aarremaanalla.com

Onnittelut,mahtava löytö!

ilkkap kirjoitti:Tuossa on kyllä nostettu liian monta esinettä alueelta.
Konteksti suurimmalti tuhottu.
Sorry vaan mutta näin on.

Tuosta kuvasta puuttuu vain se turvekerros mikä näitä esineitä peitti. Ruosteinen esineen "muotti" jäi maahan kun tuon otti pois ja sitten turvekansi kiinni. Kärjen paikalla on lisäksi puunpätkä merkkaamassa sen asentoa.

Alueesta on myös pohjapiirros, ettei ehdi muisti sotkea asioita ennenkuin tuota pitää esitellä jollekin.

Jospa se konteksti on vielä löydettävissä.

paxant kirjoitti:

ilkkap kirjoitti:Tuossa on kyllä nostettu liian monta esinettä alueelta.
Konteksti suurimmalti tuhottu.
Sorry vaan mutta näin on.

Tuosta kuvasta puuttuu vain se turvekerros mikä näitä esineitä peitti. Ruosteinen esineen "muotti" jäi maahan kun tuon otti pois ja sitten turvekansi kiinni. Kärjen paikalla on lisäksi puunpätkä merkkaamassa sen asentoa.

Alueesta on myös pohjapiirros, ettei ehdi muisti sotkea asioita ennenkuin tuota pitää esitellä jollekin.

Jospa se konteksti on vielä löydettävissä.

Täytyy pikkusen kommentoida vaikken mikään moraalinvartija olekkaan, mutta ehkä kokemusta jonkin verran on tuollaisista konteksteista. Tosiasiahan on, että konteksti on tuhottu kun esine siitä nostetaan ilman ammattilaisen havainnointia. Täytyy olla tosi varovainen kaiveluissaan kun tehdään löytöjä tuollaisesta kohteesta missä ei maata muokata Minunkin mielestäni esinemäärä on liian suuri 3 neliön alalta, ei varmaankaan päätä silitellä viranomaisten taholta , vaikka löydöt upeita ovatkin

ZyrTech kirjoitti:Olisikohan joku aikoinaan hukkunut tai vene kaatunut? Nuo varusteet päällä ei helposti pysytä pinnalla.

Toivottavasti MV:ssa ollaan ymmärtäväisiä ja tyytyväisiä, vaikka pieneltä alalta esineet tulikin kaivettua. Onnittelut hienoista löydöistä joka tapauksessa!

Äkillinen kuolemantapaus tuli itsellenikin mieleen. Ei vaikuta haudalta, jos vain sammaleet ovat olleet päällä. Mielenkiintoinen tapaus.

JosipZugasvili kirjoitti:

ZyrTech kirjoitti:Olisikohan joku aikoinaan hukkunut tai vene kaatunut? Nuo varusteet päällä ei helposti pysytä pinnalla.

Toivottavasti MV:ssa ollaan ymmärtäväisiä ja tyytyväisiä, vaikka pieneltä alalta esineet tulikin kaivettua. Onnittelut hienoista löydöistä joka tapauksessa!

Äkillinen kuolemantapaus tuli itsellenikin mieleen. Ei vaikuta haudalta, jos vain sammaleet ovat olleet päällä. Mielenkiintoinen tapaus.

Kyllä ne hautaesineet yleensä metsäkohteissa ovat aivan pintaturpeena alla , joskus aseteltu kivien väliin ja joskus vain ripoteltu silloiselle maanpintatasolle. Minun mielipiteeni on että selvä hautapaikka

"Täytyy pikkusen kommentoida vaikken mikään moraalinvartija olekkaan, mutta ehkä kokemusta jonkin verran on tuollaisista konteksteista. Tosiasiahan on, että konteksti on tuhottu kun esine siitä nostetaan ilman ammattilaisen havainnointia. Täytyy olla tosi varovainen kaiveluissaan kun tehdään löytöjä tuollaisesta kohteesta missä ei maata muokata Minunkin mielestäni esinemäärä on liian suuri 3 neliön alalta, ei varmaankaan päätä silitellä viranomaisten taholta , vaikka löydöt upeita ovatkin "

Juu, ihan totta. Pitää koettaa olla malttavaisempi seuraavalla kerralla...

Samaa mieltä Brossen ajatusten kanssa, että samalta alueelta kaivettu liikaa esineitä, mutta löytöt on kyllä huikeet!! Onnittelut siitä.
Saaresta siis löytyi? Oliko löytöpaikalla mitään muuta havaittavaa, minkäänmoisia kivimudostelmia, rinnettä, yms?

Onnittelut täältäkin,upea löytö,tuollainen löytö on tosiaan joka pojan unelma.Ajoitus voisi mennä tuonne 900-luvulle?
Pidä meidät ajan tasalla kun paikkaa ruvetaan tutkimaan Museon toimesta,pyydä itsesi mukaan tutkimuksiin ja merkkaamaan loput signaalit

Mahtavia löytöjä ja hienoa että meiltäkin päin löytyy tuollaisia löytöjä. Joko Esa otti kantaa? Nuo pitäs saada jo meidän kuntalaisille näytille jos museoväki joskus suostuu.

No nyt on jo arkeologi-piireissä kommentoitu tätä löytöä

http://mullanalta.blogspot.fi/2014/12/m ... iikaa.html

Niin on ja täyttä asiaa näyttäisi olevan joka sana...!

Kultaseppä kirjoitti:Niin on ja täyttä asiaa näyttäisi olevan joka sana...!

Yhdyn edellisen viestin antajan kommenttiin "täyttä asiaa" tai en siis yhdy vaan olen samaa mieltä

Asiallinen kirjoitus ja yleisesti ottaen harrastajille hyviä ohjeita jatkoa ajatellen! Tuo itseänikin on mietityttänyt, että mikä on arkeologien/museoviraston suhtautuminen juurikin noihin tuoreempiin 1500-1900 luvun löytöihin pelloilta? Kuitenkin lähestulkoon jokaiselta tuon ajan pellolta löytyy jo kymmeniä ellei jopa satoja kolikoita, nappeja, solkia, jne. asutukseen liittyvää esineistöä. Olisi hienoa saada tähänkin jokin mielipide ja yhteinen linja miten toimia.

Nyt on mielestäni paxantia ryhdytty sorvaamaan ihan rikolliseksi. Mitään vahinkoa löydön suhteen ei ole kyllä tapahtunut sanovat muut mitä tahansa. Kun esineet ovat löytyneet aivan turpeen alta eikä lapio ole heilunut tuon kummemmin niin hatunnosto.
Varmaan on tietoa jo jonkin verran ollut miten toimitaan, mutta täälläpäin toisin kuin siellä etelässä ei ammattilaiset herkästi eväänsä liikauta ennen kuin löytyy jotakin todella mielenkiintoista (itsekkin museoviraston kaivauksilla 1980.. ollut.) Oishan tuon pintalöydön
voinut joku metsämies potkia järveen. Tottakai on hyvä että on nuita ohjeita miten toimitaan on ja niitä pitää noudattaa mutta älkää heti heittäkö sitä ensimmäistä kiveä.

Parempi jokatapauksessa näin, jollei paxant oisi tuota paikkaa löytänyt niin on hyvä mahdollisuus ettei kukaan ois koskaan löytänyt noita.

-miksu- kirjoitti:Parempi jokatapauksessa näin, jollei paxant oisi tuota paikkaa löytänyt niin on hyvä mahdollisuus ettei kukaan ois koskaan löytänyt noita.

Totta, tämä on asian kääntöpuoli.

Mutta viisaammat ovat päättäneet että metallinetsijä vain paikallistaa mahdollisen kohteen ja asiantuntijat päättävät jatkosta.
Mutta metallinetsinnän kasvaessa olemme pian pisteessä, jossa löytöjä on räjähdysmäisesti lisääntynyt ja kohteita jonossa tuo 2000
mikä oli tämän vuoden esinekertymä museovirastolle.

ilkkap kirjoitti:

-miksu- kirjoitti:Parempi jokatapauksessa näin, jollei paxant oisi tuota paikkaa löytänyt niin on hyvä mahdollisuus ettei kukaan ois koskaan löytänyt noita.

Totta, tämä on asian kääntöpuoli.

Mutta viisaammat ovat päättäneet että metallinetsijä vain paikallistaa mahdollisen kohteen ja asiantuntijat päättävät jatkosta.
Mutta metallinetsinnän kasvaessa olemme pian pisteessä, jossa löytöjä on räjähdysmäisesti lisääntynyt ja kohteita jonossa tuo 2000
mikä oli tämän vuoden esinekertymä museovirastolle.

Näinhän se on myöskin, ongelmallinen tilannehan tää on

amantyki kirjoitti: "--- mutta täälläpäin toisin kuin siellä etelässä ei ammattilaiset herkästi eväänsä liikauta ennen kuin löytyy jotakin todella mielenkiintoista.

Herkkyyksissä on ilmeisesti huomattavia yksilöllisiä eroja, sillä ainakaan täällä itäisellä Uudellamaalla/Kymenlaaksossa - siis vain 100 km/1h ajomatkan päässä pääkallopaikalta - ei ole juurikaan kertynyt havaintoja evien liikehdinnästä.

ilkkap kirjoitti:

-miksu- kirjoitti:Parempi jokatapauksessa näin, jollei paxant oisi tuota paikkaa löytänyt niin on hyvä mahdollisuus ettei kukaan ois koskaan löytänyt noita.

Totta, tämä on asian kääntöpuoli.

Mutta viisaammat ovat päättäneet että metallinetsijä vain paikallistaa mahdollisen kohteen ja asiantuntijat päättävät jatkosta.
Mutta metallinetsinnän kasvaessa olemme pian pisteessä, jossa löytöjä on räjähdysmäisesti lisääntynyt ja kohteita jonossa tuo 2000
mikä oli tämän vuoden esinekertymä museovirastolle.

Juuri niin ja jokainen kykenee myös aivan itse päättelemään, montako esinettä kaksi konservaattoria ehtisi konservoida vuositasolla 2000:sta, kun kyse ei todellakaan ole mistään liukuhihnatyöstä...!

Kuinka tärkeää, tai kiire näitä esineitä on yleensä konservoida?

Mitä mulla on jotain sulaneita epämääräisiä pronssikikkareita jostain useamman vuoden takaisista nostoista, niin sisällä (suht samassa huonelämmössä/kosteudessa), kuin ulkovarastossa ja näissä ei ole kummissakaan havaittavissa mitään muutosta. Rautakikkareissa ruoste rapisee pois kummassakin paikkaa, mutta olen sen vain huomannut tuovan itse esineen muodot paremmin näkyviin. Eikai sitä ruostetta syytä ole suojella? Ei sitä ainakaan museoon näytille laiteta.
(Kaikki nämä kamat siis jotain historiallisesti arvotonta romua)

Tälläinenkin ihmetyttää, kun meidän pitää maa-aineksen kanssa tavara pakata pusseihin ja pitää jääkaapissa, ja sitten ne museossa tuolleen (viittaan 2000 löytöä juttuun) rapistuu pahvilaatikoissa missälie.

JA jottei menisi täysin offiksi, niin Onnittelut!
Ja vaikka museon mielestä olisikin liikaa nostettu (yksikin on, kun haluaisivat itse senkin sutia ylös), niin onhan näitä...!

iipe kirjoitti:Kuinka tärkeää, tai kiire näitä esineitä on yleensä konservoida?

Mitä mulla on jotain sulaneita epämääräisiä pronssikikkareita jostain useamman vuoden takaisista nostoista, niin sisällä (suht samassa huonelämmössä/kosteudessa), kuin ulkovarastossa ja näissä ei ole kummissakaan havaittavissa mitään muutosta. Rautakikkareissa ruoste rapisee pois kummassakin paikkaa, mutta olen sen vain huomannut tuovan itse esineen muodot paremmin näkyviin. Eikai sitä ruostetta syytä ole suojella? Ei sitä ainakaan museoon näytille laiteta.
(Kaikki nämä kamat siis jotain historiallisesti arvotonta romua)

Tälläinenkin ihmetyttää, kun meidän pitää maa-aineksen kanssa tavara pakata pusseihin ja pitää jääkaapissa, ja sitten ne museossa tuolleen (viittaan 2000 löytöä juttuun) rapistuu pahvilaatikoissa missälie.

Pointti on kai siinä, että esine saataisiin dokumentoitua siinä kunnossa kuin se on löytynyt ja ennen konservointia olisi tehtävä useita eri mittauksia, jotka ei onnistu enää sen jälkeen, kun esine kuivuu. No, kuten viittasit, valta-osa kuivuu ja rapistuu ennen kuin mitään tapahtuu ja sitä mukaa kuin uutta tule tupaan, niin vanhimmasta päästä jää jäljelle paperikääröllinen ruostetta.

Prosessi itsessään, eli "aineen yhtyminen happeen" on niin fraktaali ilmiö, että hajoaminen voi tapahtua parissa viikossa, parissa kuukaudessa, tai sitten se voi viedä 50, tai 500 vuotta. Kyse on nimittäin alkuperäisen esineen materiaalikoostumuksesta, valmistustekniikasta ja maaperän loppumattomista olosuhteista etc.

amantyki kirjoitti:Nyt on mielestäni paxantia ryhdytty sorvaamaan ihan rikolliseksi. Mitään vahinkoa löydön suhteen ei ole kyllä tapahtunut sanovat muut mitä tahansa. Kun esineet ovat löytyneet aivan turpeen alta eikä lapio ole heilunut tuon kummemmin niin hatunnosto.
Varmaan on tietoa jo jonkin verran ollut miten toimitaan, mutta täälläpäin toisin kuin siellä etelässä ei ammattilaiset herkästi eväänsä liikauta ennen kuin löytyy jotakin todella mielenkiintoista (itsekkin museoviraston kaivauksilla 1980.. ollut.) Oishan tuon pintalöydön
voinut joku metsämies potkia järveen. Tottakai on hyvä että on nuita ohjeita miten toimitaan on ja niitä pitää noudattaa mutta älkää heti heittäkö sitä ensimmäistä kiveä.

Hei kaikki, tunnustaudun tuon bloggauksen kirjoittajaksi. Tahtoisin tehdä selväksi, että en pidä paxantia rikollisena, päin vastoin. Halusin vain esimerkin kautta laajemmin kommentoida asiaa, josta ainakin arkeologien kesken on jo pitkään keskusteltu. Oikeastaan mikään taho ei ole lausunut selkeää kantaa siihen, kuinka monta löytöä saa yhdestä kohteesta noukkia.

Paxantin hienon löydön (suuret onnittelut siitä!) tapauksessa lakia tuli rikottua, mutta minusta ketään ei ole syytä rangaista. Aina on kuitenkin parempi pelata varman päälle ja kaivaa esiin mieluummin liian vähän kuin liian paljon. Tässä tapauksessa löydöt itse tuskin vahingoittuivat. Löydön tarkasteleminen kokonaisuutena on kuitenkin aina helpompaa, kun löydöt ovat juuri niin kuin löytöhetkellä - arkeologista kieltä käyttääkseni in situ, eikä kokonaisuudesta puutu osia.

Vaikka löydöt tulivat suoraan turpeen alta, on niiden siellä oloon jokin syy. Ensimmäisenä tulisivat mieleen kätkö, maanpintahautaus tai jokin äkillinen syy hylätä arvokkaat tavarat. Kaikissa näissä tapauksissa löytöjen tarkka sijainti ja maaperässä olevat merkit voisivat kertoa, miten löydöt ovat paikalle päätyneet.

Mitä tuohon konservoinnin tarpeeseen tulee, niin esineen ruostunut ulkopinta on tärkeä, koska se on esineen alkuperäinen pinta. Jos se hilseilee pois, se on lopullisesti menetetty, samoin kuin kaikki sen mahdollisesti tarjoama tieto. Suurin osa ruostumisesta yleensä tapahtuu välittömästi esineen hylkäämisen jälkeen, ja se saavuttaa lopulta melko vakaan tilan. Tuhoutuminen alkaa taas, kun esine nostetaan maasta ja tätä tilaa häiritään. Siksi ei ole ihan perätön väite, että rautaesineet voivat maan alla paremmin kuin konservointijonossa.

Vaikeaa tuo maltin säilyttäminen on joskus ammattilaisellekin, kuten tässä MV:n edustajan toteamuksessa minulle

" Kiitän taas kerran, kuinka viisas toimintapasi on, kun esineitä löytyy. Maltti on vaikea asia joskus ammattiarkeologeillekin."

Suomi taitaa olla ainoa maa laatuaan jossa museoväki saa närästystä kun metallinetsijät tekevät löytöjä ja toimittavat heille esineitä. Nämä "arvokkaammat" löydöt menevät joka tapauksessa konservointijonon ohi. Kokemuksesta tiedän ja eikä se miekkamieskään tainnut jäädä vuosiksi odottamaan.

Jos vähänkään osaa lukea rivien välistä niin eiköhän kyse ole aika pitkälti siitä että haluavat vain säästää lunastuskuluissa. Hyvänä esimerkkinä tapaus jossa kaveri sai kaivuukiellon pellolle kun löysi kaksi hopeaklippinkiä

Ehkä vähän ohi aiheen, mutta hankala homma olisi sellainenkin jos etsijä ei tajuaisi löytöjään merkittäviksi. Toteaisi vaan, että siinä joku maajussi jättänyt vanhat kirveensä maahan. Vähän luulen, että joku lisenssi tätä harrastusta varten tulee jatkossa suorittaa.

Vähän ohi aiheen tuosta Tauruksen jutusta. Laitoin eräästä paikasta virastolle kysymyksen, että voiko alueella harrastaa metallinetsintää. Laitoin kysymyksen sen takia kun paikalla on joskus ollut torppa. Mitään maan pinnalle näkyviä muinaisjäännöksiä paikalla ei näy. No, vastaus tuli ja he tutkivat asiaa ja paikasta tehtiin rekisteriin uusi mahdollinen muinaisjäännös. Samalla muistettiin kertoa, että 200m suuntaansa alueesta ei tulisi kaivella. Paikasta siis tehtiin uusi mahdollinen muinaisjäännös ilman, että paikalla käytiin. Koko juttu kuulosti niin pirun oudolta, että jätin asian sikseen. Luvat olin jo maanomistajalta saanut aikaisemmin, mutta enpä ole naamaani siellä kehdannut näyttää enää.