aarremaanalla.com

Kyllä se vaatii hyvän kontaktin kappaleeseen. Aika pienilläkin pinta-aloilla nesteessä virrat kasvaa aika rajuiksikin kunhan kontakti on ok. Sormen kokoinen kappale kidesoodavedessä aiheuttaa noin amppeerin virran 12 voltilla.

http://www.masinistit.com/viewtopic.php ... bf3d44b06e


tuolla aiheesta....

Bruin kirjoitti: Ei se kuohunta kyllä mitään ihmeellistä ole tuolla 12/24V ja n.30A virralla, esineiden välinen jännite jopa huimat 3V.
Ihan tulee semmosta tosi pientä kuplaa putsattavasta esineestä, ja kyllä tulee puhdastakin niinkuin näkee tosta puukostakin. Valokuva kyllä hieman huijaa, luonnossa on paremman näköinen.
Ja onhan se prosessi hiukan nopeampi kun on vähän enemmän virtaa kehissä, en minä jaksaisi millään uittaa noita esineitä kymmeniä tunteja kun on kuitenkin hiukan valvottava prosessia kokoajan.

Kuullostaa tehottomalta Sinun asetelmasi...
Jos käytössä säädettävä virtalähde (puhdas dc), 12 voltilla ja 1,8 amppeeria kuplamuodostus=kunnon kuohuntaa, kuplien koko suurimillaan sentin luokaa. Pinnalle muodostuu paksu vaahtokerros, mitä muuten voidaan erotella laittamalla puinen rimanpätkä keskelle astiaa pinnalle.
Kuparikolikko tulee kiiltäväksi muutamassa sekunnissa, max 0,8 ampeerin virralla. Suuremmalla virralla kolikosta tulee rosoinen.
Hautaruosteinen objekti vaatii usein vain 2-3 tuntia, koosta ja kerroksesta riippuen. Vesi tulee kuumaksi, suurella virralla kiehuvaksi ja haihtuu pois joten "kymmensiä"tunteja kestävä kylvetys kuullostaa utopialta..
Minkähän laatuinen mahtaa olla Boosterisi DC, lienee ainoastaan puoliaalto tasasuunnattua.
Elektrolyysissä tulisi käyttää suodatettua DC'tä. Sykkivällä tasavirralla kemiallinen reaktio on hyvin erilainen.
Elektrolyysi on vanha ja koettu menetelmä, turhaa sitä on ruveta keksimään uudestaan kokeilemalla millä sattuu.
Se on kuin kakun teko, ohjeita seuraamaalla onnistuu. Summa mutikassa paljon hankalampaa.

Sniffer kirjoitti:Minkähän laatuinen mahtaa olla Boosterisi DC, lienee ainoastaan puoliaalto tasasuunnattua.

Ihme on jos ei ole koko allto tasasuuntaus

Sniffer kirjoitti:Elektrolyysissä tulisi käyttää suodatettua DC'tä. Sykkivällä tasavirralla kemiallinen reaktio on hyvin erilainen.

Sykkyvää tuo akkulatruin virta varmasti on. Prosessia voisi parantaa laittamalla iso kondensaattori tai pieni akku rinnalle. Se tasaisi jännitteen.
Itseasiassa sen voisi tehdä kokonaan täyteen ladatulla akulla. Olisi ainakin tasaista virtaa...

Sniffer sanoit aiemmin että grafiittipatukka olis hyvä uhriksi. Miks näin on?

E: Vähän kun penkoo niin Keseppa vastaa menneisyydestä -12
Pitkä rimpsu, ja sori Bruin jos koet että schpämmään sun ketjua

Pakko vähän osallistua tähän keskusteluun kun mulla sattuu olemaan ihan koulutus elektrolyysihommiin.

Ihan aluks varotus tuon rosterin käyttämisestä. Vaarallisuus johtuu siitä kun kromi syöpyy liuokseen ja muodostaa 6-arvoista kromia sinne. Tuo aine on erittäin karsinogeenista ja kaiken lisäksi jäteveteen joutuessaan se tuhoaa bioloogisesti toimivan jäteveden puhdistamon toiminnan, jo melko pienilläki määrillä. Se siis tappaa siellä käytettävät bakteerit. Ainut oikea reitti tälle liukselle on kemiallinen ja mekaaninen suodatus jonkun pinnotuslaitoksen vedenpuhdistuksessa ja loppujäte ongelmajätelaitokselle.

Paras on käyttä ihan tavallista peltiä vaikka se kuluukin aika nopeasti. Yks hyvä mitä itse käytän on grafiitti. Se ei reagoi prosessissä mitenkään mutta jonkunverran irronnu grafiitti saattaa tarttua puhdistettavan kappaleen pintaan. Sen saa kyllä tarvittaessa pois mekaanisesti tai vaihtamalla napaisuutta hetkeks.

Jännite ei ole elektrolyyttisessä puhdistuksessa kovin ratkaseva tekijä. Riippuen vähän käytettävistä materiaaleista minimijännite ois noin 2,2 - 3 V. Puhdistusta kyllä tapahtuu jo 1,5 voltilla. Huomattavasti tärkeämpää on virta. Tarvittava virta riippuu taas esineen pinta-alasta ja materiaalista ja vaihtelee aika paljo. Hyvä vinkki on että uhrautuvan kappaleen pinta-ala pitäis olla hieman isompi kuin puhdistettavan. Liian pieni virta hidastaa prosessia ja liian suuri "polttaa" pinnan jolloin se menee rupiseks ja vaatii mekaanista puhdistamista.

Virran voimakkuuteen vaikuttaa aika moni tekijä. Esineiden sähköonjohtavuus, esineiden pinta-ala, elektrolyytin voimakkuus, esineiden etäisyys toisistaan, lämpötila. Nuo ois tärkeimmät. Helpointa tietenkin meille on säätää liuosta ja etäisyyttä. Yks hyvä vinkki: mitä pienemmät pinnasta irtoavat kuplat on sitä tehokkaampi puhdistus ja virran arvo lähellä sopivaa.

Kaasuista mitä tässä prosessissa nousee sen verran että oli elektrolyytti mitä tahansa niin aina sieltä nousee vahingollisia tai vaarallisia kaasuja eli tuuletus pitää olla kunnossa. Paras ois tehdä tätä ulkona. Yks vaaratekijä joka on hieman teoreettinen meidän mittakaavoissa mutta kuitenkin todellinen on syntyvä vety sekä happi kaasut. Näitä syntyy aina vedessä tapahtuvassa elektrolyysissä ja jos ne pääsee kerääntymään johonki niin vaarana on tietysti melkonen räjähdys. Vety happi seos on toiselta nimeltään räjähdyskaasu.

Tulityökurssilla joskus sata vuotta sitten pähkäiltiin tuota hapen määrää ja joku heikko muistikuva jäi että parin prosentin lisäys happea ilmaan nostaa palonopeuden kaksinkertaiseksi.
Ja jos happimäärää vielä vähän lisätään niin se nostaa palonopeuden aika pian kymmenkertaiseksi.
Ei kannata tehä ainakaan liekkipieruja elektrolyysi hommien ohessa. Tai jotai silleen

3x4x2,5m huoneessa on 30m3 ilmaa, josta 17% happea, eli n. 5,1m3. Parin prosentin lisäys siihen vaatisi siis n. 100l happea ilmaan. Eikä ilmanvaihtoa saisi olla lainkaan.
Pienesineitä puhdisteltaessa saattaisi ehkä muutaman litran happea saada erotettua, eli ei tämä kovin suuri riskitekijä ole.

Joo, tuskinpa huone täyttyy hapesta mutta sen astian voisi saada paukahtamaan.
Amiksessa räjäyteltiin tyhjiä pastirol-askeja happiasetyleenillä ja ne paukahti pirun lujaa. Ei siinä ehkä hengenvaara ole mutta voi säikäyttää kivasti.
Sopiva seos räjähtää vaikka avonaisessa astiassa ja starttilaturin voimalla saadaan jo kipinöitäkin johtoja raplatessa.

Pelkästään tuo vaahto lojahtaa kuin haulikolla ammuttuna, pienenemmässä tilassa veikkaan että vaara voi olla todellinen... Ei ihme että vetyilmapallot kiellettiin.

Raivaaja kirjoitti:3x4x2,5m huoneessa on 30m3 ilmaa, josta 17% happea, eli n. 5,1m3. Parin prosentin lisäys siihen vaatisi siis n. 100l happea ilmaan. Eikä ilmanvaihtoa saisi olla lainkaan.
Pienesineitä puhdisteltaessa saattaisi ehkä muutaman litran happea saada erotettua, eli ei tämä kovin suuri riskitekijä ole.

Noon joo ei se happi, mutta vety siinä seassa...

Vaahdossa ne voisi kyllä saada sekaisinkin, EHKÄ, mutta luonnostaan vety on niin paljon ilmaa, ja varsinkin happea kevyempää, että nousee hujakasti kattoon. Happi taas jää lattiatasoon.

Jop, vaahdossa/kuplissa vety tuntuu pysyvän hyvin, liekkö vesikalvo auttaa asiaa... tein joskus vetyä suolahapolla ja alumiinilla (muistaakseni) ja keräsin ilmapalloon. Vety tuli puolessa tunnissa pallon läpi ja niin tuli happoöyhytkin, siinä oli sitten nätti ruskea läiskä rosteripöydässä

Umpinaisessa huoneessa (kellari tms) ihan varmasti lojahtaa... ja kovaa, lähtee seinät ja naapurit. EI varmaan normaalissa asuinhuoneistossa jossa tuuletus toimii edes jollain tavalla. Samaa varotellaan auton akun latauksesta mutta harvoin huoneet on niin tiiviitä ettei kaasut tuuletu pois.
[Edit] huoneessa minäkin "elektrolysoin" pienet kappaleet, isommat pihalla.

No jopas karkas, liekkipieruista vetypommiin....

Sniffer kirjoitti: No jopas karkas, liekkipieruista vetypommiin....

Sori
Mutta pikkuriski voi olla, ja se on syytä tiedostaa. Ite käyttäisin suojalaseja tuossakin hommassa.

V1 kirjoitti:

Sniffer kirjoitti: No jopas karkas, liekkipieruista vetypommiin....

Sori
Mutta pikkuriski voi olla, ja se on syytä tiedostaa. Ite käyttäisin suojalaseja tuossakin hommassa.

Nyt repes totaalisesti, hirnun tuota nyt monta päivää.. Jo on pieru, kun suojalasejakin, oliskos vielä tummenetut...

tämä nyt on tämmöstä

No niin, päästiin taas itse asiaan pienen tauon jälkeen!
Tuossa aikaisemmin joku/jotkut kyseenalaistivat Bruinin Elektrolyysin?
Tässä todisteet että on kyllä toimiva ja erittäin tehokas kokonaisuus, eikä vahingoita putsattavaa esinettä.
Kolikot ennen ja jälkeen Bruinin Elektrolyysin, tota toista 1 öören kolikkoa en sähköttänyt koska oli jo aika hyväkuntoinen.

Mikä nesteeksi, kidesooda vai leivinjauhe kumpi on parempaa ja millä suhteella?

Tein tänään 6v 1.2Ah laturista hauenleuallisen ja nesteeksi tein 0.5l vettä + 2rkl kidesoodaa.
Tuolla puhdistin testimielessä yhden paksussa ruosteessa olevan pultin ja yhden 5 centin kolikon
mikä oli karstanen ja toimi kohtuu hyvin tai siis lopputulos näytti aloittelijan silmään hyvälle

Piedro kirjoitti:Mikä nesteeksi, kidesooda vai leivinjauhe kumpi on parempaa ja millä suhteella?

Tein tänään 6v 1.2Ah laturista hauenleuallisen ja nesteeksi tein 0.5l vettä + 2rkl kidesoodaa.
Tuolla puhdistin testimielessä yhden paksussa ruosteessa olevan pultin ja yhden 5 centin kolikon
mikä oli karstanen ja toimi kohtuu hyvin tai siis lopputulos näytti aloittelijan silmään hyvälle

Olen käyttänyt sekä pöytäsuolaa että ruokasoodaa, sooda on mielestäni parempaa ja turvallisempaa.
Minulla on vettä ehkä 5 litraa ja siihen oon laittanut soodaaa ehkä jotain 5 ruokalusikallista, en siis ole mitannut soodan määrää kun kaadan suoraan kilon purkista, mutta suunnilleen, ei se niin tarkkaa ole

Miksi mulla kuplii vastakappale enemmän kuin kolikko . Kolikossa miinus ja vastakappaleessa plus . Kun vaihtaa napasuutta niin kolikkokin alkaa kuplia enemmän .