän on ollut runsasta koko rautakauden.

[quote="kollikko"]Ei kai mene ohvin puolelle jos kysyn tässä varmaan monelle tietoa. Tällä lähiseudullani olen jo moneen kertaan kuunnellut paikallisten pronssiesinelöydöistä kivi ja rautakamojen lisäksi. Aivan helposti en ole tietoa löytänyt. Museolle menneestä n.40 vuotta vanhasta pronssi/kuparikirveslöydöstä en tietoa löytänyt vaikka tuolloin 14 v. löytäjä kertoi tarkkaan löytötarinansa ja jopa mitä kauttä se ilm. helssinkiin päätyi. Useampi näitä jo on ja porukka ihmettelee kun ei minulla mielestään asiaatuntevalla pitäisi tietoa olla. Eli: Keneen ottaa yhteys hesassa ken osaisi noita arkistoja kaivaa ?

Jos kuvakokoelmista ei tunnu löytyvän niin ei muuta kun puhelin käteen ja soittamaan tai sähköpostia lähettämään. Löytyy asiakaspalvelu-sivulta. Arkisto ja arkeologiset kokoelmat, arkisto@museovirasto.fi tai 0295 33 6090. Jos tuolta ei löydy, niin ainakin ohjaavat sinne mistä löytyy. Kyllä niitä kuvakokoelmissakin näyttää olevan mutta etsityttää vain aikansa, varsinkin jos ei ole kuin löytökunta tiedossa.

WeKinky kirjoitti:Yritin olla hieman salaperäinen sen takia, että jokainen saisi muodostaa oman mielipiteensä ilman vinkkejä. Pointti on kuitenkin se, että mitä ne kummut olivat mitä hän kaivoi ja tutki. Kirjassa on kuitenkin hyvin kuvailtu ne kyseiset kaivaukset. Kertokaa oma mielipiteenne ihan kaivauskuvauksen perusteella.

Niin siis kummuista tehdyt löydöthän viittaavat hauta-antimiin? Meinaatko että kyseessä olisi useita hautakumpuja?

Itseänikin askarruttaa pronssikautisten löytöjen vähäisyys. Rautakauttahan löytyy foorumilaistenkin toimesta sulan maan aikaan lähes päivittäin mutta missä ovat pronssikautiset löydöt? Kertooko löytöjen vähäisyys todellakin väestön siirtymisestä muualle vai onko kaikki haudat ryöstetty ja muukin pronssi sulatettu uusiokäyttöön jo rautakauden asukkaiden toimesta. Pronssin tarve ja käyttöhän on ollut runsasta koko rautakauden.[/quote]

Suomessa on kyllä harvinaisen vähän pronssikauden metallilöytöjä kun vertaa Skandinavian maihin. Tokkopa niitä alunperinkään on kaikilla ollut, ainakin länsirannikolla näyttäisi että pronssi olisi ollut jonkinlaisen yläluokan käytössä. Ehkä samalla tavalla kuin varhaiset merialukset ja hevoset. Ainakin hallitsemiseen liittyviä sanoja on kielitieteen mukaan tullut tänne juuri pronssikaudella. Näitä on ainakin kuningas, hallita, laiva ja valta. Pronssikauden lopulla näyttäisi tapahtuvan muutos, mistä ei oikein tiedä minkä takia. Voi olla, että "yläluokka" siirtyi muualle, sulautui muuhun väestöön tai jonkun mielestä jopa tuhoutui. Ainakin hiidenkiukaat pienenivät ja lopuksi niiden teko loppui.

Sisämaassa ei tainnut olla metallia senkään vertaa ja mitä oli, sitä pidettiin luultavasti arvossa ja käytettiin tai näytettiin lähinnä rikkauden merkkinä. Raudan kanssa oli vähän sama juttu. Löytöjä on sen verran vähän, että pronssi- ja varhaisrautakausi on niputettu täällä yhdeksi varhaismetallikaudeksi. Tämän tunnistaa parhaiten kai keramiikasta. Kiveä, luuta, sarvea ja puuta käytettiin varmasti mutta vain kivi on yleensä säilynyt. Rautaa on valmistettu sisämaassa ennen ajanlaskun alkua. Jotenkin vain tuntuu, että sen kerääminen ja valmistus oli niin työlästä ja hidasta ettei se hetikään syrjäyttänyt vanhoja raaka-aineita. Kuparia tosin on löytynyt jo kivikauden asuinpaikoilta, mutta sitä löytyikin puhtaana metallina Venäjän puolelta.

Varmasti metalli käytettiin uudelleen aina kun mahdollista. Hautojakin on ryöstetty koska hiidenkiukaat ovat yleensä enemmän tai vähemmän leviteltyjä. Onhan kokonainen kalmistosta ryöstettyjen korujen kätkökin löytynyt muistaakseni Hämeenlinnan seutuvilta ja se oli rautakauden loppupuolelta. Nykyään kuitenkin ollaan sitä mieltä, ettei maa autioitunut ilmaston kylmetessä. Näin luultiin yleisesti vielä 60-70-luvuilla. Asuinpaikkoja on opittu ajoittamaan ja väkilukukaan ei kai arvioitten mukaan ole vähentynyt niin rajusti mitä aiemmin luultiin. Jonkinlainen köyhtyminen täällä on nähtävästi tapahtunut, mutta niin on tapahtunut naapurimaissakin.

Tuossa kuva Suomesta valmistetuista pronssikirveistä.



Tuossa mielenkiintoinen tutkielma Suomen pronssikauden metallin käsittelystä !
https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2 ... varhemmin/

Niinpä, osattiin tehdä valinmuotteja ja valaa pronssia mutta onkohan löytöjä silti yhteensä vajaa 200. Oliko metalli vain yksinkertaisesti niin kallista tänne tuotuna ettei siitä innostuttu. Ja jos jollain sitä oli, se sitten kulkeutui suvussa polvesta toiseen eikä sitä laitettu hautaan omistajan mukana. Kaiken järjen mukaan reilun tuhannen vuoden ajalta pitäisi olla paljon enemmän löytöjä jos pronssin käyttö olisi ollut edes melko yleistä.