aarremaanalla.com

Tuo tasavarsisolki meni jo museovirastoon mutta paikalla on muuta vanhaa pronssia.

Sitten hieman varoittavaa tekstiä.
Olen jo kuun alkupuolella kysynyt M-virastolta että kaivetaanko tietyltä alueelta kaikki kyntösyvyydessä olevat esineet vai tehdäänkö niin että ensin etsitään sopivia kaikuja ja sitten poimitaan ylös vain joitakin harvoja esineitä.
Tähän kysymykseen en ole lomien vuoksi saanut vastausta.
Ymmärrän että jälkimmäinen systeemi on metallinetsijöitä turhauttava ja tavattoman aikaa vievää.
Jos siis en saa vastausta niin miettikää vielä kannattako paikalle tulla, varsinkin kaukaa. Voi käydä niin että hyviäkään kaikuja ei tarkasteta.

Ulkomaisilla videopätkillä olen nähnyt että tuota ensimmäistä tapaa on tuloksekkaasti käytetty.
Mutta jos Laitilassa halutaan vain määrittää alueen todennäköiset rajat tulevia kaivauksia varten niin ymmärrän että jälkimmäinen tapa saattaa olla tulevaisuutta varten parempi.

Ja tilaisuushan on nyt tämän viikon keskiviikkona.


Tässä lainaus Museoviraston sivuilta:

LAITILA Vainionmäki, myöhäisrautakautisen kalmiston yleisökaivaus 27.7.-7.8.2009
Kuudetta kertaa järjestettävän yleisökaivauksen tarkoituksena on selvitää kalmiston sisäistä rakennetta ja tarkentaa sen ajoitusta. Vuonna 2008 pääosin viikinkiaikaan ajoittuvasta kalmistosta löydettiin kansainvaellusaikainen (n. 400-550 jKr) solki. Kesän kaivauksilla pyritään tutkimaan onko kalmistokumpareella varhaisempi, aiemmin havaitsematta jäänyt kerrostuma. Samalla selvitetään kalmiston laajuutta ja rakennetta sen pohjoisosassa sekä eteläreunalla. Tähänastisten löytöjen perusteella kalmisto ajoittuu pääosin merovingiajan lopulta viikinkiajan loppuun (n. 750-1050 jKr).
Tutkimuskustannukset: Museoviraston arkeologian osasto
Kaivauksenjohtaja: FM Esa Mikkola 040 540 2442 (vain virka-aikana)

No mä olen joka tapauksessa tulossa
Kunhan vettä ei tule taivaantäydeltä

Reissu suoritettu.
Mukana olivat lisäkseni Hannu, Ihis, Männer, Dtoksi, Johanna ja Antti.
Kahdella viimeksimainitulla ei ole tämän palstan käyttäjänimeä.
Tilaisuus meni leppoisasti ja kaikki tuntuivat viihtyvän.
Lisäksi kuulimme M S-L n mielenkiintoisen luennon.
Ensin hetken aikaa merkkasimme löytöjä pellolle ja sitten aloimme kaikki yhdessä ottamaan niitä yksitellen ylös.
Löysimme kaikenlaista mielenkiintoista kuten naulan, aerosolipurkin, omituisen lyijypalan yms.
Ja useamman viinapullon korkin. Myöskin löytyi hieno hana, rannerenkaan katkelma viikinkiajalta sekä arabialainen hopearaha noin 800-900 luvulta sekä uudempiakin rahoja.

Juuri kun olimme tosivauhdissa neljän jälkeen niin pitikin lopettaa kun olimme parhaillaan kaivamassa aarretta kyntökerroksen alapuolelta.

Ja koska olin joutunut lähtemään matkaan kotoa kaksi tuntia ennen heräämistä unohdin ottaa mukaan kameran ja kännykän.
Siis ei kuvia nyt.
Kiitoksia kaikille osallistumisesta.

Mitäs uudempia kolikoita löytyi?

Eikös sieltä joku äyri löytynyt...? Multa meni vähän ohi nuo toiset kolikot. Sen arabialaisen näin.
Niin kävihän tämä Laitilalainen Jappepoikakin siellä paikanpäällä.
Olikos niin että ei ollut piipparia mukana?

joo hyvä reissu oli.


tais olla äyri joko 1612 tai 1712 jos oikein muistan.....

eikös sitten yhtään kuvaa ole saatavilla tilaisuudesta ?

ihis81 kirjoitti:Eikös sieltä joku äyri löytynyt...? Multa meni vähän ohi nuo toiset kolikot. Sen arabialaisen näin.
Niin kävihän tämä Laitilalainen Jappepoikakin siellä paikanpäällä.
Olikos niin että ei ollut piipparia mukana?

Näin pääsi käymään, notta pakkohan se oli paikan päällä piipahtaa, kun olen niin vähän utelias . Jeps, eikä ollut piipparia mukana.

Vai että oikein rahojakin löytyi, sehän meni reissu sitten hienosti

Olenko oikeassa, eli vain tämän päivän siellä olitte piipparoimassa, joten mission accomplished ja ensivuonna uudestaan? Vai näkeekös vielä huomennä etsijöitä?

Niin tosiaan olisi voinut kysäistä, että tarvitsevatko vielä piipparointiapua siellä.

Kuvia ei tainnut tulla muuta kuin yhteiskuva, jonka otti museoviraston henkilö, jonka nimeä en nyt juuri muista.

Mulla on kännyssä yksi kuva, mutta laatu on niin huono ettei sitä viitsi näytille laittaa.

ihis81 kirjoitti:Niin tosiaan olisi voinut kysäistä, että tarvitsevatko vielä piipparointiapua siellä.

Kuvia ei tainnut tulla muuta kuin yhteiskuva, jonka otti museoviraston henkilö, jonka nimeä en nyt juuri muista.

Mulla on kännyssä yksi kuva, mutta laatu on niin huono ettei sitä viitsi näytille laittaa.

Kyllä sen kuvan sieltä museovirastolta saa kun nätisti pyytää. Olisi kiva nähdä (ja miksei näyttää NMF -foorumillakin).

Mikäs on NMF foorumi?

(NMF lienee norjalainen metallinetsijöiden yhdistys; en tiedä mistä heidän fooruminsa löytyy.)

Laitilan päivä oli mielestäni oikein onnistunut. Oli mukavaa, että paikalle tuli niinkin paljon etsijöitä, ja saimme tutkittua peltoa laajalta alueelta monen piipparin voimin. Samalla oli mielenkiintoista huomata, miten eri tavoilla eri laitteet löysivät ja tunnistivat kohteita.

Parhaat löytömme olivat tosiaan pronssinen rannerenkaan katkelma ja hopearahan puolikas. Rannerenkaan ikäarvioksi kuulin ohimennen suurin piirtein samaa mitä viereisten kalmistojenkin, mutta hopearahasta en osaa sanoa vielä mitään. Miltään kovin tuoreelta se ei näyttänyt, eikä siinä ollut mitään tuttua kuviotakaan. Hyvin säilynyt kuitenkin.

Parempia kuvia ja lisätietoja on luvassa Museovirastosta syksyllä, kun kaikki löydöt käsitellään kaivausten päätyttyä. Tässä kuitenkin oma pikanäppäykseni hopearahasta surkealla kännykameralla:

Mitenkäs se MV:n väki teihin suhtautui? Ja oliko perinteisen tyylin kaivajat miten kiinnostuneita piippareista?

JK kirjoitti:Mitenkäs se MV:n väki teihin suhtautui? Ja oliko perinteisen tyylin kaivajat miten kiinnostuneita piippareista?

Mielestäni yhteishenki oli hyvä, ja meihin suhtauduttiin hyväntahtoisella uteliaisuudella ja arvioivalla mielenkiinnolla. Molemmat osapuolet olivat hieman epävarmoja, miten yhteistyön pitäisi toimia, joten improvisoimme eri tilanteissa aika paljon, eikä minkäänlaista kaavoihin kangistunutta ajattelua ollut todellakaan havaittavissa.

Museovirasto antoi meille tehtävän, valvoi löytöjen esiinkaivamista ja tulkitsi löytöjä, mutta muuten meillä oli vapaus toimia pellolla omalla tyylillä. Ainoastaan kerran he joutuivat toteamaan, että nyt on lopetettava kaivaminen, sillä kuoppa uhkasi käydä liian syväksi.

Varsinaisten yleisökaivausten väki pysyi enimmäkseen omalla kalmistomäellään. Heillä oli omat juttunsa ja piirinsä, mutta ihan leppoisasti väki vaikutti suhtautuvan pellolta kantautuvaan kakofoniaan. Meidän "operaatiomme" oli kuitenkin selvästi erillään heidän kaivauksistaan.

Hannu kirjoitti:Ainoastaan kerran he joutuivat toteamaan, että nyt on lopetettava kaivaminen, sillä kuoppa uhkasi käydä liian syväksi.

No mitenkäs syvä kuoppa sitten loppujen lopuksi oli ja oliko kuopassa oleva esine ison oloinen,minkäslaista lukemaa esine antoi,oliko rautaa vai jotain muuta?

Etsijä82 kirjoitti:

Hannu kirjoitti:Ainoastaan kerran he joutuivat toteamaan, että nyt on lopetettava kaivaminen, sillä kuoppa uhkasi käydä liian syväksi.

No mitenkäs syvä kuoppa sitten loppujen lopuksi oli ja oliko kuopassa oleva esine ison oloinen,minkäslaista lukemaa esine antoi,oliko rautaa vai jotain muuta?

Museoviraston antama tehtävä oli:
"Olemme jo tarpeeksi kaivaneet hautoja täällä Laitilassa. Haluaisimme kaivaa asuinpaikkaa, toivomme että metallinetsimillä voisimme hahmottaa missä asuinpaikat ovat."
Tuo keskeytetty kuoppa oli jo todennäköisellä asuinalueella, joten kun olimme kyntökerroksen alapinnassa niin ei ollut mieltä jatkaa. Ja muut asiat saavat jäädä salaisiksi.

ilkkap kirjoitti: Museoviraston antama tehtävä oli:
"Olemme jo tarpeeksi kaivaneet hautoja täällä Laitilassa. Haluaisimme kaivaa asuinpaikkaa, toivomme että metallinetsimillä voisimme hahmottaa missä asuinpaikat ovat."
Tuo keskeytetty kuoppa oli jo todennäköisellä asuinalueella, joten kun olimme kyntökerroksen alapinnassa niin ei ollut mieltä jatkaa. Ja muut asiat saavat jäädä salaisiksi.

Selevä peli,siinäpähän argeologit sitten kaivavat lisää,jos tarvis tulee. Kiitos vastauksesta Ilkkap.

NMF eli Norges Metallsøkerforening on norjalainen metallinetsijöiden (virallinen? ? )pääjärjestö. Jäseniä lienee alakanttiin 150. Kotisivu ei niin paljon kerro. http://www.nmf.nu/
Yhdistyksellä on hyvät suhteet paikalliseen museovirastoon ja jäsenyyteen tarvitaan jopa pieni pääsykoe täkäläisestä muinaismuistolaista. NMF antaa lisäksi tarvitessa virka-apua vaikkapa poliisille. Kadonneiden korujen ja muiden arvoesineiden suhteen hälytetään myös lähin jäsen etsintään yhdistyksen puolesta. Pari sellaista tehtävää on sattunut omalle kohdalle.
Yhdistyksen suuria nimiä on Åge (Aage). jolla on kyllä metallinetsijänä meriittiä vaikka kuinka. Pirun mukava vanha herrasmies kaikenlisäksi. Ågen kotisivulta voi päästä hiukan 'takaovesta' sisään siihen mitä NMF'ssä tapahtuu tai on tapahtunut. (Norges metallsökerforening på turer og möter) eli norjan metallinetsinyhdistys retkillä ja kokouksissa.
http://www.vikingtid.net/
Sieltä jostain löytyy kuvissa meikäläinenkin valkoinen OP.fi -lippis päässä.

Tässä olisi se ryhmäkuva tuolta, jos ketään ei haittaa että laitetaan tänne?



Hmm.. mulla ei toimi linkki, entä muilla?

saako tuota mitenkään suuremmaksi?

Hieno reissu teillä taisi olla ja kiva yhteispotretti

Grave Digger kirjoitti:saako tuota mitenkään suuremmaksi?

Nyt pitäisi saada isommaksi

Onnittelut onnistuneesta reissusta. Sääkin näyttää olleen hieno.

Sähköposti koskien Hannun löytämää rahaa:



> To: Talvio, Tuukka
> Subject: Laitilan arabialainen raha
>
> Tervehdys,
>
>
> Laitilan tämänvuotisilla kaivauksilla oli myös
> metallinetsinporukka päivän ajan.
> Löysimme tuon otsikossa mainitun hopearahan.
> Olisin kiinnostunut kuulemaaan mikä raha oli kyseessä.
>
>
> Etukäteen kiittäen,
>
>
> Ilkka Penttinen
>


Ja vastaus:

Hei
Tässä on kopio s-postistani Esa Mikkolalle 30.7.:

"Ehdin vasta vilkaista niitä kuvia, ... Isommassa palasessa näkyy joka
tapauksessa täysin selvästi vuosiluvun viimeinen, satalukua osoittava osa,
joka tässä on islamilaisen ajanlaskun mukainen 2. sataluku, AH 100-199 = AD
718-815. Takasivu on myös varsin selvä, ja vaikuttaa ilmeiseltä, että raha
on kuuluisan abbasidikalifin Harun al-Rashidin (786-809) lyöttämä. Hänen
aikanaan rahaa lyötiin suuret määrät, joten ne pysyivät kierrossa vielä
vuosikymmenien ajan hänen jälkeensäkin. Raha ei siis välttämättä ole tullut
Suomeen vielä 800-luvun alussa, mutta se kuuluu kuitenkin varhaisempaan
tuontivaiheeseen kuin suurin osa manner-Suomen dirhemeistä, jotka ovat
900-luvulta."

Esa Mikkola ei ole sen jälkeen palannut asiaan.

Terveisin
Tuukka Talvio

ilkkap kirjoitti:Sähköposti koskien Hannun löytämää rahaa

Mainiota, että tämä löytö osoittautui juuri sellaiseksi vanhaksi arabialaiseksi rahaksi, joksi Ilkka sitä arvelikin. Itse olin vähän varovainen aluksi sanomaan yhtään mitään löydöstä, ja päätin odottaa Tuukka Talvion lausuntoa.

Vaan korjataan tässä mahdollinen sekaannus, eli tuon kohteen todennäköisesti paikallisti siskoni ACE 250:llä kärsivällisellä haravoinnillaan, joten kaikki kunnia hänelle tästedes.

Muistan muuten puhutun sellaisesta mahdollisuudesta, että A-kalmiston kaivauksien esineistöstä voisi löytyä tälle rahalle puuttuva puolikas. Se olisikin melkoisen hienoa, nähdä rahat jälleen yhdessä.