aarremaanalla.com

Haarukka kirjoitti:

FallenOne kirjoitti:

J.m.k kirjoitti:Kokeileppa yksinkertaista jalka-metodia eli: yksinkertaisuudessaan, kun kohde löytyy niin vispaat siitä vielä ohi, niin että tiedät missä signaali loppuu. Siitä peruutat niin kauan että signaali kuuluu taas ja saat pinpointattua - nyt tiedät että kohde on keskellä kelaa tai hieman keskipisteen takapuolella mikä on hyvä. Tämän jälkeen kun kela on seis ja kohde missä pitääkin, laitat vasemman jalan kelan reunaa vasten niin että puolet jalkaterästä jää kelan taakse - nyt se skooppi siihen kelaan kiinni ja vasempaan reunaan, niin että tunnet sen osuvan jalkaan. Tälla tavalla ite kaivan vedessä, ei tarvitse nähdä pohjaan ja lähes poikkeuksetta se on kertakauhaisulla kohde ylös.

Kiitokset vinkeistä! Vaatii vielä harjoittelua, jotenkin ei oikein anatomia taipunut tuohon:)

En tiedä muista, mutta minulla on vedessä huispatessa etsimen varsi säädetty lyhyemmäksi kuin kuivalla. Kevyempi heilutella ja helpottaa varmaan yo. tekniikan käyttöäkin.

Mulla toi tekniikka on: Pinpointtaan kohteen kohdalleen ja skuuppi noin 5 cm kelasta taaksepäin. Siitä skuuppi alas ja polkaisu niin syvälle kuin menee ja kääntö ylöspäin. Yleensä ekalla nousee kohde ylös ellei ole sitten saakelin syvällä. Mutta kullakin oma tekniikka....

^ Jos on vähänkään näkyvyyttä pohjaan, niin monesti nykyään itsekin oikaisen ja laitan myös skuupin vain kelan taakse ilman jalan apua mutta toi on hyödyllinen konsti syvemmällä, sameassa vedessä jos näkyvyys on nolla sekä kovemmassa pohjassa, kun skuuppia ei saa uppoamaan syvälle - ei mene kauha kohteen vierestä, vaan tietää että linja on sama kelalla ja kauhalla

Jokaiselle muodostuu varmaankin se oma tyyli ajan myötä mutta toivottavasti näistä vinkeistä on jotain apua sen tyylin kehittämisessä

Tässäpä keskiviikon saaliit pihtiputaalta. Paljon sinne vielä varmaan jäikin, rupes porukkaa olemaan sen verran että ei enää hirvenny jäädä. Painot pitäis saaha nilkkoihin, niin onnistuis tuolta syvemmältä vähän paremmin. Tuo paksu märkäpuku vissiin kelluttaa sen verran että menee "avaruuskävelyksi". Lisäksi kun olen aikuiseksi mieheksi kovin matala(sika on pitkä, ihminen korkea ), niin jää muutenkin tuonne syvälle paljon tavaraa. Paljon oli markkoja, veikkaisin että ei tuolla kukaan ennen minua ollut käynyt. Siksipä vähän ihmetyttääkin tuo jalometallin puute. En tiedä miksi, mutta nyt tuo scooppailu tosiaan onnistuu paremmin. Täysiä kauhoja ja kohde useimmiten ensimmäisessä.

Pyssyt ja rahat ja adidakset. Bling blingiksi ei kyllä mielestäni tuota aidosta alumiinista valmistettua jänissormusta voi laskea, mutta menkööt.
Tuota markkaa pyssyn alla luulin jo vanhemmaksi mutta, mutta öljykylvyn jälkeen näytti vuosilukua 1943. Euroja 2.4 ja 5 ööreä.

Puolisen tuntia pyöriskelin vanhempien pihanurmikkoa läpi. Aika paljon piti diskata, näytti alumiinia ja rautaa olevan melko reippaasti. Parit autot, ikkunan nuppi ja komea nappi. Kellään mitään ideaa mikä tuo logo on?

En tiedä logosta mutta autosta tuli katkerat lapsuusmuistot mieleen Naapurin pojalla oli tuollainen Capri, avautuvalla konepellillä, keltainen, eikä tuommoinen tyttöjen värinen, ja mä olin kateellinen siitä. Lisäksi niiden isällä oli 1:1 samanlainen ja meillä vaan Lada

Eiliset ja tämänpäiväset samassa kasassa. Kyllä kierttää jalometallit nytte meleko kaukkaa. Rihkamasormukseksi tuotaki rinkullaa luulin mutta oisko sitteki miniatyyripullosta semmonen kaulus. Euroja 3.75. Plääh.

Veikkaan että tuo numerolevy on polkupyörän vaihdekahvasta...

No niimpä tietysti. Jotenkin ei aivot keksiny 7 vaihteisia ollenkaan. Jonkinlaista hammaspyörää siellä taisi takana olla. Kiitokset tästä.

Ööö...Paskat löyvöt jatkkuu. Uljualle asti piti lähtiä 20 pence kaivammaan. Jännä paikka, ei ees roskkaa. Liekkö joku jo tyhyjänny. XXXXXX kanssa käyttiin nuita Haapajärven leikkikenttiä läpi ja enimmäkseen löyty vetoketjujen vetimiä. Alta kolome eurua, mutta makia "timanttinappi" ja " kruunukoriste". Nuo markat on varmaan jostain muualta mutta en muista kyllä mistä.
No jännintä oli ku ei ollu pyöriä kolikko. En vieläkkään täysin ymmärrä sitä. Hyvä seki.

Miten niin pa***t löydöt?

Ehkä hieman kärkkäästi tosiaan ilmaistu. Liekkö 10 tunnin huispailulla. 250 kilometrin autoilulla ja jokusella näiden jälkeen nautitulla palautusjuomalla osuutensa asiassa.

Eipä silti kausi ole kyllä tähän mennessä vastannut odotuksia. Kuukauden loma lusittu, paljon on piippailtu, vaan nuo hamutut jalometallit ovat jääneet vähäisiksi.
Kausihan alkoi hienosti kun ensimmäinen kulta taisi olla jo ensimmäisessä montussa. Siihempä se sitten on jäänytkin. Hopeaa kaikki pikkuhilut yhteen laskettuna 10.48g.
Google mapsiin keräilin kevääällä pitkän listan lähikuntien (ja hieman kauempaakin) uimapaikkoja. Näistä kaksi on osoittautunut semmoiseksi mihin joskus menen vielä uudestaan.

Nyt piippailuun tulee ainakin reilun viikon tauko, ehkäpä motivaatio paranee ja samalla löydötkin. Minä lähen kallaan.




Jottei menisi pelkäksi märisemiseksi, niin tuossapa vielä kuvat viimevuotisista vanhan näköisistä sormuksista jotka sain vihdoin keväällä lähetettyä museovirastolle. Jälkimmäinen kaverin löytämä, samasta paikasta.
Museovirastolta vastasivat kyselyyn ensin näin. "Sormukset ovat välillä vähän kinkkisiä. Tällä kertaa löytöpaikkakin on sellainen, että sinne luontevasti voi pudota ihmisiltä erilaisia esineitä. Kumpikin on ilmeisesti jonkinalaista kuparinsekaista seosmetallia, mutta toisessa näyttäisi olevan myös raudan korroosiota kuin koristenauhoina. Pidän näitä kuvien perusteella historialliseen aikaan ajoittuvilta sormuksilta, mutta tarkasti en tohdi niitä ruveta ajoittamaan."
Kehottivat kuitenkin lähettämään arkeologille ouluun. Sieltä vastaus tuli yllätävän nopeasti jossa todettiin etteivät ole "tavattoman vanhoja". Aikoi kuitenkin syksymmällä kommentoida tarkemmin.

Norjasta kotiuduttu. Kalaa ei kyllä häävisti tullut, mutta onhan nuo aina hyviä reissuja. Kahden viikon tauko piipparoinnista teki varmaan hyvää, olipa taas niin "mavullaan" ettei ois oikein lopettaa malttanut.
Snaipperikuumekin iski taas vaikka vasta siitä pääsin yli:)



Olikohan rahaenkat.En nyt varmaksi muista mutta lähellä ainaki. 15.67€,Nivalan leikkipuistoista​. Jännimpiä oli ehkä 2 senttinen, päiväkirjan(?) avvain ja jotenki aivan littaan lyöty 20 senttinen. Kummallisena sen sijaan piän munalukkoa ja kuusiokoloavainta. On siinä yks kinderisormuskin. Ei nyt mopolla mahottomia ja jalometallalleja en edes leikkipuistoreissulta odotanutkaan, mutta olipa tuo taas pikkusen tauon jälkeen melekosen mukavaa hommaa.

Haapaveellä kävin lillumassa pari ranttaa.Reiden syvyisestä vedestä erikoisen vahvaa 65 signaalia arvelin kaksieuuroiseksi, vielä mitä. Kesän ensimmäinen veestä löyetty KULTA! Painoa 4.25 grammaa. Olipa makiaa, vaikka uimarit ja ukkonen välillä häirihti. Piti oikkein sikariksi pistää.
Euroja 2.45. Kazakstaninilainen 5:n tengen kolikko on meleko outo, tai ei ainakkaan oo ennen tullu vastaan. Tosi pieni "I Dream"-sormus rihkamaa.Luulin aluksi linnun renkaaksi, niin on pieni. Lisäksi tekstin ympärillä olevan kuun kuvat saivat tavaamaan didreamd. Joksikin koodiksi luulin . Kaupan päälle parit uistimet. Hyvä reissu, vaikka jäiki vähän kesken.

Komee kulta,Aina lämmittää mieltä tuo kullankiilto
Pitäs itelläkin alotella vesi hommat pikkuhiljaa,hilla hommat vaan sotkee harrastusta

Onnittelut kultaisesta omalle kohdalle ei ole kultaa vielä tälle kaudelle löytynytkään

Kiitokset onnitteluista. Kelit vähän liiankin hyviä piippailuun. Rannat täynnä uimareita, joten antaapa vielä toistaiseksi olla "pyytämässä". Lähistön parhaat paikat olen antanut koko kesän olla rauhassa. Puisto/leikkikenttä piippailuja varten tulikin tänään mukavaan postia.
Sniper kuume ei mennyt ohi, joten tässä se nyt on. Nel Snake. On se vaan pieni. Hinta kyllä melkoisen kova. Vakiona mukana tuleva kelansuoja ja kolmen vuoden takuu kuitenkin vakuuttivat että sijoituksen saisi takuuajassa kuoletettua. Huomenna ensimmäinen kenttätesti, tänään testailin kotipihalla ja näppärältä vaikutti.

No pakkohan se oli käydä testaamassa vaikka arvasipa tuon että kaikki paikat ovat aivan täynnä ihmisiä. EIpä sinne kehdannut sekaan tunkea.
Yhden syrjäisen leikkipuiston ja keinonurmikentän hiekkalaidat kävin testailemassa. Hyvin oisi pärjännyt normikelallakin. Signaalit oli todella vähissä. Nuokin paikat olen jo aiemmin tyhjännyt. Liekkö tuo mopedi riipus, korvis vai se todennäköisin eli jostain vetoketjusta. Ominaispainonkin koitin mittailla ja tulokseksi sain 6.2.

Toivottavasti saat sniperilla niin paljon löytöjä, että saat kelan hinta tulee kuolletettua. Itselläni on At prossa supersniper, mutta ei se ole ainakaan minua vakuuttanut. Roskaiset paikatkin tulee heiluttua läpi Deussin 11 dd:llä ja fast ohjelmalla.

Mä oon acessa tykännyt sniperistä, mutta pääsee tosiaan oikeuksiinsa vasta kun paikka on niin roskainen että jokaisella heilautuksella tulee useampia signaaleja. Lumenkaatopaikka, pussikaljapuisto ja rakennusten seinustat. Viimeinen siksi että sivuilla olevlle raudalle huomattavasti epäherkempi kuin muut kelat. Muutamat kolikot olen löytänyt myös leikkipuistojen terästolppien juurilta, vaikka muuten ei ole ollut enää roskiakaan.

Taas kerran pihtiputaalla. Tällä kertaa valtava aallokko lopetti meleko pian kahlailun kun ei meinanny pysyä pystyssä ja pelotti että kuulokkeet kastuu.
Eimmäkseen löydöt siis maalta. Rannalla mahottomasti alumiinikorkkeja. Varmaan siinä on joku kioski aikanaan ollu. Pikkunen hopeinen riipus ja korvakoru vissiin parraimmat. Vanhin markaa vuodelta 1939.
Nyt kun kuvaa katsoo niin vaikuttais että tuossa pinssissä on joku uimarin kuva, paljain silmin en siitä saanut mitään selvää. Väärinpäinhän se tosin on. Nuo huulet ovat vissiin kans korvakoru.



Ja parraimmat läheltä.


Tämmönen löyty lentopallokentältä ihan pintalöytönä. Hetken jo mietin että josko se ensimmäinen vanha setelilöytö piipparoidessa olisi totta

Kääntöpuoli kuitenki paljasti totuuden. Empä ole moista muistilappua ennen nähnyt.

Eipä ollu tälle kesälle ronkaalaan rantaan uponnu uusia jalometalleja. Vanahoja vaan löyty. Hoppeinen luokkasormus vuojelta 1988 ja riipus korkkeinttaan vuojelta 1989(nimileima ER:n). Euroja 3.3 ja pari avainta. Markat ei ollu ees kovin vanahoja. Niin ja oli siellä roskaaki.

Niin oli paikallisen hotellin uimarannassa vähänä aarteet, että piti ottaa oikkein läheltä kuva. Hoppeinen naantalissa tehty rannekoru, painoa 4.72gr. Ja eurot voi laskia kuvasta kohttuu heleposti. Emännän nilikkapainonki upotin enkä muka enää löytäny.

FallenOne kirjoitti:Emännän nilikkapainonki upotin enkä muka enää löytäny.

Ompahan seuraavallekin jotakin
Hopeakorut on aina hienoja löytöjä näillä leveyksillä.

Ne kerrat kun itsekin olen hotellien uimarantoja vispannut, niin ohuiksi on löydöt jääneet...mikähän siinäkin on. Parhaita on melkein aina olleet hieman sivussa olevat pienehköt paikat. Onnittelut silti hopeisesta

Täällähän hotellivieras on ainakin nykyään melkoinen harvinaisuus. Yleisessä käytössä tuo on, oisiko nyt sitten keskustan "kakkosranta". Mutta melkoisen huonosti tuolta on löytynyt, vaikka kyllä siellä joskus porukkaa näkyy. Tuon ketjun lisäksi olen yhden hopeisen sieltä löytänyt (http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... 25#p129343).

Ennen vissiin noita hotellivieraita ollut enemmänkin, kun jotain kosteuspyyhekääreitä tuolta löytyy. Ikävästi vaikuttavat välillä pikkukulta signaaleilta, tosin ovat nykyään jääneet kaivamatta. Rannan muotokaan ei tämmöiselle hobitille oikein sovi.

Torstaina ja perjantaina tuli myös pikakahlailut tehtyä. 2 rantaa joista hyvin vähän kaivettavia signaaleja. Professor-lusikka ja kymmensenttinen välttyivät metallinkeräykseltä. Suunitelmissa olisi tänäänkin vesille lähteä. Toivottavasti tuo keli ei kovin huonone.