aarremaanalla.com

Oli mulla ilmakanavia. Itse luulisin että suurin moka tuli kaadossa, siinä oli katkoksia kun lirutin liian varovasti.
Pitkät kaatokanavat taas johtuu muottikehistä jotka on tehty enemmän kelloja ajatellen korkeiksi.
Tuo irtonainen lisäsuppilo voisi olla superhyvä ajatus. Huomenna testiin.

Raiban kyseli tuosta muotin teosta, laitan sitten huomisesta valusta pari kuvaa muotista niin se selventää paremmin kuin minun selostus..

Tuossa videossa valumestari tekee varmaankin kipsimuottiin tuon hymyilevän auringon.?
http://www.youtube.com/watch?v=O1wOV_NX_Rw

Hiekkavalua tuossa youtubevideossa esiteltiin, mutta hiekka oli aivan erilaista mitä olen suomessa ikinä nähnyt. Se vaikutti hyvin puuterimaisen oloiselta tavaralta, vaikka yleensä valuhiekka on punaista tai tummaa nihkeän öljyiseltä tuntuvaa massaa, jonka saa helposti puristeltua kädessä samanlaisiin muotoihin kuin vaikka lumipalloa tehdessä.

Videossa näytettiin tosi kätevä tapa tehdä valukanavakin, eli puutapilla painettu kaatoaukko avautuu leveämmäksi onkaloksi josta metallin on nopeampi valua siihen varsinaiseen aurinko-osaan. Toinen ohuempi reikä oli tehty ilmeisesti vain ilman poistumista varten.

Astalo kirjoitti:Hiekkavalua tuossa youtubevideossa esiteltiin, mutta hiekka oli aivan erilaista mitä olen suomessa ikinä nähnyt. Se vaikutti hyvin puuterimaisen oloiselta tavaralta, vaikka yleensä valuhiekka on punaista tai tummaa nihkeän öljyiseltä tuntuvaa massaa, jonka saa helposti puristeltua kädessä samanlaisiin muotoihin kuin vaikka lumipalloa tehdessä.

Kyllä tuo taitaa olla ihan sitä samaa kvartsihiekkaa mitä suomessakin valimoissa on käytössä. Tuossa todennäköisesti käytetty sideaineena bentoniittia, jolloin muotti pysyy paremmin kasassa.

V1 kirjoitti:Oli mulla ilmakanavia. Itse luulisin että suurin moka tuli kaadossa, siinä oli katkoksia kun lirutin liian varovasti.
Pitkät kaatokanavat taas johtuu muottikehistä jotka on tehty enemmän kelloja ajatellen korkeiksi.

Ilmakanavien lisäksi olisi varmaan lisätä ylimääräisi kanavia, jotta valettavan metallin kiinteäkutistuma ei aiheuta valettavan kappaaleen vajavuutta.

Muotteja tuli tehtyä mutta uunipa ei enää lämmittänytkään. Vastuslanka oli kärähtännä. Eilen se toimi ihan hyvin mutta nyt ei millään.

Pikkuisen lohkeili muotin reunat.




Ja kärähtänyt vastus. Ajattelin kieputtaa itse uuden vastuslangan niin on vielä mahdollista päästä ensiviikolla valamaan.


Termostaatti oli 1150 asteessa, kai se oli liikaa.

Jos käytössäsi on TIG niin voisit yrittää hitsata langan päät yhteen. Tai jos helposti saat uuden langan niin parempi vaihtaa.

Rinnakkaisjatkolla puristat yhteen tai tee abikoliittimestä sellainen.
Saattaa että kovissa lämmöissä jatkokin sulaa mutta ei kallis kokeilu.

Mulle ei tullut mieleenkään että vastuslankaa voisi hitsata Sehän on avaruusolioiden tai Amerikkalaisten keksintö
Mutta jos sitä pystyy hitsaamaan niin huomenna on langanpäät kiinni. Ei ole tig, vaan tähän tarkoitukseen vielä parempi puk-hitsi joka löytyy duunipaikalta. Sen käyttötarkoitushan on nimen omaan tuollaiset pikkuliitokset ilman lisäainetta.

Jos ei onnistu hitsaus niin oliskohan tuolla apuja

http://varnia.fi/product_catalog.php?c=96

Tai tuolla

http://www.puff.fi/vastuslanka-kanthal- ... -1207.html

Tuossa yksi video katsottavaksi
https://www.youtube.com/watch?v=en4yhzLuD9A

Olipas kätevän näköinen uuniresepti Sigin laittamassa linkissä. Mulla on kummitellut mielessä kipsinpolttouuni johon tulisi kiuasvastukset mutta taitaa jäädä tekemättä.

Vastuslangan liittäminen ei vielä onnistunut. Elektrodi kärähti karrelle ja piti siitä sitten liueta muihin hommiin.
Ebaystähän tuohon löytyi alle 20 eurolla uusi. Se vaan tulee Kiinasta että voi kestää jonkun viikon ennenkuin paketti on kotona.

Mitenkäs valuhommat etenee?
Kovasti kiinnostaa nähdä mitä saat valettua.

Uusi vastus tulee Kiinasta 12.2-12.3. Nyt on aikaa miettiä mallien ja muottien tekoa.
Suunnitelmissa on kokeilla laserkaiverruskonetta mallin valmistuksessa. Jos se onnistuu niin solkien teko helpottuu jonkin verran. Silloin voidaan napata netistä kuva jota vähän muokkaillaan laserille sopivaksi ja sitten poltellaan sopivan paksuisesta puusta irti. Siitä onkin jo helppo lähteä työstämään lopullista valumallia.

Kokeile korjata rikkinäinen vastus kiertämällä langanpäät yhteen ja purista puhdas kupariholkki päälle.(raaputa pinnat puhtaaksi ensin)
Et häviä siinä mitään ja tuurilla saattaa kestääkin mutta tinattu kupariholkki ei tule kestämään siinä.

Kupariset tai messinkiset, eikä edes rautaiset liitoskappaleet taida kestää. Vastuslangan lämpötila lienee jotain 1500 astetta näissä uuneissa kun upokkaan lämpötilaksi haetaan jo yli 1000 astetta.

Ruostumattomasta voisi kokeilla langanliittimiä tehdä mutta en tiedä kehtaanko. Kohtahan se uusi vastus tuloo.

Nämä on suunnitelmissa kopioida.




Tuohon lappasolkeen pitää vaan lisätä ne ripustuslenkit alareunaan.

ärkoo kirjoitti:Kupariset tai messinkiset, eikä edes rautaiset liitoskappaleet taida kestää. Vastuslangan lämpötila lienee jotain 1500 astetta näissä uuneissa kun upokkaan lämpötilaksi haetaan jo yli 1000 astetta.

Taitaa olla hiukan matalampi 1200-1300C°, ellei sitten ole jotain erikoislankaa. Jos on varsinaiset työ/valutilat käytössä, niin suosittelen kaasu-uunia, koska vastusuuneissa pienenkin booraksi-, noki- ym. hiukkasen osuessa lankaan, niin jo kohta napsahtaa poikki.

Esim. kaovillasta saa nopeasti muotoiltua putkimuotin avulla sylinterimäisen uunin, tulenkestävä tiili alustaksi, upokas sisään ja pyörrepolttimelle reikä kylkeen ja hyvin sulaa. Käyttöikää lisää huomattavasti erillinen kovettaja.

Jos kaasu-uunia meinaat tehdä niin tuossa minulle tutun henkilön tekemä värkki.
Ohjeita saat tarvittaessa että oppirahoja ei tarvitse maksaa.

https://www.youtube.com/watch?v=5eiXT9yM0LU

Ekan kerran kun kokeilin sulattaa putkimessinkiä oli uunina schiedelin piipun keramiikkaputki villaeristeineen. Alla oli muutama arinatiili joiden välissä nestekaasutoho. Upokkaana valurautainen pikkukattila ja koko homman päällä kantena palovillalevyä. Messinkiosat suli mutta puhdas kupari ei oikein hyvästi.
Pitäisikö pelkän nestekaasun riittää pyörrepolttimella antamaan tarpeeksi lämpöä? Eikö se tarvitse lisäilmaa?
Monissa youtube uuneissa tarjotaan liekkiin lisäilmaa puhaltimella.

Perkules jos tuon kaasu-uunin tekisi niin sitten pitäisi hommata jo savukaasuimurit ja pelit...

En muista kunka paljon tuolla ahjolla saa lämpöjä irti ilman lisä ilmaa.
Tuossa on ahjossa on mittalaitteet jolla näkee lämpötilat suoraan näytöltä.
Selvitän asian ja ilmoittelen....

Jep, kiitti.

Vähän kyllä himottaisi happi-asetyleeni pillit niin rupeis kupari sulamaan. Saattaisi olla helpoin konsti jos ei vastuslanka ala kestämään.

V1 kirjoitti:Ekan kerran kun kokeilin sulattaa putkimessinkiä oli uunina schiedelin piipun keramiikkaputki villaeristeineen. Alla oli muutama arinatiili joiden välissä nestekaasutoho. Upokkaana valurautainen pikkukattila ja koko homman päällä kantena palovillalevyä. Messinkiosat suli mutta puhdas kupari ei oikein hyvästi.
Pitäisikö pelkän nestekaasun riittää pyörrepolttimella antamaan tarpeeksi lämpöä? Eikö se tarvitse lisäilmaa?
Monissa youtube uuneissa tarjotaan liekkiin lisäilmaa puhaltimella.

Perkules jos tuon kaasu-uunin tekisi niin sitten pitäisi hommata jo savukaasuimurit ja pelit...

Vaihtaisin ensimmäiseksi upokkaan keraamiseen tai grafiittiseen.

Pyörrepoltin riittää hyvin ainakin pieniin valuihin, kuten just solkiin. Itse olen sulattanut vain 300g eriä, halk. 30 mm italialaisella pyörrepolttimella avo-upokkaassa siten, että liekki peittää sulan ja etäisyyttä säätämällä sula pysyy koko ajan kirkkaana, eikä siis hapeta oksideja. Booraksia sopivasti sekaan, joka sitoo oksidit upokkaan reunoille.

Uuniksi on riittänyt tulenkestävistä tiilistä rakennettu alusta ja "potero" työpöydällä. Viime viikolla sulatin pyöreän 15 x 100 mm Cu-jöötin teräsmuottiin, joka oli esilämmitetty 200C° ja pyyhitty öljyrätillä, lopputulos aivan kirkas, josta oli hyvä aloittaa jatkomuotoilu.

V1 kirjoitti:Jep, kiitti.

Vähän kyllä himottaisi happi-asetyleeni pillit niin rupeis kupari sulamaan. Saattaisi olla helpoin konsti jos ei vastuslanka ala kestämään.

Joo, on varmasti nopeampi tapa induktiouunin ja oksygen-polttimien jälkeen, mutta upokkaat tahtovat helposti sulaa, joten itse pilli kantsii mitoittaa sopivasti...

Sain uutta tietoa että 1200 astetta ahjolla lähtee helposti...huomenna tarkempia tietoja kun ahjon rakentaja kotiutuu ja saadaan kuvia.

tuolla oli maatalous näyttelys joku valunäytös ...https://www.youtube.com/watch?v=trldTvK_GJA#t=19 oli kelloki valettu